Näin opetat lapselle positiivista ajattelua – katso vinkit!

Kasvatusympäristö kokonaisuutena vaikuttaa lapsen positiivisen ajattelun kehittymiseen varhaislapsuudesta kouluiän loppuun. Erityisesti vanhempien rooli lapsen kannustajana ja positiivisten ajatusten luojana onkin tärkeä. Kannustaminen ja positiivinen palaute luovat pohjan lapsen sekä nuoren itsetunnon muodostumiselle.

Myös aikuisen itsensä antama malli on tärkeässä roolissa lapsen hyvän omakuvan sekä myönteisen ajattelun kehittymisessä. Miten ja millä keinoilla vanhempana sitten voisit tukea lasta kohti positiivisen ajattelun rutiinia? Tässä muutamia käytännöllisiä vinkkejä!

Hulluttele huumorilla

Naurulla, hassuttelulla ja leikkimielisellä yhdessä riehumisella lapsen kanssa on valtava positiivinen voima. Uskalla aikuisena heittäytyä täysillä ja hyödyntää huumoria. Nauru on sosiaalista liimaa, se tarttuu ympärillä oleviin ihmisiin, nostattaa tunnelmaa ja lähentää ihmisiä. Hymyily vahvistaa ihmissuhteita ja lisää hyvää ilmapiiriä.

Tarjoa lapselle mahdollisuus auttaa

Lapsi peilaa auttamisen aloitteita ja jäljittelee niitä omassa tekemisessään jo hyvin varhain. Hyväntahtoisuus ja avuliaisuus tarvitsevat kuitenkin tilaisuuksia päästäkseen vahvistumaan. Ota siis lapsi mukaan ikätasolle sopiviin kotitöihin aina kun mahdollista. Esimerkiksi neljävuotiaalta onnistuu jo hyvin pölyjen pyyhkiminen tai ruokapöydän kattaminen. Viisivuotias osaa jo tyhjentää märät pyykit pesukoneesta ja levittää itse pyykit kuivaustelineelle.

Harjoitelkaa kiitollisuutta

Kiitollista ajattelua voi opetella, ja lasta kannattaakin jo aikaisin ohjata huomaamaan omassa elämässä olevia hyviä asioita. Mitä aiemmin lapsi oppii osoittamaan kiitollisuutta myös muita ihmisiä kohtaan, sitä vahvemman perustan käyttäytymismalli saa. Ottakaa iltarutiiniksi miettiä yhdessä ennen nukkumaanmenoa asioita, jotka menivät hyvin sinä päivänä ja joista tuli hyvä mieli.

Menkää luontoon

Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Lisäksi luonnon aikaansaamat hyvinvointivaikutukset tulevat nopeasti ja pysyvät pitkään. Luonnossa aivot saavat happea, pulssi tasaantuu ja stressioireet lieventyvät. Rauhoittumisen lisäksi luonnossa voi yhdessä lapsen kanssa harjoitella tärkeitä leikkimisen taitoja tai opetella vaikka kasvien, puiden ja hyönteisten nimiä.

Arvosta iltarutiineja

Nukkumaan käymiseen liittyviin iltarutiineihin menee usein jonkun verran aikaa, mutta yhteinen kiireetön puuhastelu pitää sisällään arvokkaita yhdessäolon hetkiä. Iltapuuhat kuten iltapalan syöminen, hammaspesut, kirjan lukeminen ja yövaatteiden pukeminen olisikin hyvä tehdä ihan kaikessa rauhassa. Varaa siis tarpeeksi aikaa iltarutiinien tekemiseen, sillä kiireetön ja läsnäoleva tunnelma mahdollistaa päivän aikana tapahtuneista tärkeistä asioista juttelemisen säännöllisesti joka ilta.

Lähteet: Pro gradu -tutkielma ”Positiivinen ajattelu luokanopettajan työn voimavarana” ja Tunnetaitoja lapselle -sivusto

Teksti: Jenni Siikaniva