Hän sanoi, että kuvittelin kaiken! Gaslighting hämärtää todellisuudentajun
Gaslighting eli todellisuuden vääristely on psykologisen manipuloinnin muoto, jossa toinen ihminen pyrkii horjuttamaan toisen käsitystä omasta muististaan, kokemuksistaan tai havaintokyvystään. Ilmiötä esiintyy usein ihmissuhteissa, joissa vallankäyttö on epätasapainossa.
Gaslightaaja saattaa esimerkiksi vähätellä toisen tunteita, kiistää aiemmat tapahtumat tai antaa ymmärtää, että toinen “kuvittelee” asioita. Pitkittyessään tällainen vuorovaikutus voi heikentää itsetuntoa ja lisätä epävarmuutta omasta arviointikyvystä.
Miksi gaslightingista puhutaan juuri nyt?
Termi gaslighting on noussut viime vuosina näkyvästi esiin niin sosiaalisessa mediassa kuin uutisoinnissakin.
Yksi syy sen ajankohtaisuuteen on, että ihmiset ovat entistä tietoisempia henkisestä hyvinvoinnista, vallankäytöstä ja ihmissuhteiden dynamiikasta. Samalla kun keskustelu mielenterveydestä on laajentunut, on alettu tunnistaa yhä paremmin myös hienovaraisia manipuloinnin muotoja, joita ei aiemmin välttämättä osattu nimetä.
Gaslighting oli Merriam-Websterin vuoden sana 2022, mikä kertoo siitä, kuinka laajasti termiä alettiin hakea ja käyttää muutama vuosi sitten. Merriam-Webster on yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista sanakirjakustantamoista, joka valitse vuosittain ajan ilmiöitä ja kieltä heijastavan sanan.
Ilmiönä gaslighting ei kuitenkaan ole uusi: se vain sai termin, joka auttaa kuvaamaan jotakin, mitä moni on kokenut. Lisäksi some on antanut alustan kertoa kokemuksia, jakaa havaintoja ja tarjota vertaistukea, mikä on tehnyt termin tunnetuksi etenkin nuoremman sukupolven keskuudessa.
Hitaasti hiipivää henkistä alistamista
Gaslightaaja pyrkii horjuttamaan toisen todellisuudentajua. Alun perin termi on peräisin vuoden 1938 näytelmästä “Gas Light”, jossa mies yrittää saada vaimonsa uskomaan tulleensa hulluksi.
Vaikka termi on peräisin menneisyydestä, ilmiö on täysin ajankohtainen.
Sosiologien ja terapeuttien mukaan gaslighting on valitettavan yleinen, mutta usein vaikeasti tunnistettava vallankäytön muoto. Sen tunnistaminen on vaikeaa siksi, että manipulointi on hienovaraista, jatkuvaa ja kohdistuu kohteen omaan kokemukseen todellisuudesta.
“Sinä kuvittelet vain”
Tyypillinen gaslightaaja vähättelee, kieltää tai kääntää asiat toisen syyksi.
Esimerkiksi kun kohde nostaa esiin huonon kohtelun, vastaus voi olla: “Sinä ylireagoit”, “Et muista oikein” tai “Kuvittelet koko jutun”. Tällainen toistuva kieltäminen johtaa siihen, että manipuloinnin kohde alkaa itsekin epäillä omia muistojaan, havaintojaan ja tunteitaan.
Gaslightingissa ei ole kyse vain yksittäisistä loukkauksista tai riidoista. Se on johdonmukainen strategia, jossa toista horjutetaan hiljalleen.
Miksi se toimii?
Gaslightaaminen on tehokasta, koska se käyttää hyväkseen ihmisen tarvetta luottaa läheisiinsä.
Erityisesti intiimeissä suhteissa kuten parisuhteessa tai lapsi-vanhempi-suhteessa kohde ei aluksi halua uskoa, että toinen voisi tarkoituksella harhauttaa. Siksi hän kääntää syytä mieluummin itseensä: “Ehkei se ollutkaan niin vakavaa” tai “Olen varmaan oikeasti unohtanut”.
Psykologian professori Paige Sweet Michiganin yliopistosta on tutkinut gaslightingia erityisesti sukupuolittuneen vallankäytön näkökulmasta. Hänen mukaansa ilmiö kytkeytyy usein valta-asemiin: mies voi alistaa naista, esimies alaistaan tai vanhempi lastaan.
Gaslightaaja rakentaa kontrollia pitkällä aikavälillä, kunnes toisen omanarvontunto on niin hauras, ettei tämä enää pysty vastustamaan.
Gaslighting jättää jäljet
Gaslightingia ei ole aina helppo erottaa. Seuraavat merkit voivat kuitenkin viitata siihen, että kyseessä ei ole vain huono kommunikaatio, vaan systemaattinen manipulointi:
- Alat epäillä omaa muistiasi ja havaintojasi.
- Pyydät jatkuvasti anteeksi asioista, joista et ole varma.
- Tunteesi tulevat toistuvasti vähätellyiksi.
- Tunnet olevasi jatkuvasti syyllinen ja riittämätön.
- Luotat yhä vähemmän itseesi ja yhä enemmän gaslightaajaan.
Pitkäaikainen gaslighting voi vaikuttaa syvällisesti ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin.
Manipuloinnin kohteella saattaa esiintyä ahdistusta, masennusta, paniikkikohtauksia ja itseluottamuksen murenemista. Erityisen haitallista on, jos henkilö ei saa ulkopuolista peilausta kokemuksilleen.
Traumaterapeutti Shannon Thomas kuvaa gaslightingia “hitaana mielen myrkyttämisenä”. Se ei näy ulospäin, mutta sisällä tapahtuu syvällinen muutos: oma identiteetti hajoaa, ja tilalle tulee pelon ja epävarmuuden sanelema minä.
Esimerkki arjesta
Kuvitellaan tilanne, jossa parisuhteessa oleva ihminen huomaa kumppaninsa flirttailevan toistuvasti muiden kanssa. Kun asiasta otetaan puheeksi, vastaus on: “Sinä vain käsität kaiken väärin”. Pian kohde alkaa epäillä, oliko flirttiä edes olemassa. Kun tämä toistuu tarpeeksi usein, hän lakkaa kokonaan ottamasta asioita puheeksi.
Miten gaslightingiin voi puuttua?
Gaslightingia vastaan ei ole helppo taistella yksin. Usein paras ensiapu on ulkopuolinen näkökulma. Ystävä, terapeutti tai vertaistuki voi auttaa hahmottamaan, että vika ei olekaan kohteessa.
Asiantuntijat suosittelevat pitämään “todellisuuspäiväkirjaa”, johon kirjataan tapahtumia, tunteita ja vuorovaikutustilanteita. Kirjoittaminen voi palauttaa uskoa omiin havaintoihin.
Myös rajojen asettaminen on tärkeää: jos keskustelut aina johtavat siihen, että tunnet syyllisyyttä, sinulla on oikeus vetäytyä.
On tärkeä ymmärtää, että kuka tahansa voi joutua gaslightingin uhriksi. Kyse ei ole tyhmyydestä tai heikkoudesta, vaan siitä, miten taitavasti manipuloiva ihminen osaa sumuttaa todellisuutta.
Esiin nostaminen tärkeää
Gaslighting ei ole vain yksilön kokemus, vaan myös yhteiskunnallinen ilmiö. Työelämässä, politiikassa ja mediassa esiintyy samoja vallankäytön muotoja: tiedon vääristelyä, tunteiden mitätöintiä ja kokijan kokemuksen kieltämistä.
Kun puhumme gaslightingista, annamme ilmiölle nimen, kerromme sen mekanismeista ja teemme sen näkyväksi. Se on ensimmäinen askel kohti muutosta.
Onko sinulla ystäviä, joita aihe saattaisi kiinnostaa? Jaa tämä artikkeli heille!
Lähteet: Psychology Today, BBC Future, APA, CNN
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
