Hyttysen purema kutisee piinaavasti erityisesti alkukesästä – tunnetko parhaat itsehoitokeinot?

Hyttysen puremat kuuluvat ikävä kyllä Suomen kesään. Lähes kaikki ihmiset herkistyvät hyttysen pistoksille, mutta oireiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Miksi itikat purevat ihmisiä, millaisia oireita tämä yleensä aiheuttaa ja miten niitä voi lievittää? Kerromme tässä artikkelissa, mitä kaikkea hyttysen puremasta ja siitä johtuvista tyypillisistä ihoreaktioiden itsehoidosta on hyvä tietää.

Kaikki hyttyset eivät ime verta

Luulitko sinäkin, että kaikki Suomen itikat olisivat samanlaisia? Näin ei kuitenkaan ole, vaan maassamme esiintyy noin 40 eri hyttyslajia ja ne jakautuvat neljään eri hyttyssukuun. Valtaosa verta imevistä hyttysistä ovat metsähyttysiä ja rämehyttysiä. Pistoksen aikaansaamien ihoreaktioiden voimakkuus vaihtelee juuri hyttyslajin mukaan.

Pelkästään naarashyttyset aterioivat ihmisen iholla, kun taas koiraat pärjäävät imemällä kukista mettä. Naaraat tarvitsevat verta pystyäkseen lisääntymään: veri on mitä parhain proteiinin lähde kehittyville hyttysen munille.

Hyttysen pureman oireet

Hyttysen pureman aikaansaamat ihoreaktiot ovat selvästi voimakkaampia alkukesällä kuin syksymmälle tultaessa. Muutos oireiden voimakkuudessa johtuu toleranssin eli sietokyvyn kehittymisestä, mutta ikävä kyllä talven aikana herkkyys pistoksille palaa. Itikan puremat nostavat ihmisen ihoon nokkospaukaman noin kymmenessä minuutissa. Tästä johtuvat ikävät tuntemukset kestävät yleensä tunnista kahteen.

Hyttysen pistokset aiheuttavat usein myös viivästyneitä ihoreaktioita, joissa kutiava näppy ilmestyy pistokohtaan yleensä noin 4–6 tunnin kuluessa pistosta. Häiritsevä voimakas kutina voi kestää useita päiviä, mutta pistokohdan raapimista on syytä välttää tulehdusriskin takia.

Itsehoito hyttysen puremiin

Hyttysen pistoksien välttäminen kokonaan on hyvin vaikeaa Suomessa. Pistoksilta voi kuitenkin pyrkiä suojautumaan vaatetuksen avulla ja halutessaan välttämällä paikkoja, joissa on runsaasti itikoita. Hyttyskarkotteet toimivat niin ikään melko tehokkaasti.

Jos ja kun hyttynen on kuitenkin jo ehtinyt pistämään, on hyvä tietää seuraavat asiat itsehoidosta:

• apteekista reseptivapaasti saatava suun kautta otettava antihistamiini ja pistosten kohdalle levitettävä hydrokortisoni- tai antihistamiinivoide helpottavat oireita
• kylmäkääre lievittää ikäviä tuntemuksia pistokohdissa

Suun kautta otettavaa antihistamiinia on tärkeää ottaa etukäteen ennen hyttysten puremille altistumista esimerkiksi ennen mökkilomaa ja jatkaa valmisteen käyttöä pistosten jälkeen 2–3 vuorokauden ajan.

Hyttysen puremasta johtuvat vakavat allergiset reaktiot ovat onneksi harvinaisia.

Hyttysen purema lapsella

Lapset eivät myöskään välty hyttysten pistoilta Suomessa. Useimmat herkistyvät niille 1–3 vuoden iässä ja pistokohtaan ilmaantuu kutiava näppy. Se kuitenkin katoaa yleensä muutaman päivän jälkeen.

Suomalaistutkimusten mukaan antihistamiineista esimerkiksi setiritsiini, ebastiini ja loratadiini pienensivät tehokkaasti hyttysten pistoista johtuvien paukamien kokoa ja vähensivät niistä johtuvaa kutinaa myös lapsilla.

On hyvä muistaa, ettei pienille lapsille tule laittaa hyttysten torjunnassa toimivaksi osoittautunutta dietyylitoluamidia (DEET) sisältävää karkotetta.

Hyttysen purema on ikävä kesäajan riesa, mutta ihoreaktioita voi lievittää reseptivapailla valmisteilla ja esimerkiksi kylmäkääreillä.

Lähteet: Terveyskylä, Terveyskirjasto, Duodecim

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock