Kompostoinnin ABC – miksi kokeneilla puutarhureilla on kolme kompostoria?

Kompostoimalla muunnat orgaanisen jätteen ravinteikkaaksi mullaksi, joka saa puutarhasi kukoistamaan. Tämä artikkeli on sinulle, joka haluat päästä perille kompostoinnin kulmakivistä.

Kompostointi tarkoittaa biojätteen muuttamista mullaksi luonnollisella tavalla. Se paitsi tuottaa unelmamultaa puutarhaasi, vähentää kaatopaikkajätettä ja säästää jätekustannuksissa, tukee se ennen kaikkea ekologista elämäntapaa.

Kyse on orgaanisen jätteen, kuten ruoantähteiden, lehtien ja puutarhajätteen, hajottamisesta mikrobien, pieneliöiden ja hapen avulla. Tämän prosessin lopputuloksena syntyy ravinteikasta multaa eli kompostia, jota voidaan käyttää esimerkiksi puutarhassa maanparannusaineena.

Kompostorin perustaminen

Aloita kompostointi keväällä tai kesällä, sillä silloin lämpö ja bakteeritoiminta käynnistyvät helpommin. Voit lisätä kompostiherätettä tai mahdollisuuksien mukaan valmista kompostia saadaksesi mikrobit liikkeelle.

Hanki kompostori käyttötarkoituksen mukaan. Puutarhajätteelle riittää yksinkertaisimmillaan avokompostori. Jos aiot kompostoida myös biojätettä, valitse kannellinen ja lämpöeristetty kompostori, jossa on pohjaverkko jyrsijöiden varalta. Käymäläjätteen kompostointiin on markkinoilla omia kompostoreitaan.

Muistathan! Jos kompostoit käymäläjätteen muun kompostin seassa, valmista kompostia ei tule käyttää kasvimaalla tai minkään syötävän sadon kasvualustana, jos olet kompostoinut myös ulosteen. Sen sijaan kukkapenkkeihin ja koristekasvien juurille tuo komposti sopii mainiosti.

Sijoita kompostori tasaiselle ja kuivalle alustalle mielellään puolivarjoon, kun taas paahteista paikkaa kannattaa välttää ylikuumenemisen ja kuivumisen vuoksi. Täysin varjoon kompostoria ei kannata sijoittaa, sillä lämpöä tarvitaan prosessiin.

Uuden kompostorin pohjalle kannattaa laittaa 10–15 cm paksu kerros risuja, oksahaketta, puunkuoriketta, silputtuja kasvien varsia tai muuta karkeaa, ilmavaa materiaalia. Tämä parantaa ennen kaikkea ilman kiertoa pohjalla, auttaa ylimääräistä kosteutta valumaan pois ja houkuttelee lieroja paikalle.

Kolmen kompostorin ihanne

Olet saattanut huomata, että osassa puutarhoja on kolme kompostoria. Ideana on helpottaa kompostoinnin eri vaiheiden hallintaa, mikä paitsi vähentää hajuhaittoja, niin tekee prosessista myös tehokkaampaa ja hygieenisempää. Kerromme alla, millainen tarkoitus jokaisella näistä kompostoreista on.

1. Yksi kompostori jätteen lisäystä varten (tuore komposti)

Ensimmäiseen kompostoriin laitetaan uutta biojätettä jatkuvasti. Kompostoituminen on vasta alkamassa, eli komposti on niin sanotusti raakaa. Tämä kompostori tarvitsee sekoitusta aika ajoin ja säännöllisesti lisäkuiviketta.

2. Toinen kompostori jälkikypsytykseen

Kun ensimmäinen kompostori täyttyy, siirretään sen sisältö toiseen kompostoriin kypsymään. Komposti ei enää haise eikä houkuttele haittaeläimiä. Massa muuttuu hitaasti kuukausien kuluessa valmiiksi mullaksi.

3. Kolmas valmis komposti käyttöön

Täysin kypsä komposti säilytetään kolmannessa kompostorissa. Sitä voidaan käyttää suoraan puutarhassa tai kasvien mullanparannuksessa. Tässä kompostissa ei ole enää hajoamisprosessia käynnissä.

Kompostointi käytännössä

Kompostointi on helppoa, kunhan tietää mitä voi kompostoida ja mitä ei. Yksinkertaisimmillaan heität vain jätteet kompostoriin ja biojätteen päälle tulee joka kerta lisätä kuiviketta. Kuivike on kompostoinnin tärkeimpiä aineksia, sillä se pitää kompostin ilmavana, estää hajuhaitat ja tasapainottaa kosteutta.

Ennen kuin kompostoit puutarhajätettä, silppua kasvien varret, sillä se nopeuttaa kompostoitumista, parantaa ilmanvaihtoa ja helpottaa kompostin sekoittamista.

Kompostoitavia jätteitä:

• hedelmien ja vihannesten kuoret
• maatuvat ruoantähteet
• kahvinporot ja suodatinpussit
• käytetyt teepussit
• kananmunankuoret
• pehmopaperit
• puutarhajäte (lehdet, oksat, ruoho, kuihtuneet kukat)

Ei kompostoitavia (yleensä):

• muovit, metallit, lasi
• tuhka
• pesuaineet, öljyt
• sairaita kasveja tai rikkaruohoja siemenineen

Tärkeää! Oikein tehtynä kompostointi on hyvä ja ekologinen tapa hävittää rikkakasvit, mutta väärin tehtynä se voi levittää ne uudelleen puutarhaan. Jos haluat pelata varman päälle, kuivata rikkakasvit auringossa pressun päällä. Kun lehdet ja juuret ovat täysin kuivuneet, voi ne siirtää kompostoriin.

Voiko muumiotautisia omenoita kompostoida? Muumiotautiset omenat voi kompostoida vain siinä tapauksessa, jos sinulla on kuumakompostori ja lämpötila yli 55 °C. Kylmä- tai avokompostoriin sairastuneita omenoita ei voi laittaa, sillä itiöt säilyvät. Jos et ole varma, voitko kompostoida muumio-omenat turvallisesti, on suositeltavaa hävittää ne sekajätteen mukana, polttamalla tai hautaamalla syvälle maahan kauemmas viljelykasveista.

Kompostin lämpötila ja sekoitus

Kompostin lämpötila on tärkeä mittari, joka kertoo, kuinka hyvin kompostointi toimii ja onko hajotusprosessi kunnolla käynnissä. Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän tapahtuu hajotustoimintaa ja kompostoituminen nopeutuu. Lämpötila vaikuttaa myös siihen, tuhoavatko mikrobit rikkaruohojen siemenet ja taudinaiheuttajat.

Ihannelämpötila on 55–65 °C ja se takaa tehokkaimman ja turvallisimman hajotusvaiheen. Tällöin kompostissa tuhoutuvat myös mahdolliset rikkaruohojen siemenet ja taudinaiheuttajat.

Kompostin lämpötilan voi halutessaan tarkastaa kompostilämpömittarilla. Mittaa keskeltä massaa, sillä ulkoreunat ovat aina viileämpiä.

Vinkkejä lämmön ylläpitämiseen:

• Lisää typpeä sisältävää materiaalia (ruokajätteet, vihreä puutarhajäte)
• Käytä lämpöeristettyä kompostoria
• Lisää kuiviketta tasapainottamaan kosteutta
• Pöyhi massaa säännöllisesti tarpeen mukaan
• Kompostoi riittävän iso määrä, pieni kasa ei lämpene

Toimivaa kompostoria ei tarvitse sekoittaa usein. Jos massa kuitenkin on tiivistä tai märkää, lisää kuiviketta ja sekoita perusteellisemmin. Jos kompostin lämpö laskee tai se alkaa haista, sekoittaminen auttaa.

Voit pöyhiä toimivaakin kompostia pinnalta ja ilmastaa sitä pistelemällä reikiä esimerkiksi talikolla viikoittain. Voit kääntää samalla reunoilta massaa lämpimämpään keskiosaan.

Kompostin tyhjennys

Kompostorin tyhjentäminen on tärkeä osa kompostoinnin kiertoa: silloin siirrät valmiin mullan pois ja teet tilaa uudelle materiaalille. Biojätteen kompostoituminen kestää yleensä 3–6 kuukautta lämpökompostorissa ja puutarhakompostissa jopa 1–2 vuotta.

Tarkasta ennen tyhjennystä, että komposti on valmista. Väriltään se on tummaa ja tuoksuu maalta. Mukana ei tule olla tunnistettavia jätteitä, kuitenkin puutikkuja ja kananmunankuoria voi olla.

Useimmissa lämpökompostoreissa on tyhjennysluukku alaosassa. Jos käytössäsi on avokomposti, voit nostaa ja siirtää kasaa, jolloin saat alimman, kypsyneen kerroksen erilleen.

Poimi valmis komposti talteen lapiolla tai kauhalla ja siivilöi tarvittaessa esimerkiksi puupalat pois. Voit jättää osan kompostia pohjalle aloitusmassaksi, sillä siinä on valmiiksi hajottajamikrobeja.

Voit tarvittaessa varastoida kompostia säkkeihin tai laatikkoon jälkikypsymään, jos se on vielä hieman kosteaa ja tuoretta. Valmista kompostia voit käyttää kukkapenkkiin, kasvimaalle, pensaille, nurmikolle tai mullan sekaan, ja se onkin kasvien unelmatuote.

Oletko sinäkin kompostoinnin asialla? Jaa tämä artikkeli somessa!

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Mutsimedian toimitus, kuvat: Shutterstock, Unsplash, Senni Loikala