Artikkelin kuva
lapsen kanssa

Tuliko lapsille riita? 5 askelta, joilla saat sovinnon aikaan

Jokainen lapsi kokee ennen pitkää haastavan tilanteen, kun lasten kesken syntyy riitaa. Pienimmillä riita voi puhjeta vaikkapa leikkipuistossa, kun lapsi riuhtaisee lelun toisen kädestä tai jotakuta ei oteta mukaan leikkiin. Myös sisarusten riitely on tuttua monissa kodeissa, eikä riidoilta aina voi välttyä myöskään päivähoitopäivien aikana.

Aikuisen tehtävänä on alkuun rauhoittaa tilanne. Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä -kirjassa (Gummerus 2019) muistutetaan, ettei riitaa ei ole mahdollista selvittää, jos tunteet käyvät liian kuumina.

Arvioi, auttaisiko lasten tunteiden sanoittaminen rauhoittumisessa. Jos lapsen tunnetila on kuitenkin kovin voimakas, ei tunteiden sanoittaminen siinä hetkessä aina välttämättä ole hyödyllistä. Tärkeintä olisi, että aikuinen pyrkii ymmärtämään lapsen tunnetilaa ja tarkastamaan myös omansa.

Pyri keskustelemaan lasten kanssa niin, että puheesi on kannustavaa ja sovintoon tähtäävää. Voit esimerkiksi mainita, että tilanne on nyt kaikista varmasti vaikea, mutta se saadaan selvitettyä.

Riidan läpikäynnissä ei kannata jäädä jumiin siihen, kuka teki väärin. Tämä siitäkin huolimatta, että joillain riidan osapuolilla on saattanut olla ilkeitä motiiveja. Kaikki tekevät joskus virheitä eikä niihin takertuminen edistä riitelyn päättymistä ja sovintoa.


Näin autat lapsia sopimaan riitansa

Kirjassa kerrotaan, miten aikuinen voi auttaa lapsia sopimaan riitansa. Kokeile näitä askelia:

  1. Jaa riidan osapuolille omat kertomisvuoronsa.
  2. Jokainen lapsi kertoo vuorollaan oman kokemuksensa riidasta eikä kertomisvuorossa olevaa lasta tule keskeyttää tai kyseenalaistaa. Jotta lapset eivät puhuisi toistensa päälle, voit ottaa avuksi esimerkiksi stressipallon tai pehmolelun. Vain sen haltija saa olla äänessä omalla vuorollaan ja esine kiertää lapselta toiselle.
  3. Kun lapsi on kertonut riidasta omasta näkökulmastaan, kysele hänen kokemuksistaan kiinnostuneesti ja kunnioittavasti. Syyttelyä tulee välttää.
  4. Auta lapsia ymmärtämään, miten riita alkoi ja miten kukin olisi voinut toimia siinä toisin.
  5. Jos lapsi pystyy ikänsä ja kehitysvaiheensa puolesta jo asettumaan muiden asemaan, kannusta häntä pohtimaan, miltä hänen käytöksensä saattoi tuntua toisista.

Ajan myötä lapset huomaavat, mikä oli heidän oma osuutensa riidoissa. Kun lapsi kertoo tekemistään virheistä, kannattaa aikuisen kehua lasta rehellisyydestä. Jos lapsi pelkää tuntuvia rangaistuksia, hän ei välttämättä kerro tekemistään virheistä.

Pienempien lasten kanssa riidan selvittäminen ei välttämättä pääty täydelliseen sopuun. Kun lapsi on rauhallinen, aikuinen voi sanallistaa hänen tunteitaan ja kertoa ymmärtävänsä ne.

On hyvä muistaa myös, ettei anteeksipyynnön tarvitse aina olla sanallinen. Joskus katse, kosketus tai äänensävy voivat riittää anteeksi saamiseen. Kättely, halaus tai yhteinen leikki voivat myös olla sanattomia anteeksipyyntöjä.


Artikkelin lähteenä on käytetty Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä -kirjaa (Mattila, L. & Rantala, J. 2019. Gummerus.)

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock