Artikkelin kuva
ura

Vireystilan säätely parantaa suorituskykyäsi – psykologi: “Stressipiikit jäävät loivemmiksi”

Puhuja, psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela törmää usein siihen, etteivät työstään innostuneet ihmiset malta pitää taukoja. Moni uskoo, että rautaa pitää takoa sen ollessa kuumaa. Tosiasiassa työt sujuisivat tehokkaammin ja aivot toimisivat paremmin rauhallisena ja palautuneena.

– Ylivirittyneestä olosta on hyötyä lähinnä hätätilanteissa. Stressireaktiot auttavat meitä selviytymään vaikeista asioista, mutta niistä on apua vain lyhyempinä pätkinä. Joskus tuntuu, että jatkuva stressi on yleistä työelämässä.

Moni ajattelee, ettei esimerkiksi iltapäivällä iskevälle väsymykselle voi mitään. Vaikka vireystilan vaihtelut kuuluvat normaaliin elämään, voi jokainen vaikuttaa niihin Markukselan mukaan huomattavasti.

– Vireystilan säätelyn ytimessä on, miten käytät energiaasi – sehän on jokaisella meillä rajallista. Mitä viisaammin energiaansa käyttää, sitä enemmän sitä on tärkeimpiin asioihin ja sitä enemmän se tukee hyvinvointia.

Alussa on hyvä oppia havainnoimaan omaa vireystilaansa ja tunnistamaan siinä tyypillisesti ilmeneviä muutoksia.

– Tunnistamisen ja ennakoinnin avulla stressipiikit ja romahdukset energiatasossa ovat loivempia.

Markukselalta on ilmestynyt aiheesta tuore tietokirja Suorituskyvyn salaisuus – Vireystilan säätelyn avulla huippusuorituksiin (Tammi). Hän julkaisee vinkkejä palautumiseen, uneen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin myös Instagramissa.

Pyrkimyksenä optimaalinen vireystila

Erilaiset vireystilat voidaan jakaa yksinkertaisimmillaan kolmeen ryhmään: ylivireyteen, alivireyteen ja optimaaliseen vireyteen. Lue alta, miten tunnistat nämä vireystilat ja miksi jokaisen kannattaa pyrkiä optimaaliseen vireyteen.

  • Ylivireys. Voit tuntea voimakasta innostusta, ahdistusta tai jännitystä. Saatat tehdä päätöksiä impulsiivisesti, ja koet olevasi tehokas esimerkiksi työssäsi, vaikka todellisuudessa tehokkuus saattaa mennä sähläämisen puolelle. Yöunesi voivat kärsiä etkä ehkä malta rauhoittua nukkumaan. Huonosti nukuttujen öiden vaikutuksesta vajoat alivireiseksi.

  • Alivireys. Koet arkisten asioiden hoitamisen raskaaksi ja sinun on vaikeaa tarttua toimeen esimerkiksi kotitöissä. Aloitekykysi on heikentynyt ja saatat tuntea olosi alakuloiseksi. Olet myös erittäin väsynyt.

  • Optimaalinen vireys. Suorituskykysi on parhaimmillaan ja selviydyt esimerkiksi työnteosta ja muiden asioiden hoitamisesta sujuvasti. Tunnet olosi rauhalliseksi ja sopivan virittyneeksi. Sinun on helppoa olla hyvässä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Yleisellä vireystilalla on vahva yhteys siihen, miten hyvin nukumme. Kuva: Sarah Brown, Unsplash.

Miten vireystilan säätelyä voi oppia?

Optimaalinen vireystila vaatii huolellista ennakointia. Unen merkitys on erityisen suuri, painottaa psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela.

– Yleinen vireystasomme heijastuu herkimmin juuri nukkumiseen. Jos aivot käyvät kierroksilla tai on esimerkiksi huolia tai keskeneräisiä projekteja, ihminen voi herätä tikkana jo aamuyöstä. Osalla on niin herkkä hermosto, että vireystila alkaa nopeasti kiihtyä.

Markuksela suosittelee etsimään itselle mieluisat ja toimivat iltarutiinit, jotka laskevat vireystasoa. Rauhallisena nukahtaminen helpottuu.

– On tärkeää huolehtia myös sopivasta päivä- ja työrytmistä ja varata riittävästi aikaa tauoille ja palautumiseen.

Ruokavalion ja ruokailurytmin tulevat olla kunnossa, sillä verensokerin vaihtelut ovat yhteydessä vireystilaan. Ennakoivan vireystilan säätelyn lisäksi ihmisen on hyvä havainnoida itseään ja vireyttään päivän mittaan.

– Jokaisen kannattaa opetella itselle sopivia kehollisia keinoja, joilla pystyy vaikuttamaan vireyteensä. Monet kokevat erilaiset hengitystekniikat hyödyllisiksi.

Psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela muistuttaa itsemyötätunnon tärkeydestä. Kuva: Hanne Manelius


Markuksela kannustaa kokeilemaan esimerkiksi tätä hengitysharjoitusta: laske kolmeen hengittäessäsi sisään ja kuuteen hengittäessäsi ulos. Kun pidennät uloshengitystä, sydämesi syke alkaa tasoittua.

– Hengittelystä on hyvä tehdä tapa, vähän kuin hampaiden harjaus, venyttely tai taukojumppa. Kun itselle mieluisia hengitystekniikoita on opeteltu rauhallisessa arjessa ja niitä oppii tekemään myös muiden seurassa, ne tulevat helpommin mieleen kriisitilanteissakin.

Vireystilan säätelyn avulla ennaltaehkäiset ja vähennät stressiä. Voit purkaa ylivirittynyttä oloa esimerkiksi työpäivän aikana myös harrastamalla lyhytkestoista liikuntaa.

– Stressihormonien nousu valmistaa meitä räjähtävään liikkeeseen ja jos istumme päivät pitkät stressireaktioiden kanssa paikallaan, kehon toiminta alkaa häiriintyä. Silloin voi olla parempi, että puramme stressiä liikkeellä pois. Välillä puhutaankin pakkautuneesta liike-energiasta.

Tärkeää! Lempeä suhtautuminen itseensä auttaa vireystilan säätelyssä. Pysähdy pohtimaan, miten suhtaudut itseäsi kohtaan. Jotkut voivat vaatia itseltään liikaa ja osa ihmisistä on taipuvaisia liialliseen uhrautuvuuteen. Osaathan huolehtia omista rajoistasi ja arvostathan itseäsi terveellä tavalla?

Kuukautiskierron vaikutukset

Molemmilla sukupuolilla stressitasot ovat yhteydessä hormonitasapainoon, kertoo Hanna Markuksela. Vireystilan säätelyn avulla on mahdollista välttää ylimääräistä stressiä, mikä osaltaan tukee hormonitasapainoa. Naisilla myös kuukautiskierron vaiheet vaikuttavat vireystilan säätelyyn.

– On hyvä olla armollinen itselleen ja hyväksyä se luonnollinen asia, ettet ole aivan samanlainen kaikissa kierron vaiheissa ja aina resurssit eivät ole samanlaiset hormonaalisista syistä.

Markukselan mukaan naisen hermosto on taipuvainen ylivireyteen ennen kuukautisten alkua. Syke voi pysyä koholla, vaikka kuinka yrittäisi rauhoittua. Tuolloin riittävään lepoon, itsemyötätuntoon ja hyviin yöuniin on entistä tärkeämpää panostaa.

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuvat: Shutterstock, Unsplash ja Hanne Manelius