Nämä 8 asiaa kertovat – nyt on aika vaihtaa työpaikkaa

Työelämä muuttuu nopeasti, ja samalla käsityksemme hyvästä työpaikasta elää mukana. Silti monelle työntekijälle oman tilanteen arviointi on vaikeaa. Milloin kyse on ohimenevästä kuormituksesta ja milloin aidosta merkistä siitä, että on aika kääntää sivua?

Psykologian ja työhyvinvointitutkimusten perusteella tunnusmerkit ovat yllättävän selkeitä. Tutkimukset puhuvat samaa kieltä: usein keho ja mieli kertovat totuuden ennen kuin itse uskallamme sen sanoa ääneen.

Näistä merkeistä tunnistat, että on aika vaihtaa työpaikkaa ja jatkaa eteenpäin.

Jatkuva uupumus ei palaudu levolla

Työterveyslaitoksen ja lääketieteellisten julkaisujen mukaan yksi voimakkaimmista varoitusmerkeistä on palautumisen katoaminen. Kun väsymys ei helpotu viikonloppuna eikä lomalla, kyse ei ole enää tavallisesta kiireestä vaan työperäisestä kuormituksesta, joka ennustaa uupumusta.

Psykologiset tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt stressi heikentää työmuistia, päätöksentekoa ja tunnesäätelyä. Uupumuksen alkuvaiheessa ihminen yrittää usein tehostaa työtään ja kiristää tahtia, mutta se vain syventää sykliä. Jos arjen pienetkin asiat alkavat tuntua ylitsepääsemättömiltä, työpaikan vaihtaminen voi olla terveyden kannalta kestävin ratkaisu.

Työ ei enää tunnu merkitykselliseltä

Merkityksellisyys on nykytutkimuksen mukaan yksi keskeisimpiä työhyvinvoinnin lähteitä. Kun työllä ei ole enää tarkoitusta tai se tuntuu ristiriitaiselta omien arvojen kanssa, motivaatio alkaa rapautua.

Organisaatiopsykologit puhuvat ilmiöstä nimeltä meaning violation eli tilanteesta, jossa työntekijän odotukset ja työn todellisuus eivät kohtaa. Tämä näkyy usein tunteena siitä, ettei työ muuta koskaan suuntaa, vaikka itse kehittyisi.

Jos oma osaaminen ei pääse käyttöön tai kehitys on pysähtynyt vuosiksi, tutkimusten mukaan työpaikan vaihto lisää työtyytyväisyyttä ja työssä koettua autonomiaa.

Huono johtaminen heikentää terveyttä

Esihenkilön toiminta on yksi voimakkaimmista hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Harvard Business Schoolin ja Euroopan työelämäinstituuttien tutkimukset osoittavat, että toksinen tai epäpätevä johtaminen lisää stressiä, sairastelua ja työntekijöiden vaihtuvuutta.

Merkkejä ongelmista voivat olla mikromanagerointi, epäselvät tavoitteet, jatkuva kontrolli, epäoikeudenmukaisuus tai tunne siitä, ettei tule kuulluksi. Jos palautetta saa vain negatiivisesti tai yhteistä suuntaa ei ole, tutkimusten mukaan henkilöstön luottamus ja sitoutuminen heikkenevät nopeasti.

Hyvää johtamista ei voi korvata yksilön omalla jaksamisella. Jos kehityskeskusteluissa koet, että ääntäsi ei kuulla vuodesta toiseen, kyse ei ole enää yksittäisestä pettymyksestä vaan rakenteellisesta ongelmasta.

Organisaatiokulttuuri ei tue hyvinvointia

Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa tutkimusten mukaan jopa enemmän työtyytyväisyyteen kuin työn sisältö. Jos organisaatiossa on jatkuvaa kiirettä, epäselvyyttä, syyllistämistä, arvostelua tai puhumattomuutta, keho reagoi siihen samalla tavalla kuin muuhun pitkäaikaiseen stressiin.

Erityisen selvä merkki on sosiaalisen turvallisuuden puute: tunne siitä, ettei voi olla oma itsensä, esittää kysymyksiä tai tuoda epäkohtia esiin. Sosiaalipsykologian tutkimusten mukaan tämä heikentää oppimista ja luovuutta ja lisää virheiden riskiä. Kun luottamus puuttuu, työn imu katoaa.

Palkka tai työn ehdot eivät vastaa osaamista

Vaikka merkityksellisyys ja ilmapiiri ovat tärkeitä, myös palkka ja työn ehdot ovat tutkimusten mukaan keskeisiä työtyytyväisyyden lähteitä. Jos vastuusi kasvaa, mutta korvaus ei seuraa perässä, syntyy niin kutsuttu effort–reward imbalance, joka on tunnettu riskitekijä uupumukselle ja stressille.

Jos koet, että omaa työtäsi vähätellään tai palkkakehitys pysähtyy, kyse ei usein ole henkilökohtaisesta epäonnesta. Se kertoo organisaation tavasta arvottaa työtä, eikä sitä ole yksittäisen työntekijän tehtävä korjata.

Työ estää palautumisen myös vapaa-ajalla

Tutkimusten mukaan yksi selkeimmistä hälytysmerkeistä on work rumination eli työn jatkuva pyöriminen mielessä vapaa-ajalla. Jos et pysty irrottautumaan edes perheen, liikunnan tai lomien aikana, työ kuormittaa hermostoa liikaa.

Pitkäkestoiset tutkimukset osoittavat, että jatkuva työhön liittyvä huoliajattelu ennustaa myöhempää uupumusta ja jopa fyysisiä oireita, kuten unihäiriöitä, vatsavaivoja ja päänsärkyjä. Kun työ valtaa mielen myös öisin, on syytä pysähtyä.

Kasvumahdollisuudet puuttuvat

Aivot kaipaavat kehittymisen kokemusta. Jos työssä ei ole tarjolla uuden oppimista tai mahdollisuuksia siirtyä eteenpäin, motivaatio laskee tutkitusti nopeasti.

Näkyvä seinä urapolulla saa monen pohtimaan vaihtoa, eikä syyttä: tutkimusten mukaan uuteen työpaikkaan siirtyminen lisää usein oppimisen kokemusta ja työn imua jo muutamassa kuukaudessa.

Erityisen selkeä merkki on tunne siitä, ettei organisaatio halua tai kykene muuttumaan. Jos tulevaisuus näyttää samalta vuodesta toiseen, vaihtaminen voi olla paras tapa palauttaa into ja suunta.

Arvot ja organisaation toiminta eivät kohtaa

Työelämätutkimusten mukaan ihmiset sitoutuvat parhaiten työpaikkoihin, joissa he kokevat olevansa linjassa organisaation arvojen kanssa. Kun omat periaatteet ja yrityksen valinnat ajautuvat ristiriitaan, syntyy psykologinen jännite, joka kuluttaa.

Arvot voivat liittyä esimerkiksi vastuullisuuteen, johtamistapaan, asiakaslupauksiin tai siihen, miten työntekijöitä kohdellaan. Jos koet, että yritys toimii toisin kuin kertoo, luottamus murenee ja työ alkaa tuntua vieraalta.

Toimi – älä pohdi liian pitkään

Jos näitä merkkejä kertyy useampia, kannattaa kuunnella itseään. Tutkimusten mukaan pitkä viivyttely lisää uupumuksen riskiä, kun taas oikea-aikainen työpaikan vaihto lisää hyvinvointia, tehokkuutta ja jopa elämänlaatua.

Työpaikan vaihtaminen ei ole epäonnistumista. Se on taito tunnistaa, milloin oma kasvu vaatii uusia puitteita.

Lähteet: Työterveyslaitos, Journal of Occupational Health Psychology, Harvard Business Review: Leadership & Toxic Workplaces, Journal of Applied Psychology, WHO

Kuvat: Unsplash

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!