Artikkelin kuva
lapsen kanssa

Onko sinulla ollut toksinen vanhempi? Nämä kysymykset paljastavat

Onko sinun lapsuudessasi ollut jotain, mikä ei tuntunut aivan normaalilta, mutta jota oli vaikea pukea sanoiksi? Toksinen vanhemmuus jättää jäljen aikuisuuteen asti.

Toksinen vanhemmuus ei tarkoita sitä, että vanhempi olisi aina tahallisesti paha. Kyse on toistuvasta, vahingollisesta käyttäytymisestä, joka aiheuttaa lapselle turvattomuutta, häpeää tai jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta.

Usein se ilmenee piilossa: katseina, sävyinä, hiljaisuutena tai jatkuvana kritiikkinä.

Miten toksinen vanhemmuus eroaa tavallisista virheistä?

Kaikki vanhemmat tekevät virheitä, eikä kukaan ole täydellinen.

Toksinen käytös sen sijaan on pitkäkestoista, toistuvaa ja aiheuttaa lapselle pysyvää haittaa. Se ei rajoitu yhteen huonoon päivään tai väsymyksessä sanottuun lauseeseen, vaan on osa lapsen arkea useiden vuosien ajan.

Toksinen vanhemmuus voi ilmetä muun muassa:

  • jatkuvana vähättelynä tai kritisointina
  • emotionaalisena manipulointina
  • henkisenä poissaolona
  • hallinnanhaluna tai ylisääntelynä
  • tunteiden mitätöintinä
  • passiivis-aggressiivisena syyllistämisenä

Näin toksinen vanhemmuus ilmenee

“Jos et siivoa huonettasi, en enää rakasta sinua.”
“Älä nyt rupea itkemään. Ei tuossa ole mitään syytä.”
“Ei sinusta koskaan tule mitään, kun olet noin laiska.”

Tällaiset lauseet eivät ole vain sanoja. Ne vaikuttavat lapsen identiteettiin ja itsetuntoon. Ne rakentavat maailmankuvaa, jossa rakkaus on ehdollista, tunteet ovat väärin ja omat tarpeet jäävät toissijaisiksi.

Toksinen kasvatus oireilee vasta aikuisena

Toksisen vanhemmuuden vaikutukset eivät aina näy heti, ja usein ne paljastuvat vasta aikuisuudessa.

Lapsuudessa koettu henkinen kuormitus voi jäädä pinnan alle, mutta vaikuttaa syvästi siihen, miten ihminen suhtautuu itseensä ja muihin. Moni toksisessa ilmapiirissä kasvanut aikuinen kamppailee tunteiden kanssa, joiden juuria ei aluksi osaa tunnistaa.

Tavallisia oireita ovat jatkuva riittämättömyyden tunne, vaikeus sanoa ei, taipumus miellyttää muita oman hyvinvoinnin kustannuksella, sekä syyllisyys tai häpeä ilman näkyvää syytä. Myös ahdistus, masennus ja uupumus ovat yleisiä seurauksia.

Näitä tunteita saatetaan pitää omana heikkoutena tai osana persoonallisuutta. Ne voivat tuntua niin tutuilta ja pysyviltä, ettei lapsuuden vaikutusta osata epäillä. Ennen kuin joku sanoo ääneen sen, mitä ei ole koskaan tullut ajatelleeksi: “Tuo ei ollut normaalia.”

Toksisesta vanhemmuudesta voi toipua

Moni toksisesti käyttäytynyt vanhempi ei ole ehkä ollut tietoinen omasta vahingollisesta käytöksestään.

He ovat saattaneet itse kasvaa samanlaisen kohtelun keskellä, ja toistaa tiedostamattaan opittua mallia. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että selitys ei ole oikeutus. Se, että käytökselle on syy, ei tarkoita, etteikö sitä voisi muuttaa.

Toksisen kasvatuksen vaikutuksista voi onneksi toipua. Se vaatii usein itsetutkiskelua, mahdollisesti myös ammattiapua terapian muodossa, ja ennen kaikkea omien rajojen opettelua.

Toipuminen voi tarkoittaa myös:

  • itsensä armahtamista
  • tunnekuormien purkamista turvallisessa ympäristössä
  • uusien vuorovaikutusmallien opettelua
  • kontaktin rajaamista tai katkaisemista haitallisiin sukulaisiin

Jokainen ansaitsee turvallisen ja kunnioittavan ihmissuhteen, myös lapsuudessa.

Oletko sinä toksinen vanhempi? Tee testi

Vanhemmuus ei ole helppoa, ja me kaikki toimimme välillä väärin. Kuitenkin jos jokin alla olevista väitteistä tuntuu tutulta, on syytä pysähtyä:

  • Sanotko usein lapselle, että hän aiheuttaa sinulle surua tai pettymyksen?
  • Rankaisetko hiljaisuudella tai vetäytymisellä?
  • Koetko, että lapsen kuuluu totella sinua hinnalla millä hyvänsä?
  • Vähätteletkö lapsesi tunteita tai reaktioita?
  • Sanoitatko usein, kuinka paljon olet uhrautunut lapsesi vuoksi?

Jos vastasit kyllä useampaan, voi olla hyödyllistä pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa. Vanhemmuutta voi aina oppia lisää, eikä ole koskaan liian myöhäistä muuttua.

Onko oma vanhempasi ollut toksinen? Tee testi

  • Koetko jatkuvasti olevasi syyllinen ilman selvää syytä?
  • Onko sinun vaikea asettaa rajoja läheisissä ihmissuhteissa?
  • Tuntuuko, ettet saanut lapsena tulla kuulluksi tai nähdyksi?
  • Onko sinulla taipumus miellyttää toisia omalla kustannuksellasi?
  • Vältteletkö ristiriitoja viimeiseen asti?

Mikäli nämä asiat kuvaavat sinua, on mahdollista, että olet elänyt toksisen vanhemman kasvatuksessa. On hyvä ymmärtää, että tietoisuus on ensimmäinen askel muutokseen.

Lapsi ansaitsee tulla rakastetuksi ehdoitta

Lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa. Hän tarvitsee vanhemman, joka yrittää, pyytää anteeksi ja kasvaa. Rakastava, turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri on tärkein perusta, jonka lapselleen voi antaa.

Toksisen vanhemmuuden tunnistaminen ei ole hyökkäys ketään kohtaan, vaan askel kohti terveempiä sukupolvia.

Jaa tämä artikkeli läheisellesi, jolle koet olevan siitä apua!

Lähteet: Psychology Today, American Psychological Association, THL, Väestöliitto

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!