Positiivinen luottotietorekisteri näyttää muutakin kuin mokat

Suomeen on viimein saatu järjestelmä, joka huomioi muutakin kuin mokat.

Perinteisesti luottotietorekisterit ovat toimineet lähinnä rangaistusluetteloina: jos lasku jää maksamatta, siitä seuraa merkintä, joka vaikuttaa kaikkeen asunnon vuokraamisesta kännykkäliittymän hankintaan.

Mutta mitä jos laskut maksetaan ajallaan, luotto hoituu kuukausi kuukaudelta ja raha-asiat ovat kunnossa? Aiemmin se ei näkynyt missään. Nyt näkyy.

Positiivinen luottotietorekisteri otettiin Suomessa käyttöön huhtikuussa 2024. Järjestelmä täydentyy vaiheittain: esimerkiksi vanhat luotot lisätään vasta vuonna 2025. Rekisteri tulee olemaaan täysin kattava tämän vuoden loppupuolella.

Rekisterin taustalla on ajatus siitä, että ihmisiä pitäisi arvioida kokonaiskuvan, ei pelkkien virheiden perusteella. Rekisteriin kerätään tietoa yksityishenkilöiden lainoista, tuloista ja maksukäyttäytymisestä. Tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa, ehkäistä ylivelkaantumista ja lisätä vastuullista luotonantoa.

Mutta mitä kaikkea positiivinen luottorekisteri tarkoittaa käytännössä?

Kokonaiskuva taloustilanteesta

Positiivinen luottorekisteri kokoaa yhteen kansalaisten ajantasaiset tiedot maksukyvystä: ei maksuhäiriöistä, vaan todisteista, että laskut on hoidettu kunnialla.

Rekisteriin kerätään tiedot henkilökohtaisista luotoista, kuten asuntolainoista, opintolainoista, kulutusluotoista ja luottokorteista. Myös tiedot siitä, kuinka paljon lainoista on maksettu takaisin, paljonko on vielä jäljellä ja onko maksut hoidettu ajallaan, sisältyvät rekisteriin.

Mukana ei ole vain luottojen määrää, vaan myös niiden hoitamisen historiaa.

Rekisteri näyttää, jos lainaa on lyhennetty säännöllisesti ja ajallaan tai jos maksuja on viivästynyt. Lisäksi rekisteristä löytyvät tiedot lainojen limiiteistä, kuten luottokortin käyttövara tai kulutusluoton katto.

Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva henkilön taloudellisesta tilanteesta, ei yksittäistä riviä luottotiedoissa.

Miksi rekisteri otettiin käyttöön?

Rekisterin käyttöön ottamisen taustalla on vuosien keskustelu ylivelkaantumisen ongelmista Suomessa.

Vuonna 2023 maksuhäiriömerkintöjä oli noin 390 000 suomalaisella.

Monella velkakierre alkoi yhdestä epäonnistumisesta: sairastuminen, avioero tai työttömyys saattoi kaataa koko talouden. Sen jälkeen edes pienimuotoinen luotto, kuten osamaksusopimus kodinkoneeseen, saattoi olla mahdotonta.

Vanha järjestelmä oli mustavalkoinen: maksoit tai et maksanut. Nyt sävyjä on enemmän.

Positiivisesta rekisteristä monia hyötyjä

Verohallinto vastaa rekisterin ylläpidosta ja tietoturvasta. Tietoja ei luovuteta kenelle tahansa, sillä vain valtuutetut luotonantajat voivat käyttää niitä, ja silloinkin vain kuluttajan suostumuksella.

Lisäksi kuluttaja voi seurata, kuka hänen tietojaan on katsellut ja milloin. Tieto siitä, että omaa taloustilannetta tarkastellaan, tuo myös vastuullisuutta puolin ja toisin.

Positiivisessa luottorekisterissä on monia hyötyjä:

1. Paremmat mahdollisuudet saada luottoa

Esimerkiksi nuori, jolla ei vielä ole pitkää luottohistoriaa, voi uuden rekisterin ansiosta näyttää olevansa luotettava maksaja. Samoin aiemmin maksuhäiriön saanut henkilö voi osoittaa, että tilanne on nyt hallinnassa.

2. Mahdollisuus neuvotella paremmat ehdot

Luotonantaja näkee, että laskut on maksettu ajallaan ja tuloja on säännöllisesti. Tämä voi tarkoittaa alhaisempia korkoja ja parempia sopimusehtoja.

3. Velkaantumisen ehkäisy

Luotonantajat näkevät todellisen kokonaiskuvan: paljonko hakijalla on jo velkaa ja millaiset tulot ovat. Tämä voi estää ns. “luottoshoppailua”, jossa lainaa otetaan eri paikoista niin paljon, että takaisinmaksu ei ole enää realistista.

4. Mahdollisuus seurata omaa taloutta läpinäkyvästi

Kuluttaja näkee selkeästi, kuinka paljon lainaa on jäljellä ja miten maksut etenevät. Tämä auttaa talouden suunnittelussa ja ehkäisee yllätyksiä.

Uudistus tuo mukanaan myös kritiikkiä

Kaikki eivät ole uudistuksesta innoissaan. Osa asiantuntijoista pelkää, että rekisteri lisää valvontaa liikaa ja tekee talousasioista turhan läpinäkyviä.

Lisäksi on kysytty, miksi rekisteriin ei voi vielä lisätä esimerkiksi vuokranmaksutietoja tai laskuja, jotka eivät liity lainoihin. Tällä hetkellä rekisteri kattaa vain viralliset luotot, mutta tulevaisuudessa sen laajentamista harkitaan.

Myös viive tietojen päivittymisessä (kerran kuukaudessa) voi aiheuttaa vääristymiä esimerkiksi silloin, kun haetaan lainaa nopeasti.

Vaikutukset nähdään lähivuosina

Positiivinen luottorekisteri on suuri muutos suomalaisessa luotonantokulttuurissa.

Se tuo mukanaan läpinäkyvyyttä, mutta myös vastuuta. Kuluttajalta vaaditaan edelleen talouden hallintaa, mutta nyt hyvä käytös ei enää katoa taustalle.

Rekisterin vaikutuksia mitataan tulevina vuosina: väheneekö maksuhäiriöiden määrä, paraneeko luotonantajien arviointikyky ja kokevatko kuluttajat oikeudenmukaisuutta enemmän kuin ennen?

Ensimmäiset vastaukset saadaan todennäköisesti ensi vuonna, kun rekisteri on ollut kaikkine tietoineen käytössä täyden kalenterivuoden ajan.

Lähteet: Verohallinto, Finanssiala Ry, tat.fi, Tilastokeskus, dvv.fi

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!