Artikkelin kuva
lapsen kanssa

Uutta tietoa lasten ruutuajasta – rajoittaminen suojaa mielenterveyttä!

Tuoreen tutkimuksen mukaan stressi- ja masennusoireiden todennäköisyys kasvaa, jos nuori on lapsuudesta lähtien viettänyt paljon aikaa ruuduilla ja mobiililaitteilla, eikä runsaampi monipuolinen liikunta ole ollut osana elämää.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lasten maltillinen ruutuaika yhdistettynä tasapainoiseen arkeen ja runsaampaan monipuoliseen liikkumiseen ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmien esiintymistä nuorena.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön tutkimuksessa seurattiin 187 nuoren elintapoja lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan.

Tulokset osoittivat, että runsaampi ruutuaika ja erityisesti mobiililaitteiden käyttö lapsuudesta nuoruuteen lisäsivät stressi- ja masennusoireiden todennäköisyyttä nuoruudessa. Sen sijaan ruutuajan rajoittaminen ja runsaampi liikunta, sekä ohjattuun liikuntaan osallistuminen, auttoivat ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.

Runsaalla ruutuajalla oli liikuntaa merkittävämpi yhteys masennusoireiden esiintymiseen nuoruudessa. Erityisen alttiita stressi- ja masennusoireille olivat nuoret, jotka olivat viettäneet paljon aikaa ruuduilla ja vain vähän aikaa monipuolisen liikunnan parissa lapsuudesta lähtien.

– Nykyinen istuva ja paljon digilaitteita sisältävä elämäntapamme haastaa lasten ja nuorten mielenterveyttä. Viime aikoina keskustelu on osin aiheellisestikin keskittynyt ruutuajan ja sosiaalisen median ympärille, mutta toivon tulostemme herättävän lasten ja nuorten lähipiirissä vaikuttavat aikuiset edistämään laaja-alaisesti terveellisiä elintapoja ja varsinkin ruutuajan ja liikunnan välistä tasapainoa, kertoo tiedotteessa lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.   

– Muutos vaatii kuitenkin yhteistyötä, ja koko yhteiskunnan kodista päättäjiin tulisi panostaa lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Tämä tarkoittaa, että mahdollistamme ja varmistamme maltillisen ruutuajan, runsaan liikunnan sekä riittävän unen ja terveellisen ruokavalion.

Kuinka paljon ruutuaikaa?

Millainen ruutuaika sitten olisi lapselle sopiva? Aivotutkija Mona Moisala muistuttaa Mutsimedian artikkelissa, ettei alle kaksivuotias tarvitse ruutuaikaa lainkaan. Tarkkojen aikamääreiden sijaan keskeistä Moisalasta oli kuitenkin varmistaa, ettei ruudulla vietetty aika ole pois muusta kehitystä tukevasta toiminnasta, kuten ulkoilusta, unesta, vuorovaikutuksesta, leikistä tai oppimisesta. Eero Haapala kommentoi aihetta tiedotteessa näin:

– Useiden kansainvälisten, näyttöön perustuvien suositusten mukaan lasten ja nuorten vapaa-ajan ruutuaika tulisi rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Itse pidän tätäkin määrää suurena, sillä se tarkoittaa lähes kuukauden mittaista ruutuaikaa vuodessa.

Jaa tämä artikkeli lasten ruutuajasta kavereillesi somessa!

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock