Luikerteleeko jauhopussissa? Näin jauhomato ja jauhopukki löytävät keittiöösi
Jauhomadon kehittyminen aikuiseksi jauhopukiksi (Tenebrio molitor) kestää jopa kaksi vuotta. Miten kuivakaapin kutsumaton vieras hätistetään?
Elävät jauhomadot eivät ole mukava yllätys keittiössä. Pienet luikerot liikkuvat ja ulostavat jauhoissa, saaden ne paakkuuntumaan ja haisemaan pahalta. Jauhojen saastumisen lisäksi aikuiset kuoriaiset, jauhopukit, voivat munia lisää ja levitä kuiva-ainekaapissa muihin tuotteisiin, kuten riisiin, kaurahiutaleisiin ja mysleihin.
Jauhomadon kehitys aikuiseksi jauhopukiksi kestää vuodesta kahteen. Aikuinen kuoriainen on puolitoistasenttinen tummanruskea pieniä tuntosarviaan heilutteleva lieriömäinen hyönteinen.
Täysikasvuinen jauhomato on puolestaan kellanruskea, kalju ja kovapintainen toukka. Kummassakin kehitysvaiheessa, niin toukkana kuin aikuisena, pistelee tämä keittiöiden tuholainen poskeensa viljatuotteita.
Mistä jauhopukki tulee?
Jauhopukit viihtyvät eritoten pääskysten, varpusten ja ampiaisten pesissä ja ihmisten koteihin ne tunkeutuvat tuuletushormien ja ullakoiden kautta. Yön pimeys ajaa kuoriaiset parveilemaan, ja valoa kohti pyrkiessään ne saattavat päätyä sisätiloihin kutsumattomina vieraina.
Jauhomatojen ja -pukkien hävitys
Tästä kotien tuholaisesta pääsee usein eroon ilman torjunta-aineita, kunhan kaikki saastuneet elintarvikkeet poistetaan – kuin myös keittiössä mahdollisesti majailevat yksittäiset toukat ja aikuiset kuoriaiset.
Kun keittiön kuiva-ainekaapit siivotaan ja elintarvikkeita säilytetään suljetuissa rasioissa ja purkeissa mahdollisimman kuivassa ja viileässä tilassa, on viheliäinen hyönteisongelma usein taputeltu.
Jos jauhopukkeja ilmaantuu säännöllisesti, kannattaa esimerkiksi räystäiden alta, ullakoilta ja varastoista poistaa lintujen ja muiden eläinten pesät.
Jauhomatojen kasvatus
Aina jauhomadot eivät ole epätoivottuja vieraita, päinvastoin. Niitä kasvatetaan moniin eri tarkoituksiin, kuten:
Lemmikkieläinten ruoaksi – Käytetään ravinnoksi esimerkiksi matelijoille, linnuille, kaloille ja pienille nisäkkäille, kuten siileille ja freteille.
Ihmisten ruoaksi – Jauhomadot ovat proteiinirikkaita ja niitä käytetään elintarvikkeissa, kuten proteiinipatukoissa, -jauheissa ja välipaloissa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on hyväksynyt ne elintarvikekäyttöön.
Rehuksi tuotantoeläimille – Voidaan käyttää esimerkiksi kalojen ja siipikarjan ruokinnassa vaihtoehtoisena proteiinilähteenä.
Kompostoinnissa ja jätteen käsittelyssä – Jauhomadot voivat hajottaa orgaanista jätettä ja jopa muovia, mikä tekee niistä kiinnostavan vaihtoehdon ympäristöystävälliseen jätteenhallintaan.
Tutkimuksessa ja bioteknologiassa – Käytetään muun muassa ravitsemus- ja ympäristötutkimuksissa sekä lääketeollisuuden sovelluksissa.
Lähteet: Jansson, L. & Lindqvist, B. & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura. Hyönteismaailma: Jauhopukki
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
