Sijaisvanhemmuus pelastaa monia työelämän umpikujasta: ‘‘Uusi elämäntapa tuo leivän pöytään’’
Oma koti on lapselle paras paikka kasvaa. Näin on asian laita suurimmassa osassa perheitä, mutta ei aivan kaikilla.
Suomessa sijoitetaan tuhansia lapsia kiireellisesti vuosittain. Huostaanotto toteutetaan, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu vakavasti huolenpidon tai muiden kasvuolosuhteiden puutteiden vuoksi. Lapsi otetaan huostaan myös, jos hän itse vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään. Kotinsa ulkopuolelle on sijoitettuna noin 18 500 lasta ja nuorta.
Tavallisesti huostaanotetut lapset ja nuoret elävät lastensuojelulaitoksissa. Näitä ovat esimerkiksi lastenkodit, koulukodit, nuorisokodit ja vastaanottokodit. Osa lapsista puolestaan pääsee sijaisperheeseen.
Sijaisperheistä pulaa
Lasten edun ajaminen on sydämen asia Kenneth Blomsterille ja yli 30 vuotta lastensuojeluntyötä tehneelle Mikalle, jotka ovat Suomen Perhekodit Oy:n perustajia. Mika on koulutukseltaan psyko- ja perheterapeutti ja hän työskentelee myös itse puolisonsa kanssa perhehoitajana sijoitetuille lapsille. Mika ei esiinny artikkelissa omalla nimellään työnsä arkaluontoisuuden vuoksi.
– Suuri osa huostaanotetuista lapsista, jotka pärjäisivät sijaisperheessä, joutuvat laitokseen perhepaikkojen puutteen vuoksi. Arvioni mukaan Suomessa puhutaan sadoista, ellei jopa tuhansista lapsista, jotka voisivat laitoksen sijaan asua sijaisperheessä, Mika kertoo.
Laitoksissa on tavallista, että työntekijät ja lapset vaihtuvat silloin tällöin. Haastavista perhetaustoista tulevat lapset ja nuoret tarvitsevat pysyvyyttä elämäänsä, ja sitä sijaisperheet pystyvät tarjoamaan laitoksia paremmin.
Millainen matka sijaisvanhemmaksi on?
Sijaisvanhemmaksi voi hakea esimerkiksi Suomen Perhekodit Oy:n, SOS Lapsikylän, Pelastakaa Lapset ry:n tai Helsingin Diakonissalaitoksen kautta. Yhteyttä voi ottaa myös oman paikkakuntansa sosiaalitoimistoon tai perhehoidon yksikköön tai lähimpään alueelliseen sijaishuoltoyksikköön.
Kenneth ja Mika pitävät tärkeänä, että perhehoitajiksi hakeneet saavat kattavan valmennuksen ennen lapsen sijoitusta. Suomen Perhekodit Oy:ssä ennakkovalmennus kestää useamman kuukauden. Myös perheiden ja lasten yhdistäminen tehdään tarkasti harkiten.
– Tavoitteenamme on saada oikea lapsi oikeaan perheeseen. Tällöin varmistutaan, että ihmissuhteet toimivat lapselle hoitavana elementtinä, Mika toteaa.
Perhehoitajilta edellytetään, että he jättäytyvät työelämästä yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi. Heidän ansiotasostaan kerromme myöhemmin artikkelissa. Arki sijoitetun lapsen kanssa vaatii perhehoitajalta intensiivistä läsnäoloa.
– Lapsi saa eräänlaisen psykologisen turvaverkon, kun hän voi kääntyä perhehoitajan puoleen milloin vain, Mika sanoo.
– Se on tärkeää, sillä monilla sijoitetuilla lapsilla on traumoja ja huostaanottoprosessi itsessään on suurimmalle osalle traumaattinen. Lisäksi erityisesti alussa on paljon järjestelyjä viranomaisten ja hoitokontaktien kanssa.
Perhehoitajat saavat ammattilaisten työnohjausta ja tukea koko sijoituksen keston ajan. Muiden perhehoitajien vertaistuki on koettu arvokkaaksi, Kenneth ja Mika kertovat. Työstä kertyy myös lakisääteistä perhehoitajavapaata.
Lastensuojelussa tavoitteena on, että sijoitetut lapset pääsevät myöhemmin takaisin asumaan vanhempiensa luokse. Sijoitusten kestoissa on suurta vaihtelua, mutta Suomessa sijoitukset ovat usein olleet pitkäaikaisia.
Työ sopii monelle, mutta ei aivan kaikille
– Tyypillisesti perhehoitajaksi kauttamme hakeutuu pariskuntia, joilla on kouluikäisiä lapsia tai joiden täysi-ikäiset lapset ovat hiljattain muuttaneet kotoa pois, Kenneth kertoo.
Sijaisvanhemmuus kiinnostaa kuitenkin monenlaisia perheitä. Suomen Perhekodit Oy:n kautta on sijoitettu lapsia esimerkiksi yksinhuoltajille, sateenkaariperheisiin ja lapsettomille pareille. Lapsettomuuden kanssa painivien on hyvä kuitenkin muistaa, että sijoitetut lapset saattavat myöhemmin palata omiin koteihinsa - jos se on mahdollista.
– Tärkein kriteeri perhehoitajien valinnassa on, että pärjää normaalisti lasten kanssa ja on lapsiystävällinen, Kenneth kiteyttää.
Jos perheessä on ennestään pieniä lapsia, elämäntilanne ei ole kaikista otollisin perhehoitajan työlle.
– Jotkut pienten lasten vanhemmat ajattelevat, että yksi lapsi lisää menee siinä sivussa. Tällaisiin perheisiin voi olla vaikeaa sijoittaa huostaanotettu lapsi, koska hänelle pitää turvata niin paljon aikaa sijaisvanhempien kanssa, että omat pienet lapset saattaisivat kärsiä siitä.
Jopa suomalaisten mediaaniansioita paremmat korvaukset
Sijoitetuista lapsista huolehtiminen on perhehoitajien työtä. Sen ohella ei voi työskennellä muualla yhdestä kahteen vuoteen, senkin jälkeen usein vain osa-aikaisesti sijoituksen päättymiseen asti.
Rahahuolista perhehoitajien ei tarvitse kuitenkaan kärsiä, painottavat Kenneth ja Mika. Korvauksissa on toki hieman vaihtelua kunnasta riippuen.
– Yleisellä tasolla voisi sanoa, että kahden sijoitetun lapsen hoitaminen kotona tuo pöytään enemmän kuin mitä suomalaisten mediaaniansiot ovat. Neljän lapsen hoitaminen kotona on tavallista ja se tuo tuloja enemmän kuin yleislääkärin kolmivuorotyö.
– Usein ihmisillä on mielikuva, että tämä olisi talkootyötä.
Perheen riittävä tulotaso kääntyy myös lasten eduksi.
– Jos suuri osa perhehoitajan energiasta menisi rahojen laskemiseen, niin huomio olisi pois lapsesta ja tämän tarpeista. Silloin myös syntyisi turhia jännitteitä perheeseen, Kenneth sanoo.
Suhde lapsen vanhempiin yleisenä huolenaiheena
Päätös sijaisvanhemmaksi hakeutumisesta kypsyy monilla pitkään. Perhehoitajaksi siirtyminen merkitsee suurta elämänmuutosta, ja sijaisvanhemmuudesta varovaisesti kiinnostuneelle asiassa voi olla monia mieltä askarruttavia puolia.
– Ihmisiä mietityttää yleensä ensimmäisenä, joutuvatko he hankaluuksiin lapsen vanhempien kanssa. Heidän tilanteestaan ollaan aina kiinnostuneita, Kenneth kertoo.
Perhehoitajat saavat yrityksen kautta kaiken tarvitsemansa tuen, eivätkä sijaisvanhemmat ole vastuussa yhteistyöstä lapsen vanhempien kanssa. Mikan ja Kennethin mukaan valtaosassa tapauksia vuorovaikutus sijaisvanhempien ja lapsen vanhempien välillä toimii.
– Totta kai lapsen vanhemmissa herää yleensä pelkoa, mitä omalle vanhemmuudelle käy, kun lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan toiseen perheeseen. Kyse on näiden vanhempien pelkojen purkamisesta ja syvästä ja rehellisestä yhteistyöstä meidän ammattilaisten kanssa.
Myös monet käytännön asiat askarruttavat sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneita. Saanko matkustaa sijoitetun lapsen kanssa ulkomaille? Voiko työtön päästä yhtä lailla perhehoitajaksi? Mitä jos kotimme on liian pieni? Näihin ja muihin yleisiin kysymyksiin löydät vastauksia täältä.
Sijaisvanhemmuus tarjoaa kaivatun elämänmuutoksen
Tavallisesti perhehoitajaksi hakeutuvat ihmiset kaipaavat uusia tuulia. Näin Mika kuvailee elämäntilannetta, joka yhdistää monia sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneita:
– Ihmiset ovat olleet umpikujassa työurallaan. He ovat painaneet kovatahtisessa työympäristössä ja kokeneet työn rasittavuuden uuvuttavana. He ovat olleet arkisin kotona joskus iltakuudelta ja omat lapset ovat menneet ehkä kahdeksan maissa nukkumaan. Heistä on saattanut tuntua, etteivät he edes tunne omia lapsiaan. Viikonloputkin ovat menneet nukkuessa väsymystä pois.
Tämäntyyppisessä tilanteessa perhehoitajaksi siirtyminen on pysäyttänyt oravanpyörän. Kotiin jääminen lasten kanssa saa katselemaan elämää uudesta näkökulmasta.
– Perhehoitajat saavat olla saattamassa omia ja sijoitettuja lapsiaan kouluun ja ottamassa heitä vastaan koulusta. He vievät lapsia harrastuksiin, harrastavat yhdessä heidän kanssaan ja matkustelevat. Elämäntapa tuo myös leivän pöytään.
Jos haluat huostaanotettujen lasten auttamisesta merkityksellisen työn itsellesi, kannattaa harkita perhehoitajaksi hakeutumista. Jos sijaisvanhemmuus ei sovi elämäntilanteeseesi, voit auttaa levittämällä tietoa sijaisperheiden tarpeesta. Voit myös tehdä lahjoituksen kovia kokeneiden lasten auttamiseksi esimerkiksi SOS Lapsikylälle, Pesäpuu ry:lle tai tukea Ensi- ja turvakotien liitto ry:n toimintaa.
Lähteet: THL, Lastensuojelun käsikirja: Lastensuojelulaitokset, Huostaanotto ja Lastensuojelun tilastoa. Suomen Perhekodit Oy:n verkkosivut.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala