Taaperon välikausipukeutuminen – välttämättömät hankinnat

Lapselle ehditään jo ennen kouluikää ostaa lukuisia pukeutumiseen, harrastuksiin ja leikkiin liittyviä asioita ja välineitä. Osa lapselle hankittavista vaatteista ja tavaroista ei suinkaan ole välttämättömiä ja niitä ilmankin tulee kyllä toimeen. Tässä juttusarjassa pohdimme olennaisia hankintoja lapselle välikauteen. Viimeksi käsittelimme välikausikenkiä ja nyt vuoroon pääsee vaatetus.

• Lue myös: Taaperon välikausi: kengät

Lapsille löytyy jos jonkinlaisia välikauden eri muotoihin sopivia ulkovaatteita. Mutta mistä tietää, mikä on hyvä, saati tarpeellinen? Kannattaa kiinnittää huomio käytännöllisyyteen ja laatuun. Pieni lapsi kiipeää, juoksee, loikkii, pomppii ja ryömii pihalla ja vaatteiden tulee mahdollistaa tämä kaikki ongelmitta. Oikea koko on siis äärimmäisen tärkeää. Jottei kalliita hankintoja tarvitsisi uusia jatkuvasti, tekisi mieli tietenkin ottaa hyvä kasvunvara. Kuitenkin taaperon vasta opetellessa liikkumista ovat liian pitkät hihat pahasti tiellä. Nopea keino varmistua oikeasta koosta on pyytää lasta kurkottamaan kattoon. Jos tämä onnistuu ilman, että ranteet paljastuvat ja haara nousee kiristämään peppua, koko on sopiva. Jos haaraosio on lähempänä nilkkoja kuin peppua, eikä sormia näy hihansuista kuin kolmen taitoksen jälkeen, on koko taas liian suuri.

Oikeaa kokoa valittaessa kannattaa muistaa myös kerrospukeutuminen. Vk-asun alle tulee mahtua riittävästi lämmintä vaatetta sekä eristävä ilmakerros. Normaaleiden sisävaatteiden lisäksi voi tulla tarve lämmittävälle villa- tai fleece-asulle, jonka tulee mahtua helposti kuorikerroksen alle. Erityisesti merinovilla on suosittua sen loistavien ominaisuuksien puolesta. Se on ohutta, mutta lämmintä, ei kutita, eikä siitä irtoa mikromuovia tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Muista valita aina mulesing-vapaata merinoa, niin tiedät villansa luovuttaneen eläimen olosuhteiden olevan kunnossa.

Takki ja housut vai haalari?

Milloin kannattaa valita takki housuineen ja milloin taas on haalarin vuoro? Haalari on yleisin valinta pienen lapsen ulkovaatteeksi. Se on nopea, helppo ja käytännöllinen. Kaikki osat on kätevä pukea päälle, eikä napa vilku maassa möyrytessä. Aikuisen on helppo luottaa välikausihaalarin toimivuuteen, koska se suojaa lapsen aukottomasti kaulasta varpaisiin saakka.

Toisaalta takki ja housut luovat mahdollisuuden asun variointiin. Lämpöisemmällä säällä on helppo pukea vain ulkohousut ja korvata välikausitakki kevyemmällä hupparilla. Kauppareissulle taas on kiva pukea pelkkä takki ilman kuraisia ulkopöksyjä. Molemmissa vaihtoehdoissa on hyvät puolensa, mutta mikäli et tahdo hankkia useaa asua, on syytä punnita teidän perheen tarpeet tarkoin.

Tekniset ominaisuudet tarpeen mukaan

Välikausivaatteiden lappusissa on jos jonkinlaista tietoa, numeroita ja kirjainyhdistelmiä. Mitä ne kaikki tarkoittaa, pitääkö ne kaikki ymmärtää? Tärkeimmät niistä ovat kankaan kulutuksenkesto, vesipilariarvo ja hengittävyys. Ensimmäinen kertoo nimensä mukaisesti, kuinka paljon voi laskea kalliota pitkin peppumäkeä ilman, että kangas rikkoutuu. Yleisesti lukema on jotain väliltä 20 000 – 50 000.

Vesipilarista taas selviää, kuinka suuren vesimassan kangas kestää ennen kuin vesi läpäisee sen. Yleisimmät arvot ovat 3 000 mm, joka hylkii kevyet sadekuurot, 5 000 mm, joka pitää kuivana ulkoillessa vesisateessakin ja 10 000 mm, joka kestää kunnolla myös lätäkössä istumisen. Vedenpitävyys voidaan saada aikaiseksi erilaisilla käsittelyillä, joista toiset ovat ekologisempia kuin toiset. Bionic Finish Eco on ympäristöystävällisempi tapa, joka ei sisällä haitallisia fluorikarboneja. Yllämainittujen ominaisuuksien lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös kankaan hengittävyyteen. Hyvin hengittävässä välikausiasussa lapsen ei tule heti kylmä, kun hiki ja kosteus pääsevät pois lapsen iholta.

Teknisten arvojen lisäksi on vielä muutamia pieniä yksityiskohtia, joita kannattaa etsiä toimivasta haalarista. Parhaimmastakaan kankaasta tehty haalari ei ole aukottomasti vedenpitävä ilman teipattuja saumoja. Kun tavallisista saumoista vesi tihkuu läpi ja kastelee lapsen, teipatut saumat on käsitelty nurjalta puolelta vesitiiviiksi. Toinen tärkeä yksityiskohta on toimiva vetoketju ja sen päähän ommeltu suoja, joka estää lapsen ihon jäämisen vetoketjun väliin. Huppu tulee olla turvallisuustekijöiden vuoksi kiinnitetty napeilla. Lisäksi pimeänä vuodenaikana kannattaa miettiä heijastimia. Mikäli niitä ei löydy valmiina vaatteesta ne täytyy hankkia erikseen.

Entä erilliset kuravaatteet?

Mikäli lapsesi käy päivähoidossa, on hyvien vk-vaatteiden lisäksi hankittava myös erilliset kuravaatteet. Hoitotädit pukevat ne yleensä kaikille lapsille, riippumatta ulkoiluasun teknisistä ominaisuuksista. Vaihtoehtoina on perinteinen kurahousut ja -takki tai kurahaalari. Kuravaatteita löytyy ilman vuorta tai lämpöisellä fleecellä. Kurikset ovat kätevät, kun mutaisen lapsen päällimmäisen kerroksen voi riisua pois ja alta paljastuu ihana, puhdas ulkovaatekerros. Huonoja puolia on jäykkä ja kuminen, huonosti hengittävä kangas.

Vaihtoehtoja siis riittää, eikä edes vaatteen hinta välttämättä kerro aukottomasti sen laadusta. Näillä vinkeillä välikausiviidakossa eteenpäin luoviminen on toivottavasti edes hitusen helpompaa ja löydät tarpeellisen hankinnat juuri sinun lapsellesi. Mikäli huomaat valinnan kuitenkin menneen pieleen, voit lohduttautua sillä faktalla, että lapsesi kasvaa kovaa vauhtia ja ennen kuin huomaatkaan, saat uusia kaikki jo tehdyt hankinnat seuraavaa välikautta varten!

Teksti: Anni Virtanen