Kun mieli on levoton, siivoaminen auttaa

Jokaisella on joskus päiviä, jolloin ajatukset tuntuvat kiertyvän solmuun. Työ, perhe ja velvollisuudet kasaantuvat päällekkäin, eikä oikein tiedä mistä aloittaa.

Moni tunnistaa tilanteen: mieli on levoton ja ajatukset sinkoilevat sinne tänne. Silloin käteen kannattaa ottaa tiskiharja, pölyrätti tai imuri. Kun keittiön tasot alkavat kiiltää ja lattiat puhdistuvat, myös mieli rauhoittuu.

Siivoaminen ei ole vain kodin pitämistä järjestyksessä. Se voi toimia terapeuttisena ja ajatuksia selkeyttävänä toimintana, joka auttaa palauttamaan hallinnan tunnetta ja rauhaa.

Yhä useammat psykologit ja tutkijat ovat kiinnostuneet siitä, miksi arkinen askare voi toimia kuin lääkkeenä mielen myllerrykseen.

Puhdas koti, selkeä mieli

Siivoaminen on konkreettista ja näkyvää toimintaa. Toisin kuin abstraktit huolet tai ratkaisua vailla olevat ongelmat, pölyrätti kädessä edistyminen näkyy heti. Pöly katoaa, tavarat asettuvat paikoilleen ja kaaos muuttuu järjestykseksi.

Tämä luo hallinnan tunnetta, joka on psykologisesti tärkeää silloin, kun elämä muuten tuntuu sekavalta.

Tutkimuksissa on havaittu, että siisteys ja ympäristön järjestys vaikuttavat suoraan hyvinvointiin. Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan sotkuinen ympäristö voi lisätä stressihormonien määrää ja nostaa ahdistuksen tunnetta.

Kun ympäristö rauhoittuu, myös mieli seuraa perässä.

Kehon ja mielen yhteistyö

Siivoaminen on myös fyysistä toimintaa. Kehon liike, rytmikäs tekeminen ja pienten tavoitteiden saavuttaminen vapauttavat dopamiinia, mielihyvähormonia, joka tukee keskittymistä ja motivaatiota. Samalla stressihormoni kortisolin määrä laskee, mikä rauhoittaa hermostoa.

Moni kuvailee siivoamista “meditatiiviseksi tekemiseksi”. Kun käsi tekee rutiininomaisia liikkeitä, mieli saa mahdollisuuden levätä ja ajatukset jäsentyvät itsestään. Tätä ilmiötä kutsutaan “default mode networkiksi” eli aivojen taustaverkostoksi, joka aktivoituu, kun emme tietoisesti keskity ongelmanratkaisuun.

Oletustilaverkosto (default mode network, DMN) on aivojen hermoverkosto, joka aktivoituu silloin, kun emme keskity tietoisesti johonkin tehtävään. Se toimii ikään kuin “aivojen taustajärjestelmänä” ja liittyy mm. itsereflektointiin, muistojen käsittelyyn ja luovien oivallusten syntymiseen.

Siksi monet saavat parhaat ideansa juuri siivotessa, tiskatessa tai kävellessä: kun keho tekee tuttua ja mekaanista työtä, aivot järjestävät ajatuksiaan taustalla uudelleen.

Tämä tekee siivoamisesta monelle luontevan tavan selkeyttää mieltä ja löytää uusia näkökulmia.

Roskat ulos

Siivoamisessa on myös symbolinen ulottuvuus. Kun ympäristö puhdistuu, se tuntuu samalta kuin ajatusten järjestäminen. Moni kokee, että samalla kun roskat heitetään ulos, myös mielessä olevat turhat huolet saavat lähteä.

Psykologi Jonathan Haidt on verrannut siivoamista rituaaliin, jossa ulkoinen järjestys heijastuu sisäiseen järjestykseen. Näin kodin järjestäminen voi toimia keinona palauttaa elämänhallinnan tunnetta vaikeina aikoina.

Siivoaminen auttaa tutkitusti

Siivoamisen terapeuttisesta vaikutuksesta on olemassa tutkimusnäyttöä. British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin kevyt liikunta, kuten kodin siivous, vähensi ahdistusta ja kohensi mielialaa.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, jotka kuvasivat kotiaan “sotkuiseksi” tai “keskeneräiseksi”, kokivat enemmän väsymystä ja masennuksen oireita kuin ne, jotka näkivät kotinsa rauhoittavana ja siistinä.

Kodin tila ja mielen tila kulkevat siis usein käsi kädessä.

Liika on aina liikaa

On hyvä huomata, että kaikilla siivoaminen ei aina ole myönteinen selviytymiskeino. Jos siivouksesta tulee pakonomainen tapa hallita ahdistusta tai jos siihen kuluu kohtuuttoman paljon aikaa, voi kyse olla pakko-oireisesta käyttäytymisestä.

Tällöin siivoaminen ei enää selkeytä mieltä, vaan kääntyy itseään vastaan.

Terve siivoaminen on rajallista ja joustavaa. Sen ei tarvitse olla täydellistä, eikä sen pidä viedä liikaa energiaa muulta elämältä.

Siivoaminen arjen voimavarana

Arjessa siivoaminen voi olla keino palauttaa rytmi ja tuoda järjestystä päiviin, jotka muuten tuntuvat hallitsemattomilta. Se ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta se voi olla ensimmäinen askel kohti kirkkaampaa mieltä.

Kun pölyrätti liikkuu tai tiskit katoavat altaasta, mieli voi seurata perässä. Pienikin teko luo kokemuksen edistymisestä ja hallinnasta. Ja juuri sitä tarvitsemme silloin, kun elämä tuntuu sekavalta.

Jaa teksti kaverillesi, joka kaipaa järjestystä elämäänsä!

Lähteet: British Journal of Sports Medicine, Cornell University (2010): Clutter, Control, and Stress, Haidt, J.: The Happiness Hypothesis, Personality and Social Psychology Bulletin

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!