Näin autat nuorta läksyjen kanssa – tukemalla, ilman painostusta

Teini-ikäisen kehossa kuohuu, mieli hakee suuntaa ja arki kotona voi muistuttaa ajoittain taistelukenttää. Läksyt saattavat olla monessa perheessä yksi suurimmista riidan aiheista. Kuinka paljon vanhemman pitäisi ohjata? Entä mitä tehdä, kun lapsi istuu tuntikausia läksyjen ääressä tai ei avaa koulukirjaa lainkaan?

Vanhempi joutuu usein tasapainottelemaan kahden tarpeen välillä: halu tukea koulunkäyntiä ja samalla kuitenkin kunnioittaa nuoren kasvavaa itsenäisyyttä.

Miksi läksyt kuormittavat erityisesti murrosiässä?

Murrosikäisen aivot käyvät läpi valtavaa muutosta.

Erityisesti etuotsalohko, joka vastaa toiminnanohjauksen taidoista, on vielä kehitysvaiheessa. Tämä aivojen alue huolehtii suunnittelusta, päätöksenteosta, tarkkaavaisuuden säätelystä ja impulssien hallinnasta. Se mahdollistaa, että ihminen pystyy asettamaan tavoitteita, laatimaan toimintasuunnitelmia ja hillitsemään välittömiä reaktioitaan.

Koska nämä taidot eivät ole murrosiässä vielä täysin kypsyneet, nuorella voi olla vaikeuksia esimerkiksi aikatauluttaa läksyjä, keskittyä pidempään tehtävään tai säädellä tunteenpurkauksiaan. Tämä on osa normaalia kehitystä, ei merkki laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä.

Samalla kuitenkin 12–15-vuotiaana kouluvaatimukset kasvavat. Ala-asteen lopussa läksyjen määrä kasvaa ja yläkoulussa oppiaineet monipuolistuvat.

Kun tähän yhdistetään murrosiän hormonaaliset muutokset, ystävyyssuhteiden ja sosiaalisen median paineet, lopputuloksena voi olla koulustressi, joka näkyy kotona kiukkuna, väsyneisyytenä tai läksyjen välttelynä.

Tutkimusten mukaan suomalaisista nuorista jopa kolmannes kokee merkittävää koulustressiä, ja erityisesti tytöt raportoivat paineita arvosanoista ja suoriutumisesta (Kouluterveyskysely 2023). Stressi ei sinänsä ole vaarallista, mutta pitkäkestoisena se voi heikentää oppimista ja lisätä uupumuksen riskiä.

Vanhemman rooli: tukea, ei painostusta

Vanhemman tärkein tehtävä on olla läsnä ja kiinnostunut, mutta ei ottaa läksyjä omille harteilleen. Liiallinen kontrolli voi heikentää nuoren motivaatiota, kun taas tuki ja ymmärrys lisäävät itseluottamusta.

Psykologian tutkijat Edward Deci ja Richard Ryan (2000) ovat osoittaneet, että ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta: autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Kun nämä tarpeet täyttyvät, motivaatio ja hyvinvointi vahvistuvat. Tämä pätee myös läksyihin.

Vanhemman sanat voivat siis joko tukahduttaa tai vahvistaa nuoren sisäistä motivaatiota. Painostava “Tee nyt läksysi heti!” voi kääntyä vastustukseksi, kun taas lempeä “Aloittaisitko matikan tehtävistä, voin olla hetken vieressä?” voi auttaa nuorta tarttumaan työhön.

Vastuu lapsella, apu aikuiselta

Murrosikäinen haluaa päättää itse, mutta tarvitsee silti aikuisen tukea. Tämä ristiriita näkyy usein läksyissä: nuori sanoo pärjäävänsä yksin, mutta turhautuu, jos asiat eivät suju.

Vanhemman kannattaa tehdä ero vastuun ja tuen välillä. Vastuu läksyistä kuuluu lapselle, mutta tukea voi tarjota monin tavoin: kysymällä, auttamalla aikataulussa, tarjoamalla rauhallisen paikan tehdä tehtäviä ja ennen kaikkea osoittamalla kiinnostusta.

Esimerkkilauseita arkeen:

• “Läksyt ovat sinun juttusi, mutta voin auttaa, jos haluat.”
• “Tiedän, että tämä aine on vaikea. Haluatko kokeilla yhdessä?”
• “Mitä jos sovitaan, että ensin teet pari tehtävää ja sitten pidetään tauko?”

Motivaatio syntyy merkityksestä

Tutkimukset osoittavat, että nuori motivoituu paremmin, kun hän näkee opiskelun merkityksen. Pelkkä “koska opettaja käski” ei riitä. Vanhemman tehtävä ei ole pitää pitkiä luentoja, vaan auttaa lasta löytämään yhteys arjen ja koulun välillä.

Voit sanoa esimerkiksi:

• “Matikka voi olla hankalaa, mutta näitä samoja laskutaitoja tarvitset, kun haaveilet kauppikseen pääsystä.”

Merkityksen osoittaminen ei aina sytytä heti, mutta se kylvää siemenen, joka voi kasvaa motivaatioksi myöhemmin.

Kun läksyt muuttuvat stressiksi

Kaikilla nuorilla tulee vastaan hetkiä, jolloin läksyt tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Tämä voi johtua väsymyksestä, liian suurista odotuksista tai keskittymisen vaikeuksista.

Vanhemman on tärkeää tunnistaa merkit liiallisesta kuormituksesta: univaikeudet, vatsakivut, jatkuva ärtyisyys tai kyyneleet läksyjen äärellä. Näissä tilanteissa tärkeintä on osoittaa empatiaa, ei lisätä painetta.

Voit sanoa esimerkiksi:

• “Huomaan, että olet todella stressaantunut. Pidetään tauko ja jatketaan myöhemmin.”
• “Et ole yksin tämän kanssa. Mietitään yhdessä, miten tämä onnistuisi.”
• “Jos tuntuu aivan liian raskaalta, voidaan keskustella opettajan kanssa.”

Tutkimusten mukaan vanhemman tarjoama emotionaalinen tuki vähentää stressin haittavaikutuksia ja auttaa nuorta kehittämään selviytymiskeinoja.

Läksyt ja perheen arki

Läksyistä voi tulla koko perheen ilmapiiriä muokkaava asia. Jos ne hoidetaan aina myöhään illalla väsyneenä, seurauksena on usein riitoja. Jos taas arkeen luodaan rutiineja, läksyt sulautuvat luontevammin osaksi päivää.

Vanhempi voi auttaa esimerkiksi näin:

• Luo selkeä aika läksyille, mutta jousta tarvittaessa.
• Huolehdi, että kotona on rauhallinen paikka opiskelulle.
• Tarjoa eväs tai välipala ennen läksyjä (nälkäinen nuori ei jaksa keskittyä).
• Näytä kiinnostusta: kysy mitä koulussa opittiin, ilman tenttausta.

Kun motivaatio puuttuu

On normaalia, että murrosikäinen sanoo: “En jaksa, en viitsi, en tee.” Vanhemman ei kannata provosoitua, vaan muistaa, että kyse on usein hetkellisestä turhautumisesta.

Sen sijaan että sanoisit:

“Jos et tee läksyjä, et saa mennä kavereille.”

Voit kokeilla:

“Huomaan, että olet väsynyt. Tehdään yhdessä suunnitelma, jotta tämä ei kasaannu liikaa.”

Rangaistukset voivat toimia hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä ne heikentävät luottamusta ja sisäistä motivaatiota.

Yhteistyö koulun kanssa

Jos läksyt aiheuttavat jatkuvaa kriisiä, vanhemman ei tarvitse selvitä yksin. Opettajat ja koulun opiskeluhuolto voivat olla tärkeitä kumppaneita. Keskustelu opettajan kanssa voi auttaa löytämään keinoja läksyjen määrän tai tason sovittamiseen, jos lapsi on erityisen kuormittunut.

Keskustelun voi aloittaa näin:

“Huomasin, että lapseni viettää tuntikausia läksyjen parissa ja on kovin stressaantunut. Voimmeko yhdessä miettiä ratkaisuja?”

Tämä ei ole valittamista tai kritisointia koulua kohtaan, vaan huolen jakamista, jota opettajat arvostavat.

Muistilista: 5 tapaa tukea murrosikäistä läksyjen kanssa

• Ole kiinnostunut, älä tenttaa. Kysy lempeästi koulupäivästä ja kuuntele vastaus.
• Anna vastuuta, mutta ole taustalla Läksyt ovat nuoren tehtävä, mutta sinä voit olla turva.
• Auta löytämään merkitystä. Liitä koulutehtävät nuoren haaveisiin ja arkeen.
• Huomaa stressi ajoissa. Jos nuori on jatkuvasti ahdistunut, puutu lempeästi ja hae tarvittaessa apua.
• Luo rutiineja. Säännöllinen rytmi helpottaa läksyjen tekemistä ja vähentää konflikteja.

Jaa nämä vinkit vanhemmalle, jonka tiedät tarvitsevan niitä!

Lähteet: Psychological Inquiry, American Psychologist, THL (Kouluterveyskysely 2023)

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!