Hyasintti on mielialakukka – sen tuoksussa on voima, josta harva tietää

Hyasintti ilmestyy suomalaisiin koteihin joka talvi samaan aikaan kuin kynttilät, villasukat ja glögi. Sen tuoksu leviää nopeasti ja muuttaa huoneen tunnelman suorastaan huumaavaksi. Hyasintin tuoksu rauhoittaa toisia, mutta voi aiheuttaa toisille tukalan olon jo lyhyessä ajassa.

Hyasintin tuoksun vaikutus kehoon ja mieleen

Hyasintin tuoksu syntyy kasvin vapauttamista luonnollisista eteerisistä yhdisteistä, joista yksi on linalooli. Sama yhdiste löytyy muun muassa laventelista, jota käytetään usein unta tukevissa ja stressiä lievittävissä tuotteissa.

Linaloolin vaikutuksia on tutkittu psykologian ja neurotieteen puolella, ja tulokset ovat johdonmukaisia: se voi laskea sykettä, lievittää hermoston ylivireyttä ja tukea kehoa siirtymään rauhoittumisen tilaan. Tästä syystä moni kokee hyasintin joulustressiä helpottavana kasvina.

Kun tuoksu käy liian voimakkaaksi

Kaikki eivät kuitenkaan reagoi hyasintin tuoksuun lempeästi. Osalle se on niin voimakas, että olo muuttuu suorastaan ahdistavaksi jo muutamassa minuutissa.

Hajusteherkkyys on Suomessa yleisempää kuin moni tulee ajatelleeksi, ja hyasintti on yksi eniten tunteita jakavista kukista. Toiselle se on rauhoittava, toiselle päänsärkyä tuova ärsyke.

Tuoksuherkkä voi kuitenkin usein nauttia hyasintista pienellä säädöllä: valitsemalla vaaleamman yksilön, joka tuoksuu kevyemmin, sijoittamalla kasvin viileämpään tilaan tai siirtämällä sen yöksi huoneeseen, jossa ei nukuta.

Hyasintti ei kärsi siirtelystä, ja hajukuorma kevenee heti, kun lämpötila laskee.

Näin hoidat

Hyasintin hoito on helppo. Viileä sijoituspaikka pidentää kukintaa ja tekee tuoksusta tasaisemman sekä helpommin siedettävän myös hajusteherkille. Patterin vierus, takka ja keittiön lämpimät laitteet kannattaa unohtaa.

Hyasintti viihtyy parhaiten hieman viileässä, ja viileys pitää myös varren ryhdikkäänä. Kastelu tehdään kevyesti. Sipuli varastoi vettä enemmän kuin moni arvaa, ja ylikastelu tekee kasvista nuutuneen.

Kevyt valo riittää, sillä hyasintti ei kaipaa paahdetta, mutta aivan pimeässä se ei jaksa kukkia pitkään. Näillä pienillä hoitovalinnoilla hyasintista tulee kestävä, aistillinen ja rauhallinen osa talvikauden kotia.

Hyasintti kukkii uudestaan

Moni yllättyy siitä, että hyasintin voi saada kukkimaan uudelleen. Vaikka jouluna ostettu kasvi näyttää yksivuotiselta, se ei ole kertakäyttöinen. Kun kukinta päättyy, varsi leikataan pois ja sipulin annetaan kuivua rauhassa.

Keväällä se voidaan istuttaa puutarhaan tai parvekelaatikkoon, jossa se alkaa valmistautua uuteen kasvukauteen. Uudelleenkukinta ei ole varma, mutta se on täysin mahdollinen, ja onnistuessaan yllättävän palkitseva.

Kun kotona on lapsia tai lemmikkejä

Hyasintti on lievästi myrkyllinen kasvi, ja sen sipuli sisältää eniten ärsyttäviä yhdisteitä. Myös lehdet ja kukinnot voivat aiheuttaa vatsavaivoja, jos niitä päätyy suuhun. Siksi kasvin sijoittaminen harkiten on tärkeää erityisesti kodeissa, joissa elää pieniä lapsia tai uteliaita lemmikkejä. Useimmiten tilanteet ovat harmittomia, mutta nopea reagointi tekee arjesta turvallisempaa.

Jos lapsi tai lemmikki on maistanut hyasinttia, suu kannattaa huuhdella haalealla vedellä tai pyyhkiä kostealla liinalla, jotta kasvin mehu ei jää ärsyttämään limakalvoja. Pienet määrät aiheuttavat yleensä lievää pahoinvointia, suun kirvelyä tai ohimenevää vatsanpuruja. Kodin rauhassa seurailu riittää usein, ja oireet helpottavat nopeasti, kun elimistö saa vettä ja kasvin palaset on poistettu.

Tilanne vaatii tarkempaa huomiota, jos syöty osa on sipulia, määrä on selvästi suurempi tai lapsi tai lemmikki alkaa oksentaa toistuvasti, valittaa voimakasta vatsakipua tai vaikuttaa poikkeuksellisen väsyneeltä.

Tällöin on hyvä olla yhteydessä päivystykseen, eläinlääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen. Hyasintti ei useimmiten aiheuta vakavaa myrkytystä, mutta ärsyttävät yhdisteet voivat saada herkän lapsen tai pienen eläimen voimaan nopeasti huonosti. Siksi kasvin paikka kannattaa valita niin, että se ilahduttaa vain aisteilla – ei pienillä käsillä eikä uteliailla kuonoilla.

Kuvat: Unsplash

Lähteet: ASPCA, NIH, Martat, Myrkytystietokeskus

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!