Soseita, sormiruokailua ja sotkua – näin aloitat kiinteät ruoat vauvalle
Kun maitoruokavalion tilalle aletaan ottaa kiinteitä ruokia, saattaa maitodieettiä tulla nopeasti ikävä. Vauvat ovat nimittäin ilmiömäisiä ruualla sotkijoita – sitä ei uskoisi millaista jälkeä saa aikaiseksi jo yhdellä maissinaksulla! Ruokakokeilut on kuitenkin aloitettava viimeistään puolen vuoden iässä lapsen hyvinvoinnin takaamiseksi, joten ei auta kuin varata ruokahetkiin tarpeeksi aikaa ja siivousvälineet lähelle.
Koska ja miten kiinteiden ruokien syöminen tulisi aloittaa?
Mikäli vauva saa äidinmaitoa, riittää se puolivuotiaaksi asti ainoaksi ravinnoksi d-vitamiinitippojen kera. Imetettävänkin vauvan kanssa voi ruokakokeilut kuitenkin halutessaan aloittaa jo neljästä kuukaudesta eteenpäin. Jos vauva saa vain äidinmaidon korviketta, kannattaisi kiinteitä aloitella 4-6 kk välillä. Erilaisiin ruoka-aineisiin totuttelu on tärkeää jo allergioiden ehkäisynkin kannalta.
Yksivuotiaaksi asti maito – äidinmaito tai korvike – pysyy lapsen pääasiallisena ravinnonlähteenä ja sen voi antaa joko ennen kiinteitä tai sen jälkeen. Monesti ruokailu toimii parhaiten niin päin, että se kumpi maistuu vauvalle paremmin annetaan ns. jälkiruokana ja pahimpaan nälkäänsä vauva saa sitä huonommin uppoavaa vaihtoehtoa.
Ruokailusta ei kannata ottaa turhaa stressiä, vaan tehdä siitä perheen kivaa yhteistä aikaa jo pienestä pitäen. Vauva seuraa kiinnostuneena mitä vanhemmat tekevät, joten tässäkin asiassa on syytä näyttää hyvää esimerkkiä ja julistaa ruokailu esimerkiksi kännykkävapaaksi ajaksi. Paremmuuspisteitä vanhemmuudessa ei jaeta myöskään siitä teetkö vauvan ruuat alusta asti itse tai päätyykö tarjottu ruoka suuhun lusikan vai sormien kautta. Pääasia on, että lapsi saa ikäiselleen sopivaa, terveellistä ruokaa ja kasvaa hyvin.
Sormiruokaa vai soseita?
Soseet ja sormiruokailu eivät sulje toisiaan pois. Kokeile alkuun molempia ja katso kummasta vauvasi pitää enemmän. Yksi voi nyrpistää soseille, toinen lusikalle ja jotain ärsyttää koko sormiruokailu kun taas soseet uppoavat loistavasti. Muistathan, että uusiin makuihin tottuminen vie aikaa, joten samoja makuja kannattaa tarjota useaan kertaan. Mikäli aikaa ja innostusta löytyy, voi erilaisia soseita valmistaa itse alusta pitäen, mutta kaupan hylly tarjoaa myös helpotusta arkeen. Valmiita soseita löytyy tänä päivänä joka lähtöön ja tuoteselostuksia tutkimalla löydät ne terveellisimmät vaihtoehdot.
Sormiruokailu on lähtökohtaisesti lapsentahtista, eli lapsi saa itse päättää paljonko, mihin tahtiin ja mitä syö. Lusikalla syöttäessä muistathan tarkkailla vauvan viestejä siitä onko syöttötahti hyvä. Alkuun ruokailun opettelu on maistelua ja määrissä puhutaan lusikan kärjellisistä. Vatsansa vauva täyttää yhä maidolla.
Tee sormiruokailusta turvallista näillä ohjeilla
- Kaikki ruokailu tapahtuu aina ryhdikkäässä istuma-asennossa niin että selkä on suorana. Syöttötuoli tai syli on paras paikka ruokailuun. Älä koskaan syötä sitterissä istuvaa vauvaa.
- Vauvan valmiuksien sormiruokailuun tulee täyttyä. Yleisesti ottaen tämä tapahtuu 5-7 kuukauden välillä. Hänen tulee olla oma-alotteisen kiinnostunut ruuasta, istua tukevasti, osata käsitellä ruokaa suussaan ja viedä ruoka itse suuhun omin käsin siihen tarttuen.
- Tarjoa tarpeeksi isoja palasia! Aloita niin isoista ruuan paloista, ettei vauva saa niitä kerralla kokonaan suuhunsa. Palasten kokoa voi taitojen karttuessa pikkuhiljaa pienentää.
- Hyviä aloitusruokia ovat esimerkiksi höyrytetyt vihannekset ja juurekset, maissinaksut, kuorittu kurkku, pehmeät hedelmät ja ruodoton kala. Kokeile, saatko ruuan itse muussattua suussa kitalakea vasten, mikäli tämä onnistuu voit syöttää sitä hampaattomalle vauvelille.
- Älä koskaan jätä vauvaa ruokailemaan yksin. Ei sekunniksikaan. Ruokailun opettelu vaatii vanhemman jatkuvaa läsnäoloa ja vahtimista!
Ruuanlaittoa rakastava voi käyttää luovuuttaan jo ihan pienenkin vauvan menun kanssa. Esimerkiksi Simppeli sormiruokakeittiö -blogista löytyy paljon kivoja ja helppoja reseptejä joita kokeilla sekä hyödyllistä tietoa sormiruokailuun liittyen. Ruokailu on paitsi elinehto, myös loistava tapa viettää laatuaikaa ja seurustella koko perheen kesken!
Artikkelissa on käytetty lähteenä THL:n Lastenneuvolakäsikirjaa.
Teksti: Suvi Honkanen