Lupiini tukahduttaa Suomen luontoa – tiesitkö tämän lupiinista?

Värikkäät lupiinit ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet suomalaiseen kesämaisemaan. Näyttävät sinivioletit, vaaleanpunaiset ja valkoiset kukinnot koristavat tienpientareita, pihoja ja peltojen reunoja.

Moni saattaa ihastella lupiinien kukkaloistoa, vaikka todellisuudessa lupiini on haitallinen vieraslaji. Se uhkaa syrjäyttää alkuperäisiä kasvejamme ja aiheuttaa tuhoa ekosysteemeille.

Lupiini on esimerkki siitä, kuinka hyvä aikomus voi johtaa ei-toivottuihin seurauksiin.

Alun perin kasvi tuotiin Suomeen 1800-luvun lopulla koriste- ja rehukasviksi. Nyt se on levinnyt hallitsemattomasti koko maahan, etenkin Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta myös pohjoisempana sen valta kasvaa vuosi vuodelta.

Lupiini rehevöittää maaperää

Lupiini, tarkemmin ottaen komealupiini (Lupinus polyphyllus), on kotoisin Pohjois-Amerikasta.

Suomessa lupiini luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, koska se muuttaa kasvupaikan ravinnepitoisuuksia ja syrjäyttää tehokkaasti alkuperäisiä niittykasveja, kuten päivänkakkaraa, kissankelloa ja puna-ailakkia.

Lupiini sitoo ilmasta typpeä, mikä rehevöittää maaperää. Monet kotoperäiset kasvit viihtyvät puolestaan niukkaravinteisessa maassa.

Kun alkuperäiset kasvit katoavat, katoavat myös niitä tarvitsevat hyönteiset, kuten perhoset ja mesipistiäiset. Lupiinin leviämisen myötä moni pölyttäjä menettää elinympäristönsä, mikä puolestaan vaikuttaa koko ravintoketjuun.

Tehokas leviämään

Lupiini on erityisen tehokas leviämään. Sen siemenet säilyvät maaperässä elinkelpoisina jopa 50 vuotta ja leviävät laajalle esimerkiksi ajoneuvojen, soran ja vesistöjen mukana.

Tienvarret ja rautateiden pientareet ovat sille otollisia kasvupaikkoja. Usein ihminen levittää sitä tiedostamattaan myös puutarhajätteiden tai maansiirtojen mukana.

Laji leviää erityisesti Etelä-Suomessa, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta on tehty yhä enemmän havaintoja. Metsähallitus, ELY-keskukset ja monet ympäristöjärjestöt ovat jo pitkään varoittaneet lupiinin leviämisestä, ja lajin torjumiseen on alettu kohdistaa resursseja.

Onko lupiini myrkyllinen?

Yksi usein kysytty asia liittyy lupiinin mahdolliseen myrkyllisyyteen.

Kyllä, lupiini sisältää alkaloideja, jotka voivat olla haitallisia sekä ihmisille että eläimille suurina määrinä nautittuna. Esimerkiksi karja ei voi käyttää sitä rehuna sellaisenaan, vaikka sitä siihen alkujaan yritettiin hyödyntää.

Myös lemmikkien, kuten koirien, kannattaa antaa pysyä erossa lupiinikasvustoista, vaikka lyhyt kontakti ei yleensä aiheuta oireita.

Lupiini ei kuitenkaan ole vaarallinen kosketettaessa tai pihan koristeena, jos se ei pääse leviämään hallitsemattomasti.

Lupiineista eroon

Torjunta on mahdollista, mutta vaatii pitkäjänteisyyttä. Paras tapa hävittää lupiini on kitkeä se juurineen ennen siementen kypsymistä.

Juuret on saatava mahdollisimman kokonaisina, sillä rikkoutunut juuristo voi kasvattaa uusia versoja. Myös niittäminen ennen kukintaa voi estää siementen leviämistä, mutta tämä toimenpide on toistettava useasti kesän aikana.

Yksi tehokas tapa torjua lupiinia on peittäminen esimerkiksi muovilla, jolloin kasvi ei saa valoa eikä ilmaa. Menetelmä vaatii aikaa, mutta voi olla toimiva etenkin isommilla alueilla.

Suomessa toimii useita vapaaehtoistyöryhmiä, kuten vieraslajitalkoot, joissa kansalaiset yhdessä niittävät ja kitkevät lupiinia erityisesti luonnonsuojelualueiden ja niittyjen reunoilta.

Mitä voit itse tehdä?

Jokainen voi vaikuttaa lupiinien torjuntaan omalla toiminnallaan:

• Älä istuta lupiinia pihaasi, vaikka se näyttäisikin kauniilta. Valitse sen sijaan alkuperäisiä niittykukkia, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta.
• Kitke lupiinit pihaltasi ja lähialueiltasi. Jokainen kasvi vähemmän on askel parempaan.
• Ilmoita esiintymistä vieraslajit.fi-sivustolla tai Laji.fi:n kautta. Näin asiantuntijat saavat ajankohtaista tietoa lupiinin levinneisyydestä.
• Osallistu torjuntatalkoisiin. Paikalliset ympäristöjärjestöt ja kunnat järjestävät vuosittain useita niittotapahtumia.

Lain tulkinta lupiinista

Komealupiini on vuodesta 2019 alkaen kuulunut EU:n haitallisten vieraslajien listalle.

Tämä tarkoittaa, että sen kaupallinen kasvatus, maahantuonti, myynti ja hallussapito on kiellettyä. Lain rikkomisesta voi seurata sakkoja tai muita seuraamuksia.

Yksityishenkilö ei kuitenkaan riko lakia, jos vanhassa puutarhassa kasvaa lupiinia.

Kuitenkin vastuullinen toiminta edellyttää, ettei kasvin anneta levitä ympäristöön. Esimerkiksi puutarhajätteet on hyvä kompostoida hallitusti tai viedä kunnan järjestämään jätehuoltoon.

Uhka luonnon monimuotoisuudelle

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kasvit, hyönteiset, linnut ja muut eliöt elävät tasapainossa ja tukevat toistensa olemassaoloa. Lupiini, vaikka kaunis onkin, rikkoo tätä tasapainoa.

Erityisen uhan alla ovat perinnebiotoopit, kuten niityt ja hakamaat, jotka ovat jo muutenkin katoamassa. Näiden alueiden kasvit ja eläimet eivät pärjää rehevöittävässä, lupiinien valtaamassa ympäristössä.

Jokainen lupiinin torjuntatyö auttaa säilyttämään alkuperäisiä kasvilajeja ja niiden myötä myös pölyttäjiä, lintuja ja maisemallista monimuotoisuutta.

Lähteet: Vieraslajit.fi, SYKE, LUKE, Ympäristöministeriö, Laji.fi

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!