Tyrni on kultainen supermarja – katso reseptit hilloon ja kakkuun
Tyrnimarja on yksi Suomen näyttävimmistä ja ravinteikkaimmista luonnon aarteista. Siitä on tullut osa suomalaista superfood-trendiä ja sen kysyntä kasvaa tasaisesti.
Tyrni on marja, joka ei jätä ketään kylmäksi. Sen maku on voimakas, hapokas ja jopa hieman öljyinen johtuen sen runsaista rasvahapoista. Tämä intensiivisyys on syy siihen, miksi tyrni jakaa mielipiteitä: toiset rakastavat sen raikasta potkua, toiset taas vierastavat sen kirpeyttä.
Pohjolan appelsiini
Tyrnin nimitys “pohjolan appelsiini” kertoo sen valtavasta C-vitamiinipitoisuudesta. Sata grammaa tyrnimarjoja sisältää jopa nelinkertaisen määrän C-vitamiinia appelsiiniin verrattuna. Tämä tekee tyrnistä yhden parhaista luonnollisista vitamiinilähteistä.
Lisäksi tyrni sisältää yli 200 erilaista bioaktiivista yhdistettä. Harvinaisen omega-7-rasvahapon ansiosta tyrni tukee erityisesti ihon ja limakalvojen terveyttä. Marjan väri kertoo karotenoidien runsaudesta, ja sen flavonoidit suojaavat elimistöä hapettumiselta.
Tutkitusti terveellinen
Tyrnin terveysvaikutuksia on tutkittu paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Sen on todettu:
- vahvistavan immuunijärjestelmää runsaan C-vitamiinin ja antioksidanttien ansiosta
- tukevan sydämen ja verisuonten terveyttä alentamalla veren kolesterolia
- edistävän ihon ja limakalvojen hyvinvointia omega-7-rasvahapon avulla
- nopeuttavan palautumista vähentämällä oksidatiivista stressiä
Helsingin yliopiston tutkimuksessa (2019) tyrnin säännöllisen käytön havaittiin parantavan veren rasva-arvoja ja hillitsevän matala-asteista tulehdusta. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu myös kansainvälisissä kliinisissä tutkimuksissa.
Happamasti tehokas
Makuvertailuissa joidenkin mielestä tyrnimarja muistuttaa passionhedelmää tai muita eksoottisia hedelmiä, kun taas toiset kokevat siinä sitruunan ja mangon vivahteita. Hapokkuuden takaa löytyy kuitenkin myös makeutta ja täyteläisyyttä, jotka tulevat esiin, kun marjaa käsitellään tai yhdistetään muihin raaka-aineisiin.
Sellaisenaan tyrniä syödään harvoin suuria määriä, mutta jalostettuna siitä syntyy ainutlaatuisia makuelämyksiä. Sokeri, hunaja tai muut makeat ainekset tasapainottavat sen kirpeyttä, ja maitotuotteiden pehmeys tuo makuun uuden ulottuvuuden. Tyrnistä valmistetut mehut, hillot, soseet ja kastikkeet avaavat sen monipuolisen luonteen, ja leivonnassa se antaa jälkiruoille sekä näyttävän värin että hienostuneen, raikkaan sävyn.
Juuri tämä vahva makuprofiili tekee tyrnistä myös ammattilaiskokkien suosikin. Se ei ole neutraali raaka-aine, vaan marja, joka antaa ruokalajille selkeän luonteen ja tekee siitä mieleenpainuvan. Tyrnin kohdalla pienikin määrä riittää: se on mauste ja pääraaka-aine samassa paketissa.
Koska tyrni on kypsää?
Tyrnimarjat kypsyvät Suomessa tavallisesti elokuun lopulta syyskuun puoliväliin. Kypsät marjat tunnistaa heleän oranssista ja aavistuksen läpikuultavasta sävystä. Raaka tyrni on vihertävä ja kitkerä, kun taas kypsä marja on hapokas mutta tasapainoisempi.
Poimiminen kannattaa tehdä kuivalla säällä. Monet odottavat syyskuun loppuun asti, jolloin marjan sokeripitoisuus kasvaa ja maku pyöristyy. Liian pitkään pensaassa roikkuessaan marja kuitenkin pehmenee ja menettää raikkautta.
Koska tyrni on hapokas, sitä nautitaan yleensä kohtuullisesti. Noin desilitra marjoja tai lasillinen laimennettua tyrnimehua päivässä riittää kattamaan suuren osan päivän C-vitamiinitarpeesta ja tuomaan hyödyllisiä rasvahappoja.
Tyrni ruoanlaitossa ja leivonnassa
Tyrnin hapokkuus tekee siitä täydellisen parin rasvaisille kaloille. Pieni loraus tyrnimehua kirkastaa lohikeiton, ja tyrnikastike toimii hienosti riistan kanssa. Salaatinkastikkeissa tyrni antaa uudenlaista syvyyttä ja pirteyttä.
Leivonnassa tyrni on todellinen väripommi. Sen oranssi sävy tekee juustokakuista, piirakoista ja muffineista juhlapöydän piristyksiä. Makea ja hapokas liitto toimii erinomaisesti yhdessä vaniljan ja valkosuklaan kanssa. Tyrni tuo myös tavalliseen marjapiirakkaan modernin ja raikkaan vivahteen.
Kuivattuna tyrni sopii myös granolaan tai myslipatukoihin, ja tyrnijauhetta voi ripotella esimerkiksi puuron tai viilin päälle.
Tyrni kosmetiikassa
Tyrniöljy on yksi arvostetuimmista kasviöljyistä luonnonkosmetiikassa. Sen siemenistä ja hedelmälihasta saatava öljy sisältää runsaasti omega-rasvahappoja, erityisesti harvinaista omega-7-rasvahappoa, jota on vain harvoissa kasvilähteissä.
Nämä rasvahapot vahvistavat ihon suojakerrosta ja auttavat säilyttämään kosteuden. Säännöllisesti käytettynä tyrniöljy voi rauhoittaa kuivaa, hilseilevää ja ärtynyttä ihoa.
Öljyn oranssi väri kertoo sen suuresta karotenoidipitoisuudesta. Karotenoidit toimivat antioksidantteina ja suojaavat ihoa vapailta radikaaleilta sekä auringon haitallisilta vaikutuksilta.
Ne myös tukevat ihon kimmoisuutta ja elinvoimaa, mikä tekee tyrniöljystä suositun raaka-aineen anti-age-voiteissa ja seerumeissa.
Tyrniä hyödynnetään laajasti kosmetiikkateollisuudessa: sitä löytyy voiteista, kasvoöljyistä, shampoista, vartalovoiteista ja jopa huulirasvoista. Tutkimusten mukaan tyrniöljy voi nopeuttaa myös ihovaurioiden, kuten pienten palovammojen ja haavaumien, paranemista. Sen on havaittu tukevan ihon luonnollisia uudistumisprosesseja ja vähentävän punoitusta.
Lisäksi tyrniöljyä käytetään ravintolisissä tukemaan ihon, hiusten ja limakalvojen hyvinvointia sisäisesti. Monet kuivan silmän oireista kärsivät ovat kokeneet hyötyä tyrniöljykapseleista, ja sen käyttöä tutkitaan yhä enemmän osana kokonaisvaltaista ihonhoitoa.
Resepti: Tyrnihillo vaniljalla ja kanelilla
Ainekset:
1 l tyrnimarjoja
4 dl sokeria
1 dl vettä
1 vaniljatanko (tai 1 tl vaniljauutetta)
1/2 tl kanelijauhetta
Valmistusohje:
Huuhtele tyrnimarjat ja laita ne kattilaan veden kanssa.
Lisää halkaistu vaniljatanko ja kaneli. Keitä hiljalleen noin 10 minuuttia.
Lisää sokeri ja anna kiehua vielä 10 minuuttia sekoitellen.
Poista vaniljatanko, siivilöi halutessasi ja purkita kuumana puhtaisiin lasipurkkeihin.
Tyrnin kasvatus pihalla
Tyrni on erinomainen kasvi myös kotipuutarhaan, kunhan sille valitsee oikean kasvupaikan. Tyrni viihtyy parhaiten aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa, sekä hiekkapitoisessa maassa. Se sietää hyvin kuivuutta, mutta ei liiallista märkyyttä. Pensas tarvitsee runsaasti valoa, jotta se tuottaa marjoja runsaasti.
Koska tyrni on kaksikotinen kasvi, marjojen saamiseksi tarvitaan sekä hede- että emikasveja. Yhtä hedepensasta kohden riittää 5–6 emipensasta. Pensaat kannattaa istuttaa keväällä ja jättää niiden väliin 2–3 metriä tilaa, sillä tyrni kasvaa kookkaaksi ja tekee runsaasti juurivesoja. Tyrnipensas alkaa tuottaa kunnolla marjoja vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta sen jälkeen sato voi olla runsas vuosikymmeniä.
Tyrnin kerääminen on taitolaji
Tyrnin keruu ei ole helpoin urakka. Marjat ovat tiukasti kiinni oksissa ja pensas on täynnä teräviä piikkejä. Yksi tapa on leikata marjoja sisältäviä oksia ja pakastaa ne, sillä pakastamisen jälkeen marjat irtoavat helposti oksista. Tämä menetelmä on nopea, mutta vaatii maltillista oksien karsimista, jotta pensas ei kärsi liikaa.
Tyrnin voi myös poimia suoraan pensaasta erityisten tyrninsaksien tai pienien poimintalaitteiden avulla. Marjojen kypsyys ajoittuu yleensä elokuun lopusta syyskuun loppuun. Luonnonvaraisen tyrnin keruuseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, joten kaupallinen tyrni tulee lähes aina viljelmiltä.
Säilytyksessä tyrni on monipuolinen: sen voi pakastaa kokonaisena, soseuttaa ja pakastaa tai kuivata esimerkiksi jauheeksi. Tyrnistä puristettu mehu säilyy jääkaapissa muutaman päivän, mutta sen voi pastöroida tai pakastaa pidempää käyttöä varten. Pakastettu tyrni säilyttää hyvin sekä makunsa että ravintoaineensa.
Resepti: Tyrnikakku
Pohja:
200 g digestivekeksejä
100 g voita
Täyte:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
1 dl sokeria
2 dl tyrnipyreetä
4 liivatelehteä
Kiille:
2 dl tyrnimehua
1/2 dl sokeria
2 liivatelehteä
Valmistusohje:
Murskaa keksit ja sekoita voisulaan. Painele vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin.
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen tuorejuusto, sokeri ja tyrnipyree.
Sulata liivatteet tilkkaan kuumaa vettä ja lisää täytteeseen. Kaada pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia.
Tee kiille: kuumenna tyrnimehu ja sokeri, lisää liivatteet. Kaada hyytyneen täytteen päälle ja anna jähmettyä yön yli.
Lähteet: Helsingin yliopisto, Luke, Allergia- ja astmaliitto, Suomen puutarhaliitto, Journal of Functional Foods, Natural Medicine Journal
Kuvat: Unsplash
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
