Karpalo on maultaan villi, mutta vaikuttaa kehoon uskomattomilla tavoilla

Karpalo on suomalaisen luonnon oma supermarja. Se on kirpeä, punainen ja täynnä hyvää tekeviä aineita. Karpalo palkitsee löytäjänsä ainutlaatuisella maullaan ja uskomattomilla terveysvaikutuksillaan.

Siinä missä mustikka ja puolukka ovat monen marjaretken itsestäänselvyyksiä, karpalo on kuin syksyinen yllätys. Se viihtyy kosteilla, sammaloituneilla soilla sekä rämeillä, ja odottaa rauhassa poimijaansa vasta ensimmäisten pakkasten aikaan.

Tämän artikkelin myötä opit, miksi karpalo on yksi ravinteikkaimmista marjoista, miten sitä käytetään, ja miten valmistat siitä täydellisen karpalohillon, joka kruunaa talven ja joulun juhlapöydän.

Missä karpalo kasvaa? Poimijan opas

Karpalo viihtyy kosteilla, happamilla alueilla, kuten avosoilla, rämeillä, nevoilla ja metsälampien reunoilla. Sen punaiset marjat piileskelevät usein sammalen ja rahkasammalpeitteiden keskellä, matalissa rönsyissä, joita ei aina heti huomaa.

Parhaita poiminta-alueita ovat:

• Etelä- ja Keski-Suomen laajat suoalueet (esimerkiksi Torronsuo, Siikaneva ja Liminganlahti)
• Pohjoisessa laajat aapasuot ja nevat
• Saariston ja rannikon kosteikot, joissa karpalo viihtyy miedommin suolaisessa maaperässä

Poiminta-aika vaihtelee syyskuusta marraskuuhun. Monet kokeneet marjastajat suuntaavat soille ensimmäisten yöpakkasten jälkeen, jolloin karpalon maku muuttuu pehmeämmäksi ja makeammaksi. Pakkasen purema marja on vähemmän kirpeä ja sopii täydellisesti suoraan syötäväksi tai hilloksi.

Karpalon tunnistaa sen pitkistä, ohuista varvuista ja kiiltävän tummanvihreistä lehdistä, joiden alapinta on vaalea. Marja on pienen herneen kokoinen ja kirkkaanpunainen, mutta myöhään syksyllä se voi tummua lähes viininpunaiseksi.

Ekologinen ja säilyy hyvin

Karpaloita poimitaan yleensä syyskuun lopusta aina lumen tuloon asti. Monet marjastajat palaavat samoille soille vielä keväällä, kun lumet sulavat. Talven aikana marjan sokeripitoisuus on kasvanut, ja kevätkarpalo maistuu makeammalta.

Karpalon luonnonvaraiset kannat ovat runsaita Suomessa, ja niiden kerääminen on ekologista. Marjoja kasvaa edelleen runsaasti ilman lannoitteita tai torjunta-aineita.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa karpaloita viljellään laajoilla kosteikkopelloilla, mutta Suomessa suurin osa sadosta on luonnonmarjaa. Tämä tekee suomalaisesta karpalosta ympäristöystävällisen ja aidosti puhtaan valinnan.

Tuoreet karpalot säilyvät jääkaapissa jopa kuukauden verran, kunhan ne pidetään viileässä ja ilmavasti. Pakastettuna ne säilyvät yli vuodenkin. Karpaloita voi myös kuivata esimerkiksi uunissa matalassa lämmössä, jolloin ne saavat rusinamaisen koostumuksen ja sopivat leivontaan tai myslin sekaan.

Resepti: Mummon karpalohillo

Karpalohillo sopii kinkun, juustojen ja vaniljajäätelön kaveriksi. Yhtä hyvin myös joulukakun väliin tai aamupuuron kruunuksi.

Ainekset:

500 g tuoreita tai pakastettuja karpaloita
3 dl sokeria
1 dl vettä
1/2 sitruunan mehu
Halutessasi lisää mausteita: pala tuoretta inkivääriä, kanelitanko tai vähän raastettua appelsiininkuorta.

Valmistus:

1. Mittaa vesi ja sokeri kattilaan. Kuumenna, kunnes sokeri liukenee.

2. Lisää karpalot ja keitä hiljalleen noin 10–15 minuuttia, kunnes marjat pehmenevät ja osa niistä hajoaa.

3. Lisää sitruunamehu ja haluamasi mausteet.

4. Soseuta hilloa hieman, jos haluat tasaisemman rakenteen.

5. Kaada kuumana puhtaisiin purkkeihin ja sulje heti.

Hillo säilyy jääkaapissa useita viikkoja. Pidempiä säilytyksiä varten purkit voi pastöroida kevyesti uunissa. Kokeile hilloa myös leivonnassa: lusikallinen juustokakun pinnalla tai pikkuleipien välissä toimii taivaallisesti.

Rikas ravintoaineista

Karpalo on todellinen ravintoaineiden tiiviste. Se sisältää runsaasti:

• C-vitamiinia, joka tukee vastustuskykyä
• Kuitua, joka edistää suoliston toimintaa
• Polyfenoleja ja antosyaaneja, jotka toimivat antioksidantteina
• Proantosyanidiineja (PACs), joiden on todettu ehkäisevän haitallisten bakteerien kiinnittymistä elimistön limakalvoihin

Karpalo on vähäkalorinen, mutta ravinnerikas: 100 grammassa on vain noin 40 kilokaloria. Se ei siis ole vain kaunis lisuke, vaan aidosti terveyttä tukeva marja.

Näistä terveysvaikutuksista karpalo tunnetaan

Virtsateiden hyvinvoinnin tukija

Karpalon tunnetuin vaikutus liittyy virtsateiden terveyteen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että karpalon sisältämät proantosyanidiinit voivat estää E. coli -bakteeria kiinnittymästä virtsarakon seinämiin, mikä saattaa vähentää tulehdusten riskiä.

Tästä syystä karpalojuomat ja -uutteet ovat erityisen suosittuja toistuvista virtsatietulehduksista kärsivien keskuudessa.

Sydämen ja verisuonten ystävä Karpalon polyfenolit voivat tutkimusten mukaan alentaa verenpainetta ja parantaa verisuonten elastisuutta. Antioksidanttiset yhdisteet suojaavat soluja hapettumisstressiltä, mikä voi tukea sydän- ja verisuoniterveyttä pitkällä aikavälillä.

Luonnollinen antioksidanttipommi

Antioksidantit taistelevat elimistön vapaita radikaaleja vastaan ja suojaavat soluja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Karpalon punainen väri kertoo antosyaaneista, jotka ovat samoja yhdisteitä, joita löytyy myös mustikasta ja punakaalista.

Tukea suun ja vatsan hyvinvointiin

Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että karpaloiden yhdisteet voivat ehkäistä plakin muodostumista ja tukea suun terveyttä. Samoin karpalo voi edistää suoliston mikrobiston tasapainoa, sillä sen polyfenolit toimivat hyödyllisten bakteerien ravintona.

Mahdolliset haittavaikutukset

Karpalon happamuus voi olla haaste vatsavaivoista kärsiville. Lisäksi se voi vaikuttaa verenohennuslääkkeiden tehoon, joten niitä käyttävien on hyvä keskustella lääkärin kanssa ennen suurten määrien nauttimista.

Monikäyttöinen marja

Karpalon kirpeys tekee siitä monikäyttöisen raaka-aineen. Se toimii yhtä hyvin makeissa kuin suolaisissakin ruoissa. Marjoista syntyy upeita kastikkeita riistalle, lisukkeita juustojen kanssa, mehuja, smoothieita ja jälkiruokia.

Kokeile karpaloa esimerkiksi:

• paahdettujen juuresten tai uunilohen lisukkeena
• piparkakkujen ja brien kanssa joulupöydässä
• leivonnaisissa: muffinsseissa, piirakoissa ja kakuissa
• aamupuurossa tai jogurtissa
• kuohuviinin seassa juhlavana koristeena

Karpalo on kuulunut suomalaisiin jouluperinteisiin jo vuosisatoja. Se koristaa juhlapöytiä, maustaa kastikkeita ja antaa väriä jälkiruokiin. Moni muistaa lapsuudesta karpalomehun tai mummon tekemän hillon kinkun rinnalla.

Karpalon syvä punainen väri hehkuu lämpöä, elinvoimaa ja koko talven kestävää sitkeyttä. Se selviää usein pakkaset, hangen ja kevätauringon sulatuksen menettämättä meheyttään. Tämä sitkeys tekee siitä pohjoisen luonnon todellisen sankarimarjan.

Lähteet: Luke, THL, Medical News Today, Cranberry Institute

Kuvat: Shutterstock, Unsplash

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!