Perheellinen naapuri metelöi – alakerrasta valitettiin lapseni juoksusta: Töminä herättää aamuisin!
Pinna kiristyy herkästi, kun naapuri metelöi ja äänet häiritsevät oleskelua omassa kodissa.
Moni meistä on kokenut tuon tilanteen. Mutta millaisia ajatuksia ja tunteita herää, kun oma perhe häiritsee elämisen äänillään naapuria?
Pienten lasten kanssa arjessa on menoa ja meininkiä. Joskus naapurit voivat huomauttaa perheelle asuntoonsa kantautuvista äänistä.
Tällöin vanhempia voi mietityttää, kuinka paljon elämisestä saa kuulua ääniä ja miten tilanteeseen kannattaisi suhtautua.
Tammikuu 2020
Olen tulossa töistä kotiin. Rappukäytävässä kotiovemme edessä on vieras nainen juttelemassa avopuolisolleni, joka pitelee 2,5-vuotiasta lastamme sylissään.
Nainen esittäytyy uudeksi alakerran naapuriksemme.
Labradorinnoutajamme yrittää puskea naapurin ohi luokseni rappukäytävään, mutta kumppanini saa estettyä aikeen. Ahdas eteisemme on kuin pyörremyrskyn jäljiltä: vaatteet, kengät ja mainokset ovat sikin sokin.
Täydellinen ensivaikutelma, check.
Nainen kertoo ystävällisesti, että lapsemme juokseminen kuuluu heidän asuntoonsa ja hän herää miehensä kanssa siihen aamuisin.
Hän ehdottaa, jos ennen aamukahdeksaa ei kuuluisi juoksua. Päivällä äänet eivät kuulemma haittaisi.
Lupaan, että harjoittelemme lapsen kanssa rauhallisemmin liikkumista. Takaraivossani kuiskaa ääni: miten ihmeessä saamme kitkettyä kaikki juoksuaskeleet menevältä taaperolta?
Keskustele rakentavasti, kun naapuri metelöi
Naapureilta kantautuva meteli on suosittu puheenaihe kerrostaloasujien keskuudessa, vahvistaa Isännöintiliiton viestintäpäällikkö ja Kotitalo-median päätoimittaja Maria Mäkinen puhelimitse Mutsimedialle.
– On yksilöllistä, millaiset äänet koetaan häiritseviksi. Joistain ihmisistä on jopa mukavaa, että ympäriltä kuuluu elämisen ääniä ja osa häiriintyy herkemmin.
Valtaosa kerrostaloasunnoista kuuluvista äänistä ovat Mäkisen mukaan normaaleja elämisen ääniä, eikä niitä voi rajoittaa.
– Talon rakenteet ja äänieristyksen taso vaikuttavat siihen, miten hyvin elämisen äänet kuuluvat muihin asuntoihin.
Taloyhtiön järjestyssäännöissä voidaan määritellä hiljaisuus tai yörauha, joka voi kestää esimerkiksi iltakymmenestä aamuseitsemään. Järjestyssäännöt ovat taloyhtiön sisäisiä suosituksia talon tavoista, painottaa Mäkinen.
– Yörauha ei ole vaatimus täydellisestä hiljaisuudesta, jonka aikana kaikkien pitäisi liukua villasukat jaloissa lattioilla, ettei tulisi mitään ääntä.
– Lapsen itku yöllä kuuluu normaaleihin elämisen ääniin. Yöllä saa käydä myös suihkussa.
Maria Mäkinen suosittelee suhtautumaan rauhallisesti, jos naapuri huomauttaa asunnosta kantautuvista äänistä.
– Hyvä lähtökohta on, ettei heti hermostuta. Rakentava keskustelu vie yleensä asioita parempaan suuntaan.
Helmikuu 2020
Lapsemme herää joka päivä kello 5-5.30 välillä. Saan monesti jäädä nukkumaan, sillä mies hoitaa lasta varhain aamulla. Ennen päiväkotiin lähtöä lapsi voi olla hereillä jopa kolme tuntia.
”Kävellen”, huudahdamme monet kerrat aikaisin aamulla, kun pienet jalkapohjat osuvat parkettiin.
Opettelemme yhdessä rauhallisempaa tapaa liikkua kotona. Kun lapsi katsoo tyynenä Muumeja ja vanhempi menee keittämään aamukahvia tai vessaan, taapero voi kuitenkin seurata perässä kipinöitä jalkapohjiensa alla.
Aivan jokaista juoksupyrähdystä emme saa estettyä, vaikka edistystä mielestämme tapahtuukin.
Alakerran pariskunta tulee rappukäytävässä vastaan. Kysyn, onko nyt ollut yhtään rauhallisempaa aamuisin.
Nainen kertoo, että he heräävät vieläkin asunnostamme kuuluviin ääniin puoli seitsemän aikoihin.
Eläydy tilanteeseen naapurisi näkökulmasta
Lapsiperheiden elämisen äänet voivat joissain tapauksissa kiristää perheiden ja naapureiden välejä.
– Olisi toivottavaa, että ihmiset pystyisivät eläytymään toistensa tilanteisiin. Viittaan tällä sekä lapsiperheeseen että äänet häiritsevinä kokeneeseen naapuriin, viestintäpäällikkö Maria Mäkinen Isännöintiliitosta tuumaa.
Lasten ei tarvitse lopettaa leikkimistä, vaikka siitä kuuluisi ääniä naapuriin. Perheessä voidaan kuitenkin pohtia, mistä naapuria häiritsevät äänet syntyvät ja olisivatko ne vältettävissä tai vähennettävissä pienillä muutoksilla.
– Jos naapuri esimerkiksi sanoo, että lapsi hakkaa säännöllisesti lattiaa jollakin, tilanne voi ratketa sillä, että lapsen palikkaleikki siirretään parketilta maton päälle.
Kovin aikaisin aamulla tai myöhään illalla kuuluvat äänet häiritsevät naapureita herkemmin kuin muulloin, Mäkinen muistuttaa.
– On hyvä pohtia, häiriintyisikö itse, jos sama tilanne olisi omalla kohdalla.
Alkukevät 2020
Ymmärrän hyvin, että alakerran naapureitamme ottaa päähän. Kuka tahtoisi aamuisin herätä yläkerrasta kuuluvaan töminään? Ehkä naapurimme yrittävät nukahtaa uudestaan, mutta alitajunta jää odottamaan seuraavaa marssia. Ja siinä ne tulevat, niin nopeat mutta painavat askeleet!
Herääminen naapurin takia jättää takuulla aamuihin ikävän maun, ja naapurimme saattavat olla päivällä tavallista väsyneempiä. Heiltä todennäköisesti kysellään, miten he viihtyvät uudessa kodissaan. ”Muuten hyvin, mutta…”, he varmasti aloittavat vastauksensa.
Tilanne stressaa minua kotona. Emme silti voi olla monta tuntia lapsen vieressä siihen asti, että pääsemme lähtemään päiväkotiin. Jos lapsen nopea juoksupyrähdys keittiössä tai vessassa olevan vanhempansa luokse herättää naapurin, en tiedä miten kannattaisi toimia.
Toki kerromme lapselle toistamiseen, ettei kotona juosta, naapurit nukkuvat ja heräävät töminään. Se ei kuitenkaan pidättele taaperon menojalkaa tilaisuuden tullen.
Googletan, mistä löytäisin pehmolelutossut lapselleni. Ne voisivat vaimentaa töminää. Valtaosa on monta numeroa liian suuria, ja tossut jäävät tilaamatta.
Huomaan toivovani, etten törmäisi alakerran naapureihimme. Niinä kertoina, kun tulemme toisiamme vastaan pihalla tai rappukäytävässä, moikkaamme vaivoin.
Häiritsevät tilanteet voivat korjaantua itsestään
Isännöintiliiton viestintäpäällikkö Maria Mäkinen pitää suotavana, että naapurit vähintään tervehtisivät toisiaan. Jos naapureiden kanssa juttelisi silloin tällöin edes hetken, voisivat välit säilyä luontevina.
– Uskon, että edes jonkinlainen suhde naapureihin vähentää ärsytystä heitä kohtaan. Yleisesti ottaen, kun tietää edes vähän toisesta elämäntilanteesta, on hänen käytöstään helpompi ymmärtää.
Joskus naapureilta vaaditaan kärsivällisyyttä, vaikka toisesta asunnosta kantautuva meteli häiritsisi. Ikävästä tilanteesta voi päästä eroon ajan mittaan.
– On hyvä muistaa, että ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Tiedän, että esimerkiksi pienten lasten potkumopoista voi kuulua kovaa ääntä alakertaan. Eivät lapset niillä kuitenkaan yleensä ajele vuotta pidempään.
Lapsiperheet eivät ole ainoita, joiden elämisen äänet kantautuvat naapureiden korville. Helsingin Sanomat kokosi hiljattain suomalaisten surkuhupaisia kertomuksia naapureistaan, ja vain yksi tarinoista kosketti lapsiperheitä. Joku oli häiriintynyt lasten mäenlaskusta talvella.
Syyskuu 2020
Lapsemme on jo pitkään herännyt yleensä vasta seitsemän jälkeen aamulla. Lisätunnit yöuniin ovat silkkaa autuutta meille vanhemmille!
Olen lakannut stressaamasta, häiritsevätkö elämisemme äänet alakerran naapuriamme. Ainakaan hiljaisuuden aikana meiltä ei pääsääntöisesti voi kuulua häiritseviä ääniä, ja muulloinkin elämme tavallista lapsiperheen elämää.
Ja tietysti siitä kuuluu ääntä. Välillä lapsi itkee, kun kolauttaa itsensä johonkin tai ei saa tahtomaansa läpi. Joskus leikin tiimellyksessä kova lelu osuu patteriin.
Päivittäin lapsi myös kirmaa meidän vanhempien tai koiramme perässä, mutta juokseminen ympäri asuntoa sen pidempään on meillä kiellettyä.
Meillä ei ole nollalinjaa, ettei lapsi saisi ottaa kotona yhtään juoksuaskelta. Liikkuvaisen ja vilkkaan kolmevuotiaan kanssa se tuntuisi taistelulta tuulimyllyjä vastaan.
Muistutamme yhä lapselle, että juoksemisesta kuuluu töminää alakertaan ja emme voi säntäillä pitkään ympäri kotia, sillä tahdomme ottaa toiset huomioon.
Huolehdimme toki, että lapsi pääsee päivittäin liikkumaan ulos ja erilaisten aktiviteettien pariin.
Mutta miten kävi naapurisovullemme? Olemme moikkailuväleissä, mutta emme heittele ylävitosia nähdessämme.
Kun naapuri metelöi ja asiasta on keskusteltu rakentavasti, voisi kumpi tahansa osapuoli myöhemmin kysyä ohi kulkiessaan, miten menee. Jännitteen purkaminen tekisi samassa taloyhtiössä elosta mukavampaa.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, pääkuva: Rod Long, Unsplash
