Lomalta uuteen suuntaan – miksi kesäloma saa irtisanoutumaan?

Moni huomaa kesälomalla selaavansa työpaikkailmoituksia mökin terassilla, pohtivansa alanvaihtoa riippumatossa tai tuntevansa outoa ahdistusta ajatuksesta, että loma loppuu pian. Työ, joka vielä alkuvuodesta tuntui “ihan siedettävältä”, alkaakin lomalla näyttää aivan erilaiselta.

Rekrytointialan toimijat ja työelämätutkijat ovat pitkään huomanneet saman asian: kesä ja erityisesti heinäkuu herättävät ihmisissä voimakasta halua muutokseen. Moni tekee ensimmäiset päätökset irtisanoutumisesta juuri lomalla, tai viimeistään heti sen jälkeen.

Miksi juuri kesä saa monet kyseenalaistamaan työnsä, uransa tai koko elämäntapansa? Ja ennen kaikkea: mistä tietää, onko kyse hetkellisestä tunteesta vai aidosta tarpeesta muuttaa suuntaa?

Kesälomien jälkeinen aika on rekrytoijille vuoden kiireisintä aikaa, sillä suuri osa suomalaisista tekee päätöksen työpaikan vaihdosta tai alanvaihdosta juuri kesälomalla. Kun oravanpyörä pysähtyy ja aivot saavat happea, moni tajuaa, ettei halua palata entiseen.

Arki peittää alleen yllättävän paljon

Tavallisessa työarjessa moni ihminen toimii pitkälti automaatiolla. Herätys soi, kalenteri täyttyy, sähköposteja tulee lisää ja viikko seuraa toistaan niin nopeasti, ettei omaa oloa ehdi pysähtyä kunnolla tarkastelemaan.

Psykologit puhuvat paljon siitä, kuinka jatkuva suorittaminen kaventaa kykyä kuunnella itseään. Kun elämä pyörii rytmissä, jossa palautumiselle jää vähän tilaa, ihminen alkaa helposti pitää jatkuvaa väsymystä tai ärtymystä normaalina.

Kesäloma katkaisee tämän rytmin. Juuri silloin moni huomaa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, miltä elämä tuntuu ilman jatkuvaa kiirettä.

Hermosto alkaa palautua ja samalla ajatukset muuttuvat

Moni odottaa lomalta ennen kaikkea lepoa, mutta palautumisessa tapahtuu muutakin. Kun hermosto alkaa rauhoittua, myös ajattelu muuttuu.

Arjessa ihminen keskittyy usein selviytymään päivästä toiseen. Lomalla aivoille syntyy enemmän tilaa pohtia asioita laajemmin:

• Tuntuuko työ edelleen omalta?
• Haluanko elää näin vielä viiden vuoden päästä?
• Miksi olen jatkuvasti väsynyt?
• Miksi ajatus töihin palaamisesta ahdistaa näin paljon?

Tutkimuksissa on huomattu, että psykologinen etäisyys työhön voi lisätä kykyä arvioida omaa tilannetta realistisemmin. Kun ihminen hetkeksi irtautuu kuormittavasta ympäristöstä, hän alkaa nähdä asioita, jotka arjen keskellä jäivät huomaamatta.

Kaikki kyllästyminen ei tarkoita, että pitäisi irtisanoutua

On kuitenkin tärkeä erottaa toisistaan hetkellinen työväsymys ja syvempi uramuutoksen tarve.

Lähes jokainen ihminen kokee joskus vaiheita, jolloin työ ei innosta. Väsyttävä kevät, huono esihenkilö, kiire tai kuormittava projekti voivat saada työn tuntumaan raskaalta, vaikka itse ala olisi edelleen oikea.

Kaikkea loman aikana syntyvää turhautumista ei kannata tulkita automaattisesti merkiksi siitä, että koko elämä pitäisi laittaa uusiksi. Toisaalta joskus loma paljastaa jotain olennaista: työ ei enää sovi siihen ihmiseen, jollaiseksi itse on muuttunut.

Aidon uramuutoksen tarpeen tunnistaa usein toistuvista tunteista

Asiantuntijat korostavat, että todellinen tarve muutokseen näkyy harvoin yhtenä dramaattisena hetkenä. Useammin kyse on pitkään jatkuneesta tunteesta, joka alkaa vähitellen voimistua.

Moni kuvaa sitä esimerkiksi näin:

• “En tunnista itseäni enää tästä työstä.”
• “Ajatus maanantaista vie voimat jo sunnuntaina.”
• “Työ tuntuu vievän enemmän kuin antaa.”
• “En tunne enää merkitystä.”
• “Olen jatkuvasti väsynyt, vaikka lepään.”

Erityisen tärkeä merkki voi olla se, että olo ei helpotu edes lomalla. Jos keho ja mieli pysyvät kuormittuneina viikkojenkin levon jälkeen, kyse ei välttämättä ole pelkästä kiireestä.

Moni ei halua enää palata “vanhaan normaaliin”

Koronavuosien jälkeen työelämässä tapahtui muutos, joka näkyy edelleen monen ajatuksissa. Yhä useampi pysähtyy pohtimaan, millaista elämää oikeasti haluaa elää ja kuinka suuren osan omasta energiastaan on valmis antamaan työlle.

Työ ei ole enää monelle vain tapa maksaa laskut. Sen rinnalla mietitään aiempaa enemmän jaksamista, palautumista ja sitä, jääkö elämälle oikeasti tilaa työpäivän jälkeen. Moni pohtii myös, tuntuuko työ enää merkitykselliseltä vai onko siitä tullut pelkkää suorittamista.

Kesäloma tekee tämän ristiriidan näkyväksi erityisen voimakkaasti. Kun kiire hetkeksi hellittää, moni huomaa, kuinka erilaiselta olo tuntuu ilman jatkuvaa aikatauluttamista, sähköposteja ja suorituspainetta. Samalla ajatus syksyn arkeen palaamisesta voi alkaa tuntua yllättävän raskaalta.

Työuupumus voi näyttää aivan tavalliselta väsymykseltä

Yksi syy siihen, miksi moni alkaa pohtia irtisanoutumista juuri lomalla, liittyy työuupumukseen.

Työuupumus ei yleensä ala dramaattisesti. Useimmiten se hiipii vähitellen osaksi arkea niin huomaamattomasti, ettei ihminen edes tunnista sitä heti. Motivaatio alkaa laskea, ärtymys lisääntyy ja keskittyminen vaikeutuu. Palautuminen hidastuu, eikä lepo tunnu enää palauttavan samalla tavalla kuin ennen. Lopulta pienetkin työtehtävät voivat alkaa tuntua yllättävän raskailta.

Koska oireet kehittyvät hitaasti, moni ehtii pitää niitä pitkään normaalina osana kiireistä elämää. Vasta loma paljastaa eron. Ihminen huomaa ehkä nukkuvansa paremmin, hengittävänsä rauhallisemmin tai tuntevansa itsensä enemmän omaksi itsekseen poissa työympäristöstä.

Todellinen uramuutos alkaa harvoin yhdessä hetkessä

Vaikka kesäloma saa monet pohtimaan irtisanoutumista, todellinen uramuutos tapahtuu harvoin yhdessä yössä. Useimmiten kyse on hitaasta prosessista, jossa oma olo alkaa vähitellen tuntua ristiriitaiselta nykyisen työn kanssa.

Siksi kaikkein tärkeintä ei yleensä ole tehdä nopeita päätöksiä, vaan pysähtyä tutkimaan omaa tilannetta rauhassa. Mikä työssä kuormittaa eniten? Mitkä asiat tuntuvat edelleen merkityksellisiltä? Mitä omasta arjesta puuttuu, ja mistä olisi valmis luopumaan paremman jaksamisen vuoksi?

Joskus vastaukset johtavat suureen muutokseen, kuten alanvaihtoon tai kokonaan uuteen suuntaan. Toisinaan taas jo pienemmät muutokset voivat helpottaa oloa merkittävästi. Työpaikan vaihtaminen, työajan keventäminen tai selkeämpien rajojen asettaminen voivat muuttaa arkea enemmän kuin moni uskoo.

Kaikki työväsymys ei tarkoita sitä, että olisi väärällä alalla. Mutta jos pahoinvointi jatkuu pitkään eikä helpota edes levolla, tunnetta ei yleensä kannata sivuuttaa.

Kehon viestejä ei kannata ohittaa

Työelämästä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein järkisyihin: palkkaan, urakehitykseen, tavoitteisiin ja siihen, miltä oma CV näyttää seuraavaa askelta ajatellen. Silti moni tärkeä päätös alkaa lopulta paljon yksinkertaisemmasta asiasta: siitä, miltä työ tuntuu kehossa.

Jos ajatus työpäivästä aiheuttaa jatkuvasti levottomuutta, univaikeuksia tai ahdistavaa oloa, kyse ei välttämättä ole vain tavallisesta kiireestä. Pitkittynyt kuormitus voi näkyä myös vatsaoireina, jatkuvana ärtymyksenä tai tunteena, ettei palaudu kunnolla edes viikonloppuisin tai lomalla.

Tutkimuksissa pitkäaikaisen stressin on havaittu vaikuttavan muun muassa hermostoon, palautumiseen ja tunnesäätelyyn. Siksi työssä jaksamista ei kannata arvioida vain sen perusteella, pystyykö edelleen suoriutumaan arjesta. Moni pärjää pitkäänkin tilanteessa, joka kuormittaa liikaa.

Usein keho huomaa ongelman paljon ennen kuin mieli ehtii myöntää sitä ääneen.

Kaikki eivät tarvitse täydellistä unelmatyötä

Yksi nykytyöelämän paineista liittyy ajatukseen, että työn pitäisi olla jatkuvasti innostavaa, merkityksellistä ja itseä toteuttavaa.

Todellisuudessa moni voi hyvin myös työssä, joka ei ole suuri intohimo, kunhan se ei kuluta liikaa. Siksi uramuutosta pohtiessa kannattaa kysyä myös tämä: etsinkö täydellisyyttä vai kestävää arkea?

Joskus pienempi muutos voi tehdä elämästä huomattavasti paremman ilman, että koko identiteetti rakennetaan uusiksi.

Loma voi näyttää suunnan, mutta päätöksiä ei tarvitse tehdä heti

Kesäloma voi olla tärkeä pysähdyskohta. Se voi auttaa huomaamaan, mikä omassa elämässä toimii ja mikä ei. Vaikka oivallus olisi voimakas, päätöksiä ei tarvitse tehdä heti riippumatosta käsin.

Moni hyötyy siitä, että antaa ajatuksille aikaa myös loman jälkeen. Jos sama tunne jatkuu vielä arjen palattua, kyse voi olla aidosta muutostarpeesta eikä vain hetkellisestä loman fiiliksestä.

Joskus voimakkain merkki on helpotus

Yksi kiinnostavimmista havainnoista työelämäpsykologiassa liittyy helpotuksen tunteeseen. Moni kertoo, että suurin yllätys ei ollutkaan se, kuinka paljon he vihasivat työtään, vaan se, kuinka hyvältä tuntui olla hetki tekemättä sitä.

Jos hermosto rauhoittuu nopeasti, uni paranee ja olo kevenee selvästi loman aikana, keho voi yrittää kertoa jotain olennaista nykyisestä tilanteesta.

Kesä saa monet kysymään kysymyksen

Kesäloma hidastaa elämää, jolloin moni ehtii ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kysyä itseltään: “Tällaistako haluan arkeni olevan?”

Jos vastaus tuntuu pitkään epävarmalta tai raskaalta, tunnetta ei ehkä kannata sivuuttaa. Joskus juuri loma näyttää suunnan, jota kohti ihminen on ollut matkalla jo paljon ennen kesää.

Teksti ja kuvat: Mutsimedian toimitus & Unsplash

Lähteet: Työterveyslaitos, Harvard Business Review, Forbes, WHO, Psychology Today, APA

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!