Vanhemman stressi vaikuttaa myös lapseen

Stressi – tuo tuikitavallinen ja jokaiselle tuttu olotila tässä suorittamisen yhteiskunnassa. Monilla stressi oirehtii hyvinkin voimakkaana, mutta sehän nyt vain kuuluu ruuhkavuosiin, eikö vain?

Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan stressiä ja sen vaikutusta elämään? Pitkittynyttä stressiä ei tulisi pitää normaalina tai mitättömänä epäkohtana lapsiperheen arjessa. Sen lisäksi, että stressi syö omaa hyvinvointiasi, se saattaa vaikuttaa myös lapsesi elämään vielä aikuisiälläkin.

Lapsen ensimmäinen kosketus stressiin syntyy jo kohdussa

Turun yliopistossa on vuonna 2010 aloitettu FinnBrain-tutkimus, joka keskittyy lapsen kehitykseen sekä lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että äidin stressi raskausaikana voi vaikuttaa muun muassa sikiön immuunipuolustukseen, aivojen kehitykseen, temperamentin piirteisiin sekä tunteiden säätelyyn.

Stressi siirtyy vauvaan myös äidinmaidon kautta. FinnBrain-tutkimuksessa selvisi, että äidinmaidon stressihormonipitoisuudet näkyvät vauvan käytöksessä. Äidinmaidon korkealla kortisolipitoisuudella on yhteys tyttövauvojen voimakkaampaan pelkoreagoivuuteen, joka puolestaan johtuu tyttöjen ja poikien aivojen erilaisesta herkkyydestä ympäristölle.

Stressi välittyy lapseen syntymän jälkeen molempien vanhempien kautta

Jo raskausaika luo lapselle tietynlaisen pohjan elämälle, jota tulevat tapahtumat joko vaimentavat tai vahvistavat. Vaikutukset saattavat voimistua, mikäli lapsi altistuu syntymänsä jälkeen toistuvasti negatiivisille kokemuksille esimerkiksi vanhemman masennusoireilun vuoksi. Jos lapsella itsellään on vielä alttiusgeenejä masennukseen, kasvaa riski entisestään sille, että lapsi alkaa voimaan huonosti myöhemmin elämässään.

Läheisyys, turvan tunne sekä innostava vanhempi ovat merkittävässä asemassa lapsen kehityksen kannalta. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee läsnäoloa ja tukea vanhemmaltaan. Jos vanhemmat ovat lapsen syntymän jälkeen erityisen stressaantuneita tai kiireisiä, eivätkä jaksa olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, voi tällä olla surullisen kauskantoisia vaikutuksia.

Lapselle ei riitä mitä teit tänään -kysymys samalla, kun tyhjennät tiskikonetta toisella kädellä ja näpräät puhelinta toisella tai pikainen pusu päiväkodin eteisessä aamuisin. Lapset tarvitsevat ja ennen kaikkea ansaitsevat sataprosenttista läsnäoloa ja kiinnostusta vanhemmaltaan päivittäin. Lapset rakentavat itsetuntoaan vanhemman kautta; olenko rakkauden ja huomion arvoinen vai aina se kakkossijalle jäävä?

Pysähdy – ja ole itsellesi armollinen

Jos nyt jäit miettimään sitä, että oletko tarpeeksi aidosti läsnä lastesi elämässä, niin loistavaa! Se kertoo, että olet vastuullinen ja lasten etua ajatteleva vanhempi.

Mikä on elämässä tärkeintä? Moni varmasti ajattelee luonnollisesti perheen olevan kaikista tärkein asia. Silti samaan aikaan työ on kuitenkin todellisuudessa se, minkä ehdoilla elämä kulkee.

Jokaisen olisi hyvä pysähtyä säännöllisesti kiinnittämään erityistä huomiota omaan hyvinvointiinsa. Oma hyvinvointisi on pohja sille, että pystyt ylipäätään käymään töissä sekä huolehtimaan perheestäsi.

Teksti: Titta Laurinen