Arkiruokakerho kokoaa ystäväperheet säännöllisesti yhteen: ”Yksi vuoden parhaista ideoista”
Kiireinen arki, harrastukset, väsymys, pitkät työpäivät ja mitä näitä nyt on. Ystävyyssuhteiden vaaliminen jää helposti kaiken muun tekemisen jalkoihin, vaikka ystävät ovatkin elämän suola.
Lapsuudenystäväni perheineen muutti viime talvena muutaman kilometrin päähän asumaan ja päätimme yhdessä maustaa ruuhkavuosiamme sekä tuoda siihen hyppysellisen lempeyttä perustamalla epämuodollisen arkiruokakerhon.
Tämä on osoittautunut yhdeksi vuoden parhaista ideoista, joka tuo arkeen kaivattua pehmeyttä, pysähtymistä ja läsnäoloa. On ihanaa myös voida tarjota vauva- ja taaperoperheelle välillä helpotusta arkeen päivällisen muodossa ja päästä välillä itsekin istahtamaan valmiiseen pöytään.
Mikä on arkiruokakerho?
Arkiruokakerhon ideana on kokoontua noin joka toinen viikko syömään päivällistä yhdessä. Kokkausvuorot vaihtelevat eivätkä ole sidottuja mihinkään tiettyyn iltaan. Ruokaillaan porukalla, kun siltä tuntuu eikä menusta oteta turhia paineita.
Jos ruuanlaittoon ei ehdi jonain kertana panostaa enempää, on todella sallittua tarjota vaikka Saarioisten mutsien valmistamaa makaronilaatikkoa. Pääosassa ovat rento yhdessäolo ja kuulumisten vaihto. Toisaalta uusia reseptejä on hauska kokeilla arkiruokakerhoon kokkaillessa ja valmistaa välillä ateria pitkän kaavan mukaan jälkiruokineen.
Arkiruokakerhomme osallistujat ovat sekasyöjiä, mutta ilahduttavan paljon olemme saaneet yhteisten ruokailujen myötä tutustua uusiin kasvisruokaresepteihin, kuten bataattimantelipyöryköihin ja lentävään tofuun.
Oivalluksia yhteisiltä aterioilta
On ollut myös hienoa huomata, kuinka perheidemme eri-ikäiset lapset ottavat toistensa syömisistä mallia ja ohjaavat toisiaan erilaisiin makuelämyksiin tutustumisessa. Eskarilainenkin osaa jo odottaa kokoontumisia yhteisen ruokapöydän ääreen ja on innolla mukana suunnittelemassa ruokalistoja.
Olen ymmärtänyt arkiruokakerhon myötä entistä selkeämmin sen, miten tärkeiksi kokemilleen asioille löytää aikaa (vakaassa elämäntilanteessa), jos sitä tarpeeksi tahtoo. Ystävät ovat yksi ihmiselämän arvokkaimpia asioita ja heistä haluan pitää kiinni.
Lapsiperhearki vaatii välillä luovia ratkaisuja ja kun soppakattila pitää joka tapauksessa kuumentaa päivittäin ja tehdä perheelle ruokaa, voi välillä valmistaa vähän isomman satsin ja kutsua ystävät yhteen. Kannustan lämpimästi kokeilemaan – me näemme nykyään ystäväperheen kanssa arkiruokakerhon ansiosta paljon useammin kuin mitä muuten näkisimme.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Tiina Pitkänen, kuva: Shutterstock
