Mulesing ja merinovilla – miten vastuullisia trendikkäät merinovaatteet todellisuudessa ovat?
Merinovaatteet ja -asusteet ovat erittäin suosittuja niin aikuisilla kuin lapsilla. Moni vanhempi arvostaa näitä pehmeitä ja lämpimiä villavaatteita ja -asusteita lapsensa pukeutumisessa erityisesti talvikautena.
Miten vastuullisia merinotuotteet ovat? Entä mitä tarkoittaa mulesing ja miksi moni kuluttaja valitsee mulesing-vapaan merinotuotteen? Ja miten kuluttaja voi valita mahdollisimman vastuullisen merinotuotteen? Kerromme tässä artikkelissa pääkohtia merinotuotteiden vastuullisuudesta.
Merinovillan vastuullisuus
Trendikkäiden merinovillavaatteiden ja -asusteiden ympärillä pyörii suuri bisnes, ja myös merinovillan tuotannon vastuullisuus kiinnostaa monia kuluttajia.
Ylen viime vuonna julkaiseman uutisen mukaan merinolampaita kasvatetaan nimenomaan niistä saatavan villan takia, eikä villa näin ollen ole pelkästään lihan sivutuotantoa. Todennäköisesti suuri osa eläimistä päätyy tästä huolimatta myös lihaksi.
Merinovillan tuotannossa on Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan hiilijalanjäljen lisäksi ongelmallisia ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät esimerkiksi ylilaiduntamiseen, eroosioon, kemikaalipäästöihin ja logistiikan päästöihin.
Suomen Tekstiili ja Muoti -etujärjestön mukaan merinolampaita on jalostettu pitkälle villan tuotannon maksimoimiseksi ja tästä syystä esimerkiksi lampaiden iho on poimuuntunut ja villan paino rasittaa eläimiä fyysisesti.
Lampaan peräpään ihon poimuihin kertyy esimerkiksi virtsaa ja ulostetta, ja nuo epäpuhtaudet houkuttelevat eläimen terveyttä uhkaavia loisia pesiytymään. Loisten torjumiseksi on suurissa villantuotantomaissa käytetty mulesing-menetelmää, joka on nykyisin yleisessä käytössä pääasiassa vain Australiassa.
Mulesing yhä käytössä Australiassa
Mulesing on kirurginen toimenpide, jossa karitsan peräpäästä hännän ja peräaukon ympäriltä poistetaan ihoa. Tästä syntyy laaja haava, johon muodostuu hiljalleen arpikudos. Tuossa kohdassa ei ole enää poimuja tai ryppyjä, johon voisi tarttua loisia houkuttelevia epäpuhtauksia.
Kivulias toimenpide suoritetaan yleensä, kun karitsa on 2–10 viikon ikäinen. Se tehdään ilman anestesiaa eikä kivunlievitystä aina käytetä. Mulesing on nopea toimenpide, mutta eläin kokee akuuttia kipua vielä pitkään sen jälkeen. Haavalla kestää kaikkiaan viidestä seitsemään viikkoon parantua täysin.
On olemassa selvää näyttöä siitä, että mulesing on rankka koettelemus lampaiden hyvinvoinnille. Lampaan paino tippuu kahden ensimmäisen viikon aikana toimenpiteestä ja eläin on aiempaa vähemmän vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Toimenpiteen jälkeisestä kivusta kertoo myös se, että lampaat välttelevät makuuasentoa ja viettävät paljon aikaa seisaallaan kyhjöttäen. Lampaat voivat myös alkaa välttelemään ihmisiä ja pelkäämään erityisesti henkilöä, joka suoritti toimenpiteen.
Mahdollisimman vastuullinen merinovaate
Suomessa kuluttajat ovat hyvin tietoisia mulesing-menetelmän aikaansaamista ongelmista lampaiden hyvinvoinnille, ja meillä myytävä merinovilla on useimmiten mulesing-vapaata.
Osa ihmisistä voi kuitenkin ostaa merinovillatuotteita netistä esimerkiksi ulkomaalaisista verkkokaupoista ja tuolloin voi olla erityisen tarkkana, että valitsee mulesing-vapaan tuotteen.
Merinotuotteita kannattaa huoltaa oikein, jotta niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Merinovaatteita ja -asusteita liikkuu paljon myös kirpputoreilla ja netin kierrätysryhmissä, ja moni suosii myös näiden tuotteiden ostamista uuden sijaan käytettyinä.
Lähteet: Yle, Suomen Tekstiili ja Muoti, RSPCA
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
