Onko lapsellasi pitkittynyttä yskää? Yleiset syyt ikävään oireeseen

Lapsen sairastelut tulevat ennen pitkää tutuiksi jokaisessa lapsiperheessä. Kun flunssa on muutoin selätetty, voi yskä kuitenkin jäädä vaivaamaan pidemmäksi aikaa. Lapsen pitkittynyt yskä mietityttääkin monia vanhempia. Kokosimme tähän artikkeliin tietoa ikävän oireen yleisimmistä syistä, milloin päivähoitoon voi palata ja millaisia kotikonsteja voi kokeilla.

Pitkittyneestä yskästä puhutaan silloin, kun yskä on kestänyt tauotta yli kuukauden. Yleisin syy ikävälle vaivalle ovat toinen toistaan seuraavat virusinfektiot, mikä on tavallista erityisesti päivähoidon aloituksen yhteydessä. Peräkkäiset infektiot voivat myös helposti vaikuttaa samalta taudilta.

Kun lapsi toipuu peräkkäisistä infektioista, voi yskiminen olla merkki siitä, että keuhkoputket ovat ärtyneet. Tämä kuitenkin korjaantuu hiljalleen ilman toimenpiteitä.

• Lue myös: Turvataidot lapsille

Vanhemmat voivat rauhassa seurata lapsen flunssaan liittyvää yskää kotona pari viikkoa. Yleensä tällainen yskä paranee itsekseen.

Mikä avuksi? Kotikonsteina sitkeään yskään yli yksivuotiailla voi kokeilla hunajaa, jota voi antaa väliaikaisesti kaksi teelusikallista iltaisin. Hunajan sisältämä sokeri voi helpottaa nielun yskärefleksiä. Osa kokee myös höyryhengityksen ja ilman kostuttamisen hyödylliseksi, vaikkakin tutkimusten mukaan ne eivät ole yhtä tehokkaita yskän helpottajia kuin aiemmin on uskottu. Moni myös korottaa lapsen tyynyä nukkumisen ajaksi.

Monessa lapsiperheessä pohditaan myös, missä vaiheessa pieni toipilas voi palata päivähoitoon. Jos lapsen yleisvointi on hyvä yskästä tai nuhasta huolimatta eivätkä oireet häiritse päiväkodin toimintaa ja muita oireita ei ole, voi päivähoitoon osallistua. Vallitsevaa koronatilannetta ja siihen liittyviä terveysviranomaisten jatkossakin mahdollisesti päivittyviä ohjeistuksia on kuitenkin tärkeää seurata ja noudattaa.

• Lue myös: Vauvan napatynkä, napatyrä ja napasieni

Muita syitä lapsen pitkittyneelle yskälle

Joskus pitkittynyt yskä lapsella voi olla seurausta muustakin kuin sairastelukierteestä. Alla muutamia mahdollisia syitä pitkään kestäneelle yskälle.

• Siitepölyallergia voi johtaa pitkittyneeseen yskimiseen keväällä ja kesällä, sillä allergiseen nuhaan liittyy kurkunpään ärsytystä.
• Nenän sivuontelossa voi olla infektiopesäke, joskaan sivuontelotulehdus ei ole tavallinen alle kouluikäisten lasten keskuudessa.
• Refluksi eli ruokatorven takaisinvirtausongelma voi joskus paljastua pitkittyneen yskän aiheuttajaksi. Pienten lasten refluksi usein paranee lapsen kasvaessa.
• Astma voi aiheuttaa jatkuvaa yskimistä ja limaisuutta. Pienellä osalla alle kolmivuotiaista lapsista todetaan niin kutsuttu infektioastma, jossa yskiminen pahenee aina uuden flunssan myötä. Astmasta johtuva yskä vaatii lääkityksen.
• Joskus pitkittynyt yskä voi johtua myös harvinaisemmasta hinkuyskästä, kemiallisesta ärsytyksestä kuten tupakansavulle altistumisesta tai tapayskästä, joissa lievää yskimistä esiintyy toistuvasti tietyissä tilanteissa.

Tärkeää! Jos epäilet lapsella hengitysvaikeutta, keuhkokuumetta tai vierasesineen jumittumista hengitysteihin, hakeutukaa hoitoon viipymättä.

Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskirjasto

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock