Tutkimus: kasvatusvalinnat vaikuttavat vanhempien jaksamiseen

Vanhemmuus on monimuotoinen ja haastava elämänvaihe, joka tuo mukanaan sekä iloja että haasteita.

Jyväskylän yliopiston tutkimus “Suomalaisvanhempien vanhemmuustyylit ja näiden yhteydet vanhemmuuden uupumukseen” antaa syvällistä tietoa siitä, kuinka erilaiset kasvatusmenetelmät vaikuttavat vanhempien jaksamiseen.

Kuusi suomalaista kasvatustyyliä – tunnistatko omasi?

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomalaisvanhemmat jaoteltiin kuuteen erilaiseen vanhemmuustyyliin. Luokittelu perustuu siihen, kuinka paljon vanhempi osoittaa lämpöä ja kiintymystä sekä kuinka vahvasti hän asettaa rajoja ja kontrolloi lapsen käyttäytymistä.

Tyyli ei ole kiveen hakattu, vaan heijastaa vanhemman sen hetkistä elämäntilannetta, jaksamista ja kasvatuksellisia uskomuksia. Alla esitellään nämä kuusi tyyliä yleisyysjärjestyksessä:

Auktoritatiivinen – lämmin ja jämäkkä (25,1 %)

Tämä on vanhemmuuden kultainen keskitie. Auktoritatiivinen vanhempi tarjoaa lämpöä ja tukea, mutta asettaa myös selkeitä rajoja ja ohjaa lapsen toimintaa johdonmukaisesti. Hän kuuntelee lapsensa mielipiteitä, mutta tekee lopulliset päätökset aikuisen vastuulla. Tutkimuksen mukaan tämä tyyli on kaikkein suojaavin vanhemmuuden uupumusta vastaan ja tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.

Keskimääräinen – joustava arjen navigoija (19,4 %)

Keskimääräinen vanhemmuustyyli ei painotu erityisen voimakkaasti kumpaankaan suuntaan: lämpöä ja rajoja esiintyy kohtuullisesti ja tilannekohtaisesti. Tällainen vanhempi toimii usein intuitiivisesti, yhdistäen arjen realiteetit ja kasvatukselliset pyrkimykset. Tämä tyyli voi olla toimiva ja käytännönläheinen, mutta sisältää riskin siitä, että johdonmukaisuus jää toisinaan puutteelliseksi.

Salliva – lämmin, mutta rajaton (15,2 %)

Salliva vanhempi korostaa lapsen tunteiden hyväksymistä ja yksilöllisyyttä. Hän suhtautuu lapseen lämpimästi ja kannustavasti, mutta asettaa vain vähän sääntöjä tai rajoja. Lapsen omia toiveita kunnioitetaan vahvasti. Tämä tyyli voi vahvistaa lapsen itsetuntoa, mutta saattaa myös jättää lapsen ilman turvaa tuovia rakenteita ja johdonmukaista ohjausta.

Laiminlyövä – etäisyyttä ja uupumusta (14,4 %)

Laiminlyövässä tyylissä vanhemman kiinnostus lapsen arkeen on vähäistä. Lapsi jää usein ilman selkeää ohjausta, mutta myös ilman emotionaalista tukea. Tutkimuksen mukaan tämä tyyli on yhteydessä vanhemmuuden uupumukseen ja voi kertoa vanhemman omasta kuormittuneisuudesta tai avun tarpeesta. Lapsen näkökulmasta riski yksinäisyyteen ja turvattomuuteen kasvaa.

Autoritaarinen – kuria, mutta ei lämpöä (13,5 %)

Autoritaarinen vanhempi nojaa tiukkaan kuriin, sääntöihin ja tottelevaisuuden vaatimuksiin. Lapsen tunteita tai mielipiteitä ei juurikaan huomioida, ja vuorovaikutus on yksisuuntaista. Tällainen tyyli voi tuottaa tottelevaisuutta lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän päälle se voi heikentää lapsen luottamusta ja kykyä ilmaista itseään. Vanhemmalle tämä tyyli voi olla raskas ja etäännyttävä.

Kontrolloiva – kaikki langat käsissä (12,4 %)

Kontrolloivassa kasvatuksessa vanhempi säätelee lapsen elämää hyvin yksityiskohtaisesti, usein hyvää tarkoittaen. Hän saattaa päättää lapsen puolesta myös pienistä asioista ja rajoittaa lapsen itsenäisyyttä. Tämä tyyli voi juontaa juurensa vanhemman omasta epävarmuudesta tai halusta suojella liikaa. Se voi kuitenkin kuormittaa sekä lasta että vanhempaa ja kaventaa perheen vuorovaikutuksen joustavuutta.

Vanhemmuustyylien vaikutus uupumukseen

Tutkimus osoitti selkeän yhteyden vanhemmuustyylin ja vanhemmuuden uupumuksen välillä.

Erityisesti autoritaarista tyyliä käyttävät vanhemmat kokivat eniten uupumusta. Tämä saattaa johtua siitä, että tiukka kuri ja vähäinen emotionaalinen tuki voivat lisätä vanhemman stressiä ja vähentää heidän hyvinvointiaan.

Mielenkiintoista on, että tutkimus ei löytänyt merkittäviä eroja äitien ja isien välillä vanhemmuustyylien käytössä tai niiden yhteydessä uupumukseen. Tämä viittaa siihen, että sukupuolesta riippumatta vanhemmuustyyli voi vaikuttaa samalla tavalla huoltajan hyvinvointiin.

Kulttuuriset näkökulmat

Vanhemmuuden ihanteet vaihtelevat kulttuurien välillä.

Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että länsimaissa, kuten Suomessa, ihannoidaan rakastavaa ja kärsivällistä vanhemmuutta. Tämä voi asettaa paineita vanhemmille, mikä saattaa lisätä uupumuksen riskiä.

Toisaalta Aasian maissa, joissa korostetaan vastuuntuntoista ja perhekeskeistä vanhemmuutta, vanhemmat näyttävät olevan vähemmän uupuneita.

Vanhemmuustyylien vaikutus lapsiin

Vanhemmuustyylit eivät vaikuta ainoastaan vanhempien hyvinvointiin, vaan myös lasten kehitykseen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi demokraattinen vanhemmuustyyli on yhteydessä lasten parempiin sosiaalisiin taitoihin. Toisaalta autoritaarinen tyyli voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin lasten sosioemotionaalisessa kehityksessä.

Mitä voimme oppia tutkimuksesta?

Tutkimuksen tulokset korostavat vanhemmuustyylin merkitystä sekä vanhempien että lasten hyvinvoinnille.

Vanhempia tulisi rohkaista reflektoimaan omia kasvatuskäytäntöjään ja tarvittaessa hakeutumaan esimerkiksi neuvolan, perheneuvolan tai perhetyön tarjoamien tukipalveluiden piiriin. Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus sekä vanhemman jaksamiseen että lapsen hyvinvointiin.

Tutkimuksen ehkä tärkein viesti on se, että vanhemmuustyyli ei ole vain “valinta” tai persoonallisuuden piirre, vaan se voi muuttua ja mukautua elämäntilanteen, tuen ja itsetuntemuksen lisääntyessä.

Toisin sanoen: vaikka vanhempi kokisi tällä hetkellä olevansa esimerkiksi ylikontrolloiva tai helposti väsähtävä, ei se ole kiveen hakattu identiteetti.

Vanhemmuustyyliä voi tarkastella samalla tavalla kuin muitakin ihmissuhdetaitoja: niitä voi kehittää, oppia ja muuttaa. Jo tietoisuus omasta tavasta suhtautua lapseen voi auttaa lievittämään stressiä ja muuttamaan toimintatapoja.

Esimerkiksi auktoritatiivinen eli lämpimän jämäkkä vanhemmuustyyli osoittautui tutkimuksessa kaikkein suojaavimmaksi vanhemmuuden uupumusta vastaan. Tämä tyyli yhdistää empaattisen suhtautumisen lapseen selkeisiin rajoihin ja sääntöihin. Se ei tarkoita täydellisyyttä, vaan tasapainoa.

Arjen paineet ja yhteiskunnan odotukset

Moni vanhempi tuntee nykyään painetta olla jatkuvasti läsnä, kannustava, rajat asettava – mutta ei liian ankara, ei liian salliva, ei liian välinpitämätön eikä liian ylisuojeleva. Tähän lisätään vielä sosiaalisen median luomat kuvitelmat “täydellisestä vanhemmuudesta” ja jatkuvasta ilosta, niin resepti uupumukseen on valmis.

Onkin tärkeää huomioida, ettei vanhemmuus tapahdu tyhjiössä. Yhteiskunnan, työelämän, parisuhteen ja sosiaalisten verkostojen tuki tai kuormitus vaikuttavat merkittävästi siihen, millaista kasvatusta vanhempi arjessaan toteuttaa. Esimerkiksi yksinhuoltajilla tai työuupumuksesta kärsivillä vanhemmilla saattaa olla vähemmän voimavaroja toteuttaa ihanteellista kasvatustyyliä.

Voiko vanhemmuuden uupumusta ehkäistä?

Tutkijat korostavat, että vanhemmuuden uupumus ei ole heikkouden merkki. Se on merkki siitä, että vanhempi on ollut liian pitkään liian suuren paineen alla ilman riittävää tukea.

Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on tuen saatavuus: neuvolajärjestelmä, vertaistukiryhmät, matalan kynnyksen perhepalvelut ja avoin puhe jaksamisesta voivat kaikki toimia puskurina.

Toinen tärkeä tekijä on armollisuus itseä kohtaan.

Tutkimus viittaa siihen, että itseltään paljon vaativat ja täydellisyyteen pyrkivät vanhemmat saattavat uupua herkemmin. Itsemyötätunnon harjoittaminen, omien rajojen tunnistaminen ja kyky pyytää apua ovat keskeisiä taitoja vanhemman hyvinvoinnin tukemisessa.

Kasvatus on suhde, ei suoritus

Vaikka tutkimus jakaa vanhemmat kuuteen ryhmään, todellisuudessa suurin osa ihmisistä liikkuu eri tyylien välillä tilanteen, vireystilan ja lapsen tarpeiden mukaan.

Kukaan ei ole sataprosenttisesti “auktoritatiivinen” tai “salliva”, eikä tarvitsekaan olla. Kasvatus on jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa tehdään virheitä, pyydetään anteeksi ja opitaan yhdessä.

Yksi tärkeimmistä havainnoista tutkimuksessa onkin se, että vanhemmuustyyliin liittyvä tietoisuus voi jo itsessään olla suojaava tekijä. Kun vanhempi tunnistaa omat toimintatapansa, hän voi arvioida niiden toimivuutta ja tehdä tietoisia valintoja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rajojen selkeyttämistä, läsnäolon lisäämistä tai kuormittavien rutiinien purkamista.

Miten oman vanhemmuustyylin voi tunnistaa?

Tutkimuksessa on käytetty Block’s Child-rearing Practice Report -mittaria. Se sisältää väittämiä, joiden avulla vanhemmat voivat arvioida esimerkiksi, kuinka paljon he asettavat sääntöjä, kuinka lämpimästi he suhtautuvat lapseen ja kuinka paljon he antavat lapsen päättää asioistaan.

Näitä kysymyksiä voi pohtia myös omassa arjessaan:

• Kuinka usein sanon lapselleni “ei” ja perustelenko sen?
• Miten reagoin, kun lapseni tekee virheen?
• Annanko lapseni kokeilla asioita itse, myös epäonnistua?
• Milloin viimeksi kysyin lapseni mielipidettä johonkin perheen päätökseen?

Tällaiset pohdinnat eivät ole tuomitsevia, vaan avaavat tilaa muutokselle ja kasvulle.

Tulevaisuuden vanhemmuus: enemmän tukea, vähemmän yksin

Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan entistä enemmän matalan kynnyksen vanhemmuuden tukea – ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Erityisesti perheiden monimuotoistuminen, työelämän paineet ja yksilöllisyyttä korostava kulttuuri haastavat vanhemmat uudella tavalla.

Samalla tutkimus antaa toivoa: suurin osa vanhemmista toimii jo lähtökohtaisesti lapsen hyvinvointia tukevalla tavalla. Pienetkin muutokset, kuten yhteinen hetki ilman ruutuja tai rakentava keskustelu kiukun jälkeen, voivat vahvistaa perhesuhteita ja helpottaa vanhemmuuden taakkaa.

Ei vain yhtä tapaa olla hyvä vanhempi

Vanhemmuus ei ole valmis paketti eikä staattinen rooli, vaan dynaaminen prosessi, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia, kehittyä ja voida paremmin.

Jyväskylän yliopiston tutkimus tuo tärkeän lisän keskusteluun suomalaisesta vanhemmuudesta: se näyttää, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa kasvattaa, mutta joillakin tavoilla on vähemmän kuormittavia vaikutuksia.

Vanhemmuuden ei tarvitse olla yksin pärjäämistä. Hyvinvoiva vanhempi on paras lahja, jonka lapselle voi antaa.

Tutustu tutkimukseen: Suomalaisvanhempien vanhemmuustyylit ja näiden yhteydet vanhemmuuden uupumukseen

Testaa oma vanhemmuustyylisi

Tee vanhemmuustyylitesti, jonka avulla voit arvioida omaa kasvatustyyliäsi!

Testi perustuu Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa käytettyihin vanhemmuustyyppien määritelmiin ja psykologisiin mittareihin (muokattuna kevyempään muotoon).

Vastaa alla oleviin väittämiin valitsemalla se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sinua. Laske lopuksi eniten valitsemiesi kirjainten määrä ja katso tuloksesi alta.

1. Kun lapseni tekee virheen tai rikkoo sääntöjä, minä…

a) Keskustelen asiasta rauhassa ja perustelen, miksi se oli väärin.
b) Annan lapseni oppia itse – elämä kyllä opettaa.
c) Annostelen selkeät seuraamukset heti, ilman neuvottelua.
d) Yritän olla puuttumatta, olen jo väsynyt tappelemaan.
e) Reagoin napakasti, mutta kerron samalla että rakastan.
f) Otan tilanteen haltuun ja varmistan, ettei niin enää tapahdu.

2. Lapseni saa päättää…

a) Joitain asioita, kuten vaatteet tai harrastukset, mutta rajat tulevat aikuiselta.
b) Melkein kaiken – uskon vapaaseen kasvuun.
c) Harvoin. Vanhempana tiedän paremmin.
d) Usein, sillä en jaksa enää vääntää pienistä.
e) Yhdessä keskustellen – lapsen mielipidettä kuunnellaan.
f) Vain jos olen varma, että päätös on turvallinen.

3. Millainen on arjen ilmapiiri kotona?

a) Lämmintä, mutta selkeät pelisäännöt ovat olemassa.
b) Rentoa ja vapaata, joskus vähän kaoottista.
c) Kurinalaista ja ennakoitavaa.
d) Väsynyttä ja etäistä, kaikki hoitavat omat juttunsa.
e) Kannustavaa ja keskustelevaa.
f) Kontrolloitua – pidän arjen tiukasti käsissäni.

4. Miten koet vanhemmuuden?

a) Palkitsevana, vaikka joskus väsyttääkin.
b) Elämän suurimpana seikkailuna – mennään fiiliksen mukaan.
c) Vastuullisena tehtävänä, jossa täytyy pysyä tiukkana.
d) Uuvuttavana – olen usein poikki.
e) Mahdollisuutena kasvaa yhdessä lapseni kanssa.
f) Stressaavana, koska kaikki on minun vastuullani.

Tulokset

Eniten A-vastauksia: Auktoritatiivinen (lämpimän jämäkkä) vanhempi

Olet tasapainoinen kasvattaja: annat rakkautta ja rajoja sopivassa suhteessa. Tämä tyyli suojaa uupumukselta ja tukee lapsen kehitystä. Jatka samaan malliin, ja muista myös oma jaksamisesi.

Eniten B-vastauksia: Salliva vanhempi

Uskot lapsesi omaan harkintaan ja annat hänen kasvaa vapaasti. Tämä voi kehittää lapsen itseluottamusta, mutta muista, että rajat tuovat turvaa. Pienikin selkeytys arjen rutiineissa voi helpottaa kaikkien oloa.

Eniten C-vastauksia: Autoritaarinen vanhempi

Pidät kurista ja järjestyksestä – hyvää tarkoittaen. Liiallinen kontrolli voi kuitenkin rasittaa sekä sinua että lasta. Kokeile välillä kuunnella lapsesi näkökulmaa ja joustaa pienissä asioissa.

Eniten D-vastauksia: Laiminlyövä vanhempi

Olet ehkä tällä hetkellä uupunut tai et löydä yhteyttä lapseesi. Tämä tyyli kuormittaa usein myös vanhempaa itseään. Et ole yksin – hae rohkeasti apua, jos arki tuntuu ylivoimaiselta.

Eniten E-vastauksia: Keskimääräinen vanhempi

Et erotu ääripäissä, ja se voi olla hyvä asia! Tasapainottelet arjessa tilanteen mukaan ja teet parhaasi. Joskus pieni suunnan tarkistus voi tehdä arjesta vieläkin sujuvampaa.

Eniten F-vastauksia: Kontrolloiva vanhempi

Haluat varmistaa, että kaikki sujuu oikein, ehkä jopa liiankin hyvin. Tämä voi johtaa stressiin ja uupumukseen. Päästämällä hieman irti saatat helpottaa sekä omaa että lapsesi oloa.

Jaa artikkeli ja testi vanhemmille!

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!