Pelästyykö lapsesi kovia ääniä? 6 yleistä syytä
Ääniherkkyys on yleensä osa normaalia kehitystä ja lievenee iän myötä. Joskus se voi kuitenkin yhdistyä suurempiin haasteisiin, jos mukana on muitakin erityispiirteitä.
Pelästyykö lapsi ovikellon soittoa, käsienkuivaajan pauhua yleisessä vessassa tai vaikkapa liikenteen jylinää? Pieni lapsi voi pelätä ja ahdistua kovista äänistä monista täysin luonnollisista ja kehityksellisistä syistä. Kokosimme alle yleisempiä syitä lapsen ääniherkkyydelle.
1. Aistien herkkyys
Pienten lasten aistit – erityisesti kuulo – ovat usein herkempiä kuin aikuisilla. Äkillinen, kova ääni voi tuntua ylivoimaiselta tai jopa kivuliaalta. Tämä on erityisen tavallista, jos lapsi on muutenkin herkkä.
2. Ennakoimattomuus
Lapset pelästyvät usein asioita, joita he eivät osaa odottaa. Kova ääni, kuten ukkonen, paloauton sireeni tai pölynimuri, saattaa tulla niin sanotusti tyhjästä ja aiheuttaa säikähdyksen.
3. Kokemuksen ja ymmärryksen puute
Pieni lapsi ei vielä ymmärrä, mistä ääni tulee, onko se vaarallinen vai ei, tai miksi se kuuluu. Epävarmuus aiheuttaa ahdistusta.
4. Luontainen pelkoreaktio
Säikähtäminen on biologinen suojareaktio, joka auttaa selviytymään vaaratilanteista. Lapsilla tämä reaktio on usein voimakkaampi ja laukeaa helpommin.
5. Aiemmat kokemukset
Jos lapsi on aiemmin säikähtänyt kovaa ääntä, esimerkiksi ilotulitusta tai koiran haukkua, hän saattaa yhdistää kovat äänet vaaraan tai epämiellyttävään tunteeseen.
6. Vanhempien tai ympäristön reaktiot
Jos aikuinen näyttää itse säikähtävän tai on jännittynyt kovan äänen aikaan, lapsi saattaa omaksua saman reaktion.
Miten auttaa lasta?
Vanhemman tuella ja toiminnalla on suuri merkitys siinä, että lapsi rauhoittuu ja oppii hiljalleen sietämään koviakin ääniä. Katso alta vinkkilista ääniherkän lapsen tukemiseen.
Rauhoita lempeästi: Osoita, että ymmärrät tunteen, ja pysy rauhallisena.
Selitä äänen lähde yksinkertaisesti: “Tuo on imuri. Se on vain vähän kova, mutta ei tee pahaa.”
Valmistele etukäteen: Kerro esimerkiksi, että kohta laitetaan pölynimuri päälle.
Anna aikaa: Useimmat lapset kasvavat tästä pelosta yli, kun heidän ymmärryksensä ja sietokykynsä kehittyvät.
Milloin huolestua?
Vaikka lapsen ääniherkkyys on useimmiten osa normaalia kehitystä ja lievenee iän myötä, voi se pienellä osalla lapsia olla merkki taustalla olevasta suuremmasta haasteesta tai neurokehityksellisestä erityispiirteestä. Ääniherkkyys voi joskus liittyä esimerkiksi seuraaviin:
1. Autismikirjo
Monilla autismikirjon lapsilla esiintyy sensorisia herkkyyksiä, kuten voimakasta reagointia ääniin, valoihin tai kosketukseen. Lapsi saattaa esimerkiksi peittää korviaan, itkeä tai paeta tilanteesta, jossa kuuluu kovia tai epämiellyttäviä ääniä. Yleensä mukana on kuitenkin myös muita piirteitä, kuten vaikeuksia vuorovaikutuksessa.
2. Aistiyliherkkyys
Joillakin lapsilla on poikkeuksellisen herkkä hermosto, joka reagoi tavallisiin ärsykkeisiin voimakkaasti. Tämä ei aina ole diagnoosi itsessään, mutta se voi vaikuttaa lapsen päivittäiseen toimintaan ja hyvinvointiin.
3. ADHD
Vaikka ADHD:ssa ääniherkkyys ei ole pääoire, jotkut lapset kokevat häiriötekijät, kuten taustamelun, poikkeuksellisen rasittavina.
4. Trauma tai negatiivinen kokemus
Jos lapsi on säikähtänyt kovaa ääntä pahasti, se voi jättää pelon tai jopa traumaattisen muiston, joka laukaisee jatkossa voimakkaan reaktion.
Vanhempien kannattaa aina keskustella matalalla kynnyksellä huolistaan neuvolan tai lasten kehitykseen perehtyneen ammattilaisen kanssa. Ota lapsen ääniherkkyys puheeksi erityisesti alla olevissa tilanteissa.
- Lapsen ääniherkkyys on erittäin voimakasta ja arkea häiritsevää.
- Lapsi ei siedä monia ympäristöääniä, kuten puheensorinaa tai liikenteen ääniä.
- Mukana on muita poikkeavia piirteitä, kuten kehityksen viivästymistä, kielellisiä vaikeuksia, poikkeavaa vuorovaikutusta.
- Pelko ei hellitä ajan myötä tai vaikuttaa laajasti lapsen elämään, esimerkiksi jos lapsi välttelee paikkoja tai ahdistuu paljon etukäteen.
Usein pienet pelot ja herkkyydet ovat vain vaiheita, mutta jos ne jatkuvat ja haittaavat elämää, tutkiminen voi tuoda helpotusta ja tukea ajoissa.
Teksti: Mutsimedian toimitus, kuva: Shutterstock
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
