Black Friday testaa harkintakykyäsi – vinkit tarjouskaaokseen

Marraskuun pimeydessä on yksi päivä, joka saa suomalaiset jonottamaan, klikkailemaan ja etsimään tarjouksia silmät kiiluen. Black Friday on kasvanut talvikauden tärkeäksi kaupalliseksi ilmiöksi, joka näkyy niin verkkokaupoissa, ruokakaupoissa kuin autohuolloissa.

Jouluostosten epävirallinen startti

Black Fridayn historia juontaa juurensa Yhdysvaltoihin 1900-luvun puoliväliin.

Kiitospäivän jälkeistä perjantaita pidettiin jouluostosesongin epävirallisena aloituksena, ja kauppiaat houkuttelivat asiakkaita suurilla alennuksilla jo ennen kuin verkkokauppoja oli olemassakaan. Termi Black Friday viittasi kirjanpidon mustiin lukuihin: päivä siirsi liikkeiden talouden miinukselta plussalle.

Suomeen ilmiö rantautui kunnolla vasta 2010-luvun puolivälissä. Ensin mukaan lähtivät elektroniikkajätit, sitten muoti, ruoka, kauneus ja palvelut. Nyt lähes jokainen suomalainen brändi on tavalla tai toisella mukana.

Säästeliäs suomalainen odottaa ja hamstraa

Suomalainen ostokäyttäytyminen on perinteisesti ollut säästeliästä.

Kulutuspiikit ovat liittyneet sesonkeihin, kuten jouluun tai kesän mökkielämään. Black Friday siirsi ostoskäyttäytymisen painopistettä marraskuulle ja toi mukanaan uuden suunnitelmallisen hamstraamisen kulttuurin.

Monet suomalaiset odottavat ja tekevät tietoisesti isoja hankintoja vasta marraskuussa.

Kodinkoneet, talvivaatteet, lasten elektroniikka ja joululahjat ostetaan nyt usein Black Fridayn aikana tai Cyber Mondayn jatkotarjouksista.

Black Fridayn varjopuolet: alennusten harha

Vaikka päivä on markkinoinnin jättiponnistus, Black Fridayn ympärillä on myös väärinkäsityksiä ja kritiikkiä.

Yksi niistä liittyy alennusprosenttien luotettavuuteen. Kuluttaja saattaa nähdä –40 prosentin alennuksen, vaikka todellinen hintaero normaalihintaan olisi huomattavasti pienempi. Suomessa lainsäädäntö on kiristynyt ja sääntöjen mukaan alennus on laskettava tuotteen matalimman edeltävän 30 päivän hinnan perusteella. Käytännössä kaikki kauppiaat eivät välttämättä noudata tätä, joka on nostanut kuluttajien epäluuloja.

Toinen varjopuoli liittyy kestävyyteen. Marraskuun ostosjuhla on kyseenalaistettu etenkin nuorten kuluttajien keskuudessa, jotka ovat alkaneet vaatia brändeiltä läpinäkyvyyttä ja ekologisuutta. Vastareaktiona syntyi Green Friday ja Buy Nothing Day, jotka kannustavat ostamaan vähemmän ja harkitummin.

Iso ilmiö Suomessa

On kolme syytä, joiden vuoksi Black Friday on löytänyt Suomesta vahvan jalansijan.

1. Marraskuinen piristys

Sää, pimeys ja arjen raskaus tekevät marraskuusta psykologisesti raskaimman kuukauden. Ostospäivät tarjoavat arkeen piristystä ja tunnetta siitä, että voi valmistella joulua ajoissa.

2. Suomalaiset ovat hintatietoisia

Suomessa eletään aikaa, jossa hintavertailu ja säästäminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Black Friday osuu tähän kulttuuriin täydellisesti. Tarjousten metsästäminen on monelle lähes laji.

3. Verkkokaupan kasvu

Suomalaiset ostavat ennätyksellisen paljon verkosta, ja Black Friday toimii verkkokauppojen vuosittaisena huipputapahtumana. Nopeat tarjoukset ja kilpailu eri kauppojen välillä tekevät päivästä intensiivisen, jopa pelimäisen, kokemuksen.

Näitä suomalaiset etsivät

Suomalaiset suuntaavat Black Fridayna ennen kaikkea tuotteisiin, joiden hankintaa on pitkään lykätty hinnan vuoksi. Suosituimpia ovat elektroniikka ja kodinkoneet. Monille älypuhelin, läppäri tai uusi pesukone on investointi, jonka haluaa tehdä harkiten ja mieluiten silloin, kun hinta todella laskee.

Myös talviurheiluun liittyvät varusteet ja kodin älylaitteet ovat nousseet merkittävään rooliin. Samoin kauneudenhoito ja kosmetiikka, joiden kohdalla tarjouspäivät koetaan tilaisuudeksi täydentää varastoja edullisesti.

Viime vuosina kasvu on näkynyt myös palveluissa. Yhä useampi hyödyntää Black Fridayta varatakseen auton huollon, hankkiakseen kampaamopalveluita tai ostaakseen kuntosalikortin, sillä alennus tekee usein pitkäkestoisista palveluista helpommin saavutettavia.

Myös matkailu on vakiinnuttanut paikkansa: lentolippuja ja hotellipaketteja metsästetään nyt yhtä innokkaasti kuin elektroniikkaa.

Miksi ostamme enemmän kuin haluaisimme?

Tutkijat ovat kiinnostuneet jo pitkään siitä, miksi ihmiset käyttäytyvät Black Fridayna eri tavalla kuin muulloin. Ilmiössä on muutamia selkeitä psykologisia mekanismeja:

Niukkuus ja kiire

Pakkotarjoukset, laskurit ja rajatut erät luovat tunteen siitä, että jos et nyt osta, menetät jotakin. Tätä kutsutaan FOMO-efektiksi eli peloksi jäädä paitsi.

Vertaaminen

Kun hintoja on helppo vertailla, kuluttajan mieli hakee automaattisesti oikeutusta ostolle. Ajatellaan, että jos muualla on kalliimpaa, ostos on järkevä.

Yhteisöllisyys

Black Friday on muuttunut sosiaaliseksi ilmiöksi. Some-kanavat täyttyvät ostoskuvista ja tarjouksista. Kaverit jakavat löytöjään, mikä lisää osallistumisen painetta.

Juhlallinen tunne

Päivä tuntuu erityiseltä, melkein kuin olisi juhlapyhä. Kun ostos tehdään juhlatunnelmassa, harkintakynnys madaltuu.

Kestävät vaihtoehdot: voiko Black Fridayta tehdä vastuullisesti

Vastuullinen osallistuminen Black Fridayhin on mahdollista, mutta se vaatii kuluttajalta uudenlaista ajattelua.

Sen sijaan että ostaisi hetken mielijohteesta, yhä useampi tarkistaa jo etukäteen, mitä todella tarvitsee ja millaisen vaikutuksen ostos tekee niin ympäristöön kuin omaan kulutusrytmiin.

Suomalaiset ovat alkaneet suosia laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita, joiden hinta on tarjouspäivänä aidosti edullisempi eikä pelkkä mainosprosenteilla rakennettu illuusio.

Vastuullisuus näkyy myös siinä, mihin yrityksiin kuluttajat haluavat sitoutua.

Black Fridayn alla korostuvat brändit, jotka kertovat avoimesti tuotantoketjuistaan ja tarjoavat vaihtoehtoja pikamuodin ja kertakäyttökulttuurin tilalle. Esimerkiksi korjattavat tuotteet, kotimaiset valmistajat ja palvelut, jotka vähentävät jatkuvan uuden ostamisen tarvetta, kiinnostavat entistä enemmän.

Osa kuluttajista käyttää Black Fridayta myös mahdollisuutena keskittää ostoksensa yrityksiin, jotka lahjoittavat osan tuotosta hyväntekeväisyyteen tai edistävät kiertotaloutta. Näin tarjouspäivä muuttuu kulutusjuhlasta harkituksi, arvoihin perustuvaksi valinnaksi.

Miten kuluttaja voi navigoida oikein

Black Fridayn ei tarvitse olla syyllisyyden sävyttämä. Se voi olla myös harkittu tapa säästää, jos sitä lähestyy järkevästi.

Tässä muutama neuvo shoppailijalle:

1. Päätä budjetti.
2. Tee ostoslista viikkoa ennen.
3. Tarkista hinnat useasta lähteestä.
4. Vältä tuotteita, joilla ei ole palautusoikeutta.
5. Varaa ostoksille aikaa.
6. Älä tee ostopäätöksiä kiireessä.

Hyvä Black Friday -ostos on sellainen, joka tuntuu järkevältä vielä kuukausien päästä.

Mitä Black Friday tarkoittaa kauppiaille

Kauppiaille Black Friday on koko vuotta määrittävä tapahtuma. Myynnin kasvun lisäksi päivä tarjoaa dataa tulevan joulukauden ennusteisiin. Monet yritykset ovat alkaneet venyttää kampanja-aikaa koko marraskuun mittaiseksi. Syntyi Black Week ja myöhemmin Black Month.

Kauppiaiden näkökulmasta kyse on myös kilpailun tasapainosta. Jos yksi iso toimija lähtee mukaan, muiden on pakko seurata. Muuten asiakasvirrat voivat siirtyä kerralla toisaalle.

Miten tunnistaa oikeasti hyvän Black Friday -tarjouksen

Tarjousjuhlassa yksi tärkeimmistä taidoista on kriittinen lukutaito. Hyvän tarjouksen tunnistat näin:

Vertaile kolmen kuukauden hintoja

Useat verkkokaupat tarjoavat hintahistoriaa. Tarkista, onko hinta oikeasti laskenut vai vastaako se aiemmin nähtyä kampanjahintaa.

Tarkista malliversiot

Elektroniikassa tarjouksissa voi olla edellisen vuoden malleja. Se ei ole huono asia, mutta on hyvä tietää mitä ostaa.

Lue toimitusajat

Jotkut tuotteet voivat loppua kesken, ja jälkitoimitus voi venyä jouluun asti. Jos ostat lahjaksi, tämä voi olla ostajalle kriittinen tieto.

Tee lista etukäteen

Tutkimukset osoittavat, että etukäteen tehdyt ostoslistat vähentävät heräteostoksia merkittävästi. Pidä siis kiinni ostoslistastasi.

Lähteet: Posti Group Oyj, PostNord, Intrum, KKV, Hintaopas/Bilend

Kuvat: Unsplash, Shutterstock

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!