Vanhemman epäsuosittu mielipide: “Digilaitteet opettavat ja kehittävät lasta monin tavoin”

Puhelimeeni kilahti tänään iltapäivällä Wilmasta lapsen koulun tuntimerkintä. Tämän päivän merkintä oli saatu ympäristöopin tunnilla ryhmätyötä tehdessä ja se kuului näin: “Hyvä! Toimit turvallisesti ja asiallisesti digitaalisessa ympäristössä.”

Merkintä ilahdutti meitä vanhempia, sillä perheemme on aina ollut digitaalisesti orientoitunut, ja olemme panostaneet lapsemme mediakasvatukseen ja digitaitoihin.

Me, perheen vanhemmat, teemme digitaalisen markkinoinnin parissa töitä. Lapsemme on pienestä pitäen tottunut siihen, että digilaitteet ovat läsnä kodissamme. Teemme läppäreillä etätöitä kotona, katsomme suoratoistopalveluista yhdessä perheen kanssa leffoja ja pelaamme Nintendoa.

Syy, miksi kirjoitan tätä artikkelia, on se, että haluan omalta osaltani monipuolistaa digilaitteiden, ruutuajan ja lasten digitaitojen ympärillä käytävää keskustelua.

Ruutuajasta sekä digitaalisista laitteista käyty keskustelu medioissa, koulujen vanhempainilloissa ja vanhempien WhatsApp-ryhmissä on yksipuolista ja polarisoitunutta. Mediat nostavat isolla otsikoihin tutkimukset, joissa tuloksina ovat digilaitteiden haitat. Keskusteluissa liiallinen ruutuaika on kaiken pahan alku ja juuri, ja niiden vaikutus lapsiin sekä nuoriin on negatiivinen.

Koko diskurssi ruutuajan ympärillä on vääristynyt.

Digilaitteet ovat saatanasta: Ne tuhoavat lasten keskittymiskyvyn ja silmät, aiheuttavat käytöshäiriöitä, univaikeuksia, vuorovaikutusongelmia… Näistä en oikeastaan halua tässä kirjoittaa enempää, sillä aineistoa löytyy aiheesta muutenkin riittävästi.

Onneksi asiantuntijat sekä media sen myötä ovat pikkuhiljaa heräämässä siihen, että koko ruutuajasta puhumisen voisi lopettaa. Tärkeämpi keskustelu ruutuajan määrän sijaan on se, mitä digilaitteiden äärellä tehdään.

Miten meidän perheessämme suopeus digilaitteita kohtaa näkyy arjessa?

Kuulumme niihin vähemmistönä oleviin perheisiin, joiden mielestä digitaalisten laitteiden ja ruudun äärellä vietetty aika ei oletusarvoisesti ole pahasta.

Emme vahdi ikkunasta, kun lapsemme on naapurissa kylässä, pelataanko siellä nyt Fortnitea puoli tuntia yli ruutuajan. Emmekä myöskään ole asettaneet lapsemme puhelimeen lukitusta, kun ruutuaika loppuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme digilaitteiden parissa vietettyä aikaa seuraisi tai tarpeen mukaan rajoittaisi.

Lapsemme on aina ollut luontaisesti kiinnostunut digitaalisista laitteista, ja olemme vanhempina halunneet tukea hänen kiinnostuksen kohteitaan ja luontaisia vahvuuksiaan.

Aloitimme esimerkiksi koodaamisen harrastamisen ensimmäisellä luokalla lapsen niin halutessa. Tänä syksynä hän on edennyt harrastuksessaan Helsingin yliopiston tiedeluokka Linkin ohjelmointikerhoon ja opettelee Python-ohjelmointia. Kerhossa hän suorittaa Helsingin yliopiston kaikille avoimia MOOC-opintoja.

Lapsemme osaa 10-vuotiaana käyttää sujuvasti muun muassa videoeditointiohjelmaa, Canva-suunnitteluohjelmaa ja ChatGPT-tekoälyä. Hänellä on oma WhatsApp-kanava, jonne hän tekee sisältöä ja editoi aktiivisesti videoita. Illalla lapsemme ei innostukseltaan haluaisi mennä nukkumaan, jos seuraavana päivänä kännykkään on tulossa uusi iOS-päivitys, jonka tuomat muutokset on opeteltu jo valmiiksi ulkoa.

Olemme keskustelleet kotona paljon tietoturvasta ja nettikäyttäytymisestä, sekä sopineet, että vanhemmilla on tarvittaessa pääsy lapsen puhelimeen ja sen sisältöihin. Ekalla luokalla, ensimmäisen puhelimen myötä, latasimme kännykälle kyberturvallisuuspeli Spoofyn, joka opettaa lapsille hauskalla tavalla tietoturvaa.

Mitä hyötyä digilaitteista voi olla kehittyvälle mielelle?

Keskustelu lasten ruutuajasta painottuu usein sen mahdollisiin haittoihin, kuten vähentyneeseen liikuntaan ja uneen, mutta digilaitteilla voi olla myös merkittäviä etuja. Vaikka on tärkeää tasapainottaa ruutuaikaa, kasvava määrä tutkimuksia osoittaa, että oikeanlaisella käytöllä ruutuaika voi edistää oppimista, luovuutta ja sosiaalisia taitoja.

1. Ruutuaika voi parantaa kognitiivisia taitoja

Koulutusohjelmat ja oppimissovellukset voivat parantaa lasten kognitiivisia taitoja, kuten muistia, ongelmanratkaisua ja loogista ajattelua. Esimerkiksi tutkimus Stanfordin yliopistosta havaitsi, että matemaattisia ongelmanratkaisutaitoja kehittävät pelit voivat tehostaa lasten kykyä ratkoa ongelmia, lisäten samalla motivaatiota ja sitoutumista oppimiseen.

2. Luovuus kukoistaa digitaalisten työkalujen avulla

Monet sovellukset mahdollistavat luovan ilmaisun muodoissa, kuten musiikin säveltämisessä, kuvataiteessa ja kirjoittamisessa. Digitaalinen media tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokeilla eri luovuuden muotoja, ja esimerkiksi ohjelmointipelien on havaittu lisäävän lasten kykyä lähestyä ongelmia luovasti.

3. Digitaaliset ympäristöt ja sosiaaliset taidot

Vaikka moni vanhempi pelkää ruutuajan heikentävän sosiaalisia taitoja, digitaaliset ympäristöt voivat tarjota turvallisia tiloja harjoitella vuorovaikutustaitoja. Useat tutkimukset osoittavat, että verkkopeleissä ja sosiaalisissa alustoilla vuorovaikutuksessa oleminen voi kehittää yhteistyötaitoja ja auttaa lapsia ymmärtämään erilaisia näkökulmia.

4. Tietopohja kasvaa helposti ja nopeasti

Ruutuaika mahdollistaa nopean pääsyn tietoon ja oppimateriaaleihin, mikä voi lisätä lasten tietopohjaa ja tiedonhalua. Laadukkaat dokumentit ja oppimisalustat voivat innostaa lapsia opiskelemaan uusia aiheita, kuten luonnontieteitä tai historiaa, omatoimisesti ja syvällisesti.

5. Digitaitojen kehittäminen tulevaisuuden työelämää varten

Kun digitaaliset taidot tulevat yhä tärkeämmiksi työelämässä, on hyödyllistä, että lapset kasvavat käyttämään teknologiaa. Tutkimukset osoittavat, että aikaisin aloitettu teknologian käytön harjoittelu voi helpottaa lasten sopeutumista tulevaisuuden työelämään, jossa digitaidot ovat yhä keskeisemmässä roolissa.

Vaikka digilaitteisiin liittyy monia huolenaiheita, myös niiden hyödyt lapsille ovat huomattavia. Digitaalisten laitteiden avulla lapset voivat kehittää kognitiivisia taitojaan, vahvistaa luovuuttaan ja oppia tärkeitä sosiaalisia taitoja. Ne tarjoavat myös portin valtavaan tietomäärään ja mahdollisuuden harjaantua taitoihin, jotka tulevaisuudessa ovat yhä merkityksellisempiä.

Vanhempien on tärkeää ohjata lasten digilaitteiden käyttöä viisaasti, mutta samalla nähdä myös teknologian potentiaali positiivisena voimana kehittyvien mielten tukena. Digitaalinen maailma on täällä jäädäkseen, ja oikeanlaisella lähestymistavalla se voi rikastuttaa lasten ja nuorten elämää monin tavoin.

Jos näet lasten digilaitteiden hallitussa käytössä paljon hyviä puolia, jaa tämä artikkeli ystävillesi ja tutuillesi!

Lähteet: University of Colorado Boulder, Science Direct, University of Oxford, Stanford University

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Jenni Siikaniva, kuva: Shutterstock