Stressihormoni paljastaa kaiken! Näin kortisoli sabotoi hyvinvointiasi
Kortisoli on elimistömme tärkein stressihormoni. Se vaikuttaa energiatasoihin, aineenvaihduntaan, mielialaan ja immuunipuolustukseen.
Usein kortisoli liitetään kiireeseen ja stressiin, mutta sen tehtävät ovat paljon laajemmat ja välttämättömät kehon normaalille toiminnalle.
Mitä kortisoli tarkalleen ottaen on, miten se toimii, milloin kortisolitasot voivat olla epätasapainossa ja miten niitä voi luonnollisesti tukea?
Kehon monipuolinen stressihormoni
Kortisoli on lisämunuaisten tuottama steroidi- eli glukokortikoidihormoni.
Se säätelee elimistön vastetta stressiin ja on olennainen myös monissa arkisissa prosesseissa, kuten verensokerin säätelyssä, verenpaineen ylläpidossa ja tulehdusreaktioiden hillitsemisessä.
Kortisolia vapautuu luonnollisesti vuorokausirytmin mukaan. Aamulla sen pitoisuus veressä on korkeimmillaan, mikä auttaa meitä heräämään ja olemaan virkeitä. Illalla taso laskee, mikä valmistelee elimistöä uneen.
Kortisolitasosi nousee kun stressaat
Kortisolitasojen nousu on kehon luonnollinen reaktio stressiin, mutta ongelmaksi se muodostuu silloin, kun stressi pitkittyy.
Fyysinen, psyykkinen tai emotionaalinen kuormitus voi pitää kortisolin jatkuvasti koholla, mikä alkaa ajan myötä rasittaa kehoa.
Riittämätön uni on yksi tärkeimmistä syistä kohonneeseen kortisoliin. Kun unta jää toistuvasti liian vähän, keho ei pääse palautumaan, ja stressihormonin tuotanto lisääntyy entisestään.
Epäsäännöllinen ruokailurytmi, liiallinen kofeiinin käyttö, runsas alkoholin nauttiminen ja vähäinen liikunta voivat kaikki nostaa kortisolitasoja.
Toisaalta myös liian rankka treenaaminen ilman riittävää palautumista voi pitää kehon stressitilassa.
Tietyt sairaudet, kuten Cushingin oireyhtymä, voivat aiheuttaa poikkeuksellisen korkean kortisolitason. Myös pitkäaikainen tulehdus kehossa tai kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat vaikuttaa kortisolin tuotantoon.
Arjessa jatkuva kiire, huoli ja suorittaminen ovat usein huomaamattomia mutta tehokkaita kortisolin nostajia. Kun elimistö käy ylikierroksilla päivästä toiseen, stressihormonit pysyvät korkealla ja kehon luonnollinen palautumiskyky heikkenee.
Elintärkeä mutta vaativa hormoni
Kortisoli on keholle elintärkeä hormoni, jolla on useita keskeisiä tehtäviä.
Yksi sen tärkeimmistä rooleista liittyy energiatasapainon ylläpitoon. Kun keho kohtaa stressin tai tarvitsee nopeasti lisää polttoainetta, kortisoli vapauttaa energiavarastoja käyttöön, erityisesti maksan glykogeenia.
Kortisoli osallistuu myös verensokerin säätelyyn. Se auttaa nostamaan verensokeritasoa silloin, kun keho tarvitsee lisää energiaa esimerkiksi fyysisen rasituksen tai stressin aikana.
Tulehduksia kortisoli hillitsee tehokkaasti. Siksi kortisolipohjaisia lääkkeitä käytetään muun muassa autoimmuunisairauksien hoidossa, joissa kehon oma immuunipuolustus käy tarpeettomasti ylikierroksilla.
Lyhytaikaisesti kortisoli tukee immuunipuolustusta, mutta pitkään koholla pysyessään se heikentää immuunitoimintaa ja altistaa esimerkiksi infektioille.
Aivojen toiminnalle kortisoli on kriittinen. Sopivalla tasolla se tukee muistia, keskittymiskykyä ja vireyttä. Kroonisesti kohonnut kortisoli puolestaan voi aiheuttaa univaikeuksia, muistihäiriöitä ja mielialan vaihtelua.
Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?
Jos kortisolitason epätasapaino jatkuu pitkään tai aiheuttaa vakavia terveysongelmia, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon.
Pitkäaikainen korkea kortisoli voi johtaa sairauksiin, kuten lihaskatoon, masennukseen, unettomuuteen ja diabetekseen.
Lääkäri voi määrätä verikokeita tai sylkinäytteitä kortisolitasojen mittaamiseksi. Tarvittaessa tehdään myös laajempia tutkimuksia esimerkiksi lisämunuaisten toiminnan selvittämiseksi.
Erityisesti jos ilmenee seuraavia oireita, on hyvä hakeutua tutkimuksiin: jatkuva väsymys, vaikea unettomuus, lihasheikkous, korkea verenpaine, painonnousu vatsan seudulle, toistuvat infektiot tai masennusoireet.
Näin tuet kortisolitasapainoasi
Hyvä uutinen on, että kortisolitasapainoa voi tukea tehokkaasti arkisilla valinnoilla. Tässä kuusi keinoa, jotka tukevat hormonitoimintaasi.
- Riittävä ja laadukas uni
Riittävä ja säännöllinen yöuni, noin 7–9 tuntia yössä, auttaa pitämään hormonitoiminnan vakaana. Unirytmin säännöllisyys on erityisen tärkeää, sillä keho säätelee kortisolin eritystä vuorokaudenaikojen mukaan.
- Stressinhallinta on avainasemassa
Rentoutumista voi tukea hengitysharjoituksilla, meditaatiolla, mindfulnessilla ja rauhallisella liikunnalla, kuten joogalla. Luonnossa liikkuminen tutkitusti laskee stressihormonien tasoja.
- Ravinto tukee hormonaalista tasapainoa
Monipuolinen, kasvispainotteinen ruokavalio auttaa pitämään verensokerin vakaana. Hyvät rasvat, proteiinit ja hitaat hiilihydraatit tasapainottavat kortisolivasteita. Vältä prosessoitua ruokaa, sokeria ja liiallista kofeiinia.
- Liikunta sopivassa määrin
Säännöllinen liikunta, kuten kävelyt, pyöräily ja kevyt lihaskuntoharjoittelu, tukevat kehon stressinsietokykyä. Sen sijaan ylirasitus ja liian kovat treenit ilman palautumista voivat nostaa kortisolia liikaa.
- Sosiaaliset suhteet auttavat kehoa palautumaan
Läheiset ihmissuhteet ja yhteiset hetket ystävien ja perheen kanssa vähentävät stressihormonien tuotantoa. Myönteinen vuorovaikutus vahvistaa myös mielialaa ja yleistä hyvinvointia.
- Ajanhallinta rauhoittaa mieltä
Hyvä ajanhallinta ja taukojen pitäminen kiireen keskellä auttaa estämään kehon ajautumista jatkuvaan stressitilaan. Pienetkin päivittäiset hengähdyshetket voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi kortisolin eritykseen.
Kortisoli – ystävä vai vihollinen?
Kortisoli ei ole kehon vihollinen. Oikealla tasolla se auttaa meitä selviytymään stressistä, ylläpitämään energiatasoja ja suojaamaan immuunijärjestelmää.
Ongelmia syntyy silloin, kun kortisolitasot pysyvät jatkuvasti koholla ilman palautumista.
Tasapainoinen kortisoli on elintärkeä terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivi. Kortisolitasojen tukeminen ei vaadi radikaaleja muutoksia, vaan ennen kaikkea arkisten, lempeiden valintojen kautta rakennettua pysyvää elämäntapaa.
Lähteet: Harvard Health Publishing,National Institutes of Health
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
