Et ole laiska – voit kärsiä aivosumusta eli brain fogista

Kuvittele tilanne, jossa sanat katoavat kesken lauseen, ajatus ei pysy kasassa ja päivän työtehtävien aloittaminen tuntuu ylivoimaiselta.

Et ole kipeä, mutta et ole myöskään oma itsesi. Tätä epämääräistä, mutta yllättävän yleistä tilaa kutsutaan aivosumuksi. Mielentilaksi, joka voi vaikuttaa keneen tahansa, missä elämänvaiheessa tahansa.

Aivosumu ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan termi, joka kuvaa kognitiivista hidastumista ja ajattelun sameutta. Oireet voivat olla niin hienovaraisia, että niitä on vaikea pukea sanoiksi. Silti moni tunnistaa olotilan: se on kuin mieli olisi peittynyt usvaan.

Kyse ei ole pelkästään hetkellisestä väsymyksestä, vaan syvemmälle ulottuvasta ilmiöstä, jolla on monia mahdollisia syitä.

Kun ajatus ei kulje

Aivosumun yleisimpiä oireita ovat keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat ja vaikeus hahmottaa kokonaisuuksia.

Moni kuvaa tunnetta “tyhjäksi pääksi”, jossa normaalisti sujuva puhe ja ajattelu tökkivät. Sanoja on vaikea löytää, työtehtäviin on vaikea keskittyä, ja jopa tuttujen asioiden muistaminen voi tuntua raskaalta.

Vaikka oireet ovat pääasiassa kognitiivisia, aivosumuun liittyy usein myös emotionaalista kuormitusta. Ärtyneisyys, alavireisyys ja turhautuminen ovat yleisiä, eikä ole tavatonta, että aivosumu vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin ja työkykyyn.

Ongelman laajuus ja kesto vaihtelevat: toisille kyse on muutaman päivän sumusta, toisille kuukausien jatkumosta, jonka alkuperä tuntuu mysteeriltä.

Mistä aivosumu syntyy?

Tutkimukset osoittavat, että aivosumun taustalla on usein monisyinen vyyhti fyysisiä, psyykkisiä ja elämäntapaan liittyviä tekijöitä. Yksi keskeisimmistä vaikuttajista on unenlaatu.

Aivot tarvitsevat unta palautuakseen ja järjestelläkseen päivän aikana opittua tietoa. Kun unta ei tule tarpeeksi tai se on katkonaisia, aivotoiminnot kärsivät. Kyse ei siis ole pelkästä väsymyksestä, vaan aitojen kognitiivisten resurssien heikentymisestä.

Myös stressillä on merkittävä rooli.

Pitkittynyt psyykkinen kuormitus nostaa kehon kortisolitasoja, mikä vaikuttaa erityisesti hippokampukseen, muistin kannalta tärkeään aivoalueeseen. Stressi voi lamauttaa myös otsalohkon toimintaa, joka vastaa keskittymiskyvystä, suunnittelusta ja tunteiden säätelystä.

Aivosumua voivat laukaista myös ruokavalio ja verensokerin vaihtelut.

Aivot käyttävät valtavan osan kehon energiasta, ja epätasainen energiansaanti näkyy nopeasti henkisessä vireystilassa. Tietyt vitamiinien ja hivenaineiden puutokset, erityisesti B12-vitamiini ja D-vitamiini, on yhdistetty heikentyneeseen muistitoimintaan ja ajattelun selkeyteen.

Samoin hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet, raskaus ja kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat aiheuttaa häiriöitä aivojen välittäjäaineissa ja johtaa sumuiseen olotilaan.

Aivosumu on yleinen oire monissa kroonisissa tiloissa, kuten fibromyalgiassa, masennuksessa, kroonisessa väsymysoireyhtymässä ja autoimmuunisairauksissa. Usein se on seurausta kehon matala-asteisesta tulehdustilasta tai aivojen energiantuotannon häiriöstä: prosesseista, joita ei aina nähdä päällepäin, mutta jotka tuntuvat konkreettisesti ajattelussa.

Korona toi aivosumun yleiseen keskusteluun

Yksi selkeästi esiin noussut ilmiö on koronaviruksen ja aivosumun välinen yhteys.

Jo pandemian alkuvaiheessa osa COVID-19-potilaista raportoi muistiongelmia ja keskittymiskyvyn häiriöitä. Näitä oireita ei selittänyt pelkkä väsymys tai stressi, vaan taustalta löytyi todennäköisesti aivoperäisiä mekanismeja.

Long COVID -termillä kuvataan oireita, jotka jatkuvat viikkoja tai kuukausia varsinaisen infektion jälkeen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäkestoiset neurologiset oireet ovat yleisiä, ja aivosumu on näistä yksi keskeisimmistä.

Vaikka alkuperäinen infektio olisi ollut lievä, voi aivojen toipuminen viedä kuukausia. Tutkijat uskovat, että osasyy saattaa olla tulehdustila keskushermostossa tai pienimuotoiset verisuonivauriot, jotka häiritsevät aivojen normaalia toimintaa.

Paluu kirkkaampaan mieleen

Aivosumu voi olla hämmentävä kokemus, mutta se ei ole pysyvä tila.

Usein jo elämäntapojen tarkastelu voi tarjota helpotusta. Unen parantaminen, stressin vähentäminen ja ravinnon monipuolistaminen ovat ensimmäisiä askelia kirkkaamman ajattelun palauttamiseen.

Kevyt liikunta, erityisesti aerobinen liike kuten kävely tai pyöräily, voi tehostaa aivojen verenkiertoa ja parantaa mielialaa. Myös mielen aktivointi, oli se sitten kirjojen lukemista, musiikin kuuntelua tai uusien taitojen opettelua, voi tuoda kaivattua terävyyttä arkeen.

Milloin lääkäriin?

Aivosumu voi olla vaarattoman väsymyksen seurausta, mutta jos se jatkuu useita viikkoja, pahenee tai vaikuttaa olennaisesti työ- tai toimintakykyyn, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon.

Erityisesti seuraavat oireet vaativat tarkempia tutkimuksia:

• Äkillinen tai selittämätön muistihäiriö
• Sekavuus
• Tasapainovaikeudet tai puhehäiriöt
• Oireet, jotka viittaavat neurologiseen sairauteen

Pitkäkestoinen kognitiivinen sumuisuus voi kieliä taustalla olevasta sairaudesta, jota voidaan hoitaa. Tärkeintä on ottaa oma olo tosissaan. Aivosumu ei ole mielikuvituksen tuotetta, vaan todellinen kokemus, joka vaikuttaa elämänlaatuun.

Sumun keskeltä takaisin valoon

Vaikka aivosumu voi tuntua uuvuttavalta ja lannistavalta, useimmat tapaukset ovat palautuvia. Ihminen ei ole kone, ja keho sekä mieli reagoivat herkästi kuormitukseen.

Usein aivosumu onkin kehon varoitusmerkki: nyt täytyy hidastaa.

Kun pysähtyy kuuntelemaan itseään ja tekee tarvittavia muutoksia, on mahdollista palauttaa ajattelun kirkkaus, jonka jo luuli kadottaneensa.

Lähteet: Harvard Health Publishing, New England Journal of Medicine

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!