Onko hyvä olosi kadonnut? Syynä voi olla serotoniinivaje

Serotoniini eli “onnellisuushormoni” on yksi aivojemme tärkeimmistä välittäjäaineista, ja sen vaikutukset ulottuvat yllättävän monille elämänalueille.

Serotoniini vaikuttaa mielialaan, uneen, ruokahaluun, suolistoon ja jopa siihen, kuinka hyvin kestät pettymyksiä tai hallitset impulssisi.

Mutta mitä serotoniini oikeastaan on? Voiko sen määrää lisätä luonnollisesti? Ja miksi sen tasapaino on niin tärkeä sekä mielelle että keholle?

Mikä ihmeen serotoniini?

Serotoniini (5-HT eli 5-hydroksitryptamiini) on hermoston välittäjäaine, jota syntyy elimistössä luonnollisesti.

Sitä esiintyy sekä aivoissa että muualla kehossa: itse asiassa noin 90 % kehon serotoniinista sijaitsee suolistossa, ei aivoissa.

Aivoissa serotoniini vaikuttaa etenkin mielialan säätelyyn, uneen, ruokahaluun, muistiin ja tunnetiloihin. Se toimii viestinviejänä hermosolujen välillä ja säätelee hermoston toimintaa monella eri tasolla.

Serotoniinia valmistuu elimistössä tryptofaanista, joka on välttämätön aminohappo. Keho ei siis pysty tuottamaan sitä itse, vaan sitä on saatava ravinnosta. Tryptofaani muunnetaan ensin 5-HTP:ksi ja lopulta serotoniiniksi.

Serotoniini vaikuttaa tunteisiisi ja paljon muuhunkin

Serotoniinin vaikutusalue on laaja ja moniulotteinen. Tässä tärkeimmät osa-alueet:

1. Mieliala ja onnellisuus

Serotoniini yhdistetään usein tyyneyteen, rauhallisuuteen ja mielihyvään. Riittävä serotoniinitaso tukee hyvää mielialaa, kun taas matalat tasot yhdistetään masennukseen, ahdistukseen ja alakuloisuuteen.

2. Uni ja vuorokausirytmi

Serotoniinilla on keskeinen rooli unirytmin säätelyssä: se vaikuttaa melatoniinin tuotantoon. Melatoniini on niin sanottu “unihormoni”, joka kertoo keholle, milloin on aika nukkua.

3. Suoliston toiminta

Serotoniini säätelee suoliston liikkeitä ja ruoansulatusta. Suolistoa kutsutaankin joskus ihmisen “toisiksi aivoiksi” ja hyvästä syystä, sillä suolistossa oleva serotoniini vaikuttaa paitsi vatsan toimintaan myös tunteisiin.

4. Impulssikontrolli ja stressinhallinta

Serotoniinitasot liittyvät myös siihen, kuinka hyvin pystyt hillitsemään impulssisi tai reagoimaan rauhallisesti stressaavissa tilanteissa.

5. Kipuherkkyys ja kivunsäätely

Serotoniini vaikuttaa myös siihen, kuinka voimakkaasti koet kipua. Sen puute voi herkistää hermostoa kivulle.

Vaje horjuttaa hyvää oloa

Kun serotoniinitasot laskevat, vaikutukset voivat tuntua sekä kehossa että mielessä. Kyse ei ole pelkästä satunnaisesta alakulosta, vaan hermoston toiminnan häiriöstä, joka voi horjuttaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tyypillisimpiä serotoniinivajeen oireita ovat alakuloisuus, ahdistuneisuus ja ärtyisyys. Mieliala vaihtelee voimakkaasti, ja arjen pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä.

Usein ilmenee myös uniongelmia, keskittymisvaikeuksia ja poikkeavaa väsymystä.

Fysiologisesti serotoniinin puute voi näkyä lisääntyneenä kipuherkkyytenä, ruoansulatusvaivoina, sekä ruokahalun muutoksina esimerkiksi syömähaluttomuutena tai mielitekoina, erityisesti makean suhteen.

Lisäksi impulssikontrolli heikkenee: ärsykkeisiin reagoidaan herkemmin ja tunteet nousevat pintaan nopeasti.

Serotoniinivaje voi liittyä elämäntapoihin, stressiin, uneen tai ravitsemukseen, mutta taustalla voi olla myös perinnöllinen alttius tai mielenterveyden häiriö, kuten masennus. Masennuslääkkeet, erityisesti SSRI-valmisteet, perustuvat juuri serotoniinin määrän lisäämiseen aivojen hermosoluissa.

On tärkeää ymmärtää, että serotoniinivaje ei ole heikkoutta tai mielen puutetta: se on neurokemiallinen epätasapaino, johon voi vaikuttaa ja saada apua.

6 tapaa tukea serotoniinitasojasi

Hyvä uutinen on, että serotoniinitasoihin voi vaikuttaa elämäntavoilla. Näillä keinoilla voit tukea niiden luonnollista tasapainoa:

1. Liikunta

Erityisesti säännöllinen aerobinen liikunta lisää serotoniinin tuotantoa ja parantaa mielialaa.

2. Valo

Auringonvalo vaikuttaa suoraan serotoniinituotantoon. Valohoitoa käytetään myös kaamosmasennuksen hoitoon.

3. Ruokavalio

Tryptofaania sisältävät ruoat tukevat serotoniinin tuotantoa, kuten esimerkiksi kananmunat, pähkinät, siemenet, kalkkuna, banaanit ja kaura.

4. Uni

Riittävä ja säännöllinen uni auttaa hermostoa palautumaan ja tukee aivojen biokemiaa.

5. Sosiaaliset suhteet

Myönteinen vuorovaikutus lisää serotoniinitasoja: kosketus, nauru ja läheisyys vaikuttavat enemmän kuin usein ymmärrämme.

6. Meditaatio ja stressinhallinta

Tietoinen hengitys, meditaatio ja mindfulness vaikuttavat hermoston säätelyyn ja voivat lisätä serotoniinin vapautumista.

Osa isompaa kokonaisuutta

Serotoniinia pidetään usein “onnellisuushormonina”, ja sen puute liitetään yleisesti masennukseen.

Tämä yhteys ei ole tuulesta temmattu, sillä serotoniini vaikuttaa selvästi mielialaan, uneen ja tunteiden säätelyyn. Silti olisi virhe ajatella, että masennus johtuisi yksinomaan serotoniinitasojen heittelystä.

Todellisuudessa masennus on monisyinen tila, jonka taustalla on sekä biologisia että psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Perimä, stressi, traumaattiset kokemukset, ihmissuhteet, elämäntilanne ja aivojen hermovälittäjäaineet muodostavat yhdessä sen maiseman, jossa mielenterveys kehittyy tai järkkyy.

Serotoniini on yksi tärkeä palanen, mutta ei koko palapeli.

Masennuksen ymmärtäminen vaatii kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa keho ja mieli eivät ole erillisiä, vaan kulkevat käsi kädessä.

Dopamiini ajaa, seratoniini rauhoittaa

Serotoniinia ja dopamiinia verrataan usein toisiinsa. Molemmat vaikuttavat mielialaan, mutta eri tavoin:

• Dopamiini liittyy erityisesti motivaation, palkitsemisen ja tavoitteiden saavuttamisen tunteisiin. Se saa sinut liikkeelle ja janoamaan onnistumisia.

• Serotoniini taas liittyy enemmän tyyneyteen, tasapainoon ja hyvän olon ylläpitoon. Se ei niinkään käynnistä toimintaa vaan tuo sisäistä vakautta.

Voisi sanoa, että dopamiini saa sinut tavoittelemaan asioita ja serotoniini auttaa sinua nauttimaan siitä, mitä sinulla jo on.

Tyyneyden salainen resepti?

Serotoniinin vaikutus on kiistaton. Se tukee hyvää mielenterveyttä, auttaa säätelemään tunteita ja tasapainottaa elämää tavalla, jota moni ei tule ajatelleeksi.

Onkin tärkeää opetella tuntemaan, milloin kehosi kaipaa lempeyttä ja tasapainoa. Ehkä kyse ei ole siitä, että olet vain huonolla tuulella, vaan siitä, että serotoniinisi kuiskaavat sinulle hiljaa: “Auta meitä vähän.”

Lähteet: Journal of Psychiatry and Neuroscience, National Institutes of Health, Harvard Health Publishing

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!