
Miten opettaa poikalapsi tähtäämään wc-pyttyyn? Toimintaterapeutti: ”Monenlaiset asiat huomioitava”
Ovatko wc-pönttö ja lattia pissaroiskeissa lapsen vessakäynnin päätteeksi? Muutamilla vinkeillä voit opettaa poikalapselle tähtäystarkkuutta.
Lähes jokaisen poikalapsen vanhemmalle tulee ennen pitkään tutuksi vaihe, ettei lapsen osumatarkkuus ole vessassa paras mahdollinen. Sen sijaan, että vessa jäisi kutakuinkin siistiksi käytön jälkeen, voi pöntöllä ja lattialla olla kunnioitettavasti roiskeita. Kerromme tässä artikkelissa, miten lasta voi opettaa lempeästi tähtäämään pyttyyn.
Lapsen kehitykselliset valmiudet ovat hyvä pitää mielessä pohtiessa sitä, missä vaiheessa hän voi oppia käymään vessassa siististi. Pystyykö lapsi noudattamaan monivaiheisia ohjeita ja keskittymään joksikin aikaa? Millaisia lapsen motoriset taidot ovat, ja onko keskivartalossa riittävästi voimaa seisaallaan pissaamiseen?
– Tärkein pottaharjoittelussa ja tähtäämisessä muistettava asia on, että lasten tulee saada edetä omassa tahdissaan, toimintaterapeutti Syd Wajcman kertoo Today’s Parent -lehdelle.
– Tarvitaan paljon motorista kasvua, jotta voi tähdätä kunnolla.
Lisäksi vessaympäristön tarjoamiin aistikokemuksiin on hyvä kiinnittää huomiota. Eihän vessassa ole esimerkiksi liian kylmä? Eihän lapsi pelkää pytyn vetämisestä kuuluvaa ääntä?
– Monenlaiset asiat on huomioitava, kun opetamme poikiamme tähtäämään ja pissaamaan pönttöön.
Olemme aiemmin uutisoineet, miten opettaa lapsi pyyhkimään itse peppunsa.
Näin opetat lapsen tähtäämään wc-pönttöön
Kokosimme alle käytännön vinkkejä, joista voi olla hyötyä pissan tähtäämisen harjoittelussa.
1. Istuen pissaaminen
Alkuun pientä lasta voi opettaa pissaamaan istuen, jolloin pissan roiskuminen vähenee. Kun tarkkuus paranee, voi siirtyä seisoma-asentoon.
2. Tee siitä peli
Lapset oppivat parhaiten leikin kautta. Kokeile jompaakumpaa näistä taktiikoista:
- Tähtäyspiste: Laita vessanpönttöön esimerkiksi murorinkula tai tippa punaista kynsilakkaa, ja pyydä lasta yrittämään osua siihen.
- Taikapissa: Tiputa veteen muutama tippa elintarvikeväriä ja näytä, miten pissa sekoittuu siihen. Tämä voi motivoida osumaan suoraan veteen.
3. Rauhallinen muistuttelu
Anna lapselle positiivista palautetta onnistumisista ja muistuta lempeästi, jos sotkua syntyy. Voit myös näyttää itse mallia, jos mahdollista. Äiti voi näyttää esimerkkiä vaikkapa vesipyssyn avulla.
4. Tarkista sopiva korkeus
Jos wc-pönttö on liian korkea, pissaaminen voi olla hankalaa. Korokejakkara voi auttaa saamaan paremman asennon.
5. Kerro, miksi se on tärkeää
Selitä, että pissan tähtääminen pyttyyn auttaa pitämään vessan siistinä eikä kenellekään tule sotkuisia yllätyksiä vastaan.
6. Lapsen osallistaminen siivoukseen
Kun roiskeita syntyy, voi sotkun siivota yhdessä lapsen kanssa. Tällöin hän oppii ymmärtämään, että pissaroiskeet jäävät aina jonkun siivottavaksi – ja jos vahinko sattuu, hänen tulee itse osallistua jälkien putsaamiseen. Kaikenlaista nolostuttamista ja häpäisemistä on kuitenkin vältettävä.
7. Poista ylimääräiset aktiviteetit
Lapselle on hyvä opettaa, että pytyllä keskitytään välttämättömien hommien hoitamiseen ja muut aktiviteetit kannattaa rajata pois tuolta ajalta. Puhelinta tai vaikkapa aamupalaleipää ei ole syytä ottaa mukaan.
8. Palkitse lasta
Positiivinen vahvistaminen usein edistää uusien taitojen oppimista. Voit kehittää onnistumisiin palkkiosysteemin, esimerkiksi tarrojen tai mukavien yhteisten kokemuksen avulla. Voisiko esimerkiksi viidestä sotkuttomasta päivästä saada palkinnoksi yhteisen metsäretken makoisten eväiden kera?
9. Kuvalliset ohjeet näkyville
Pienet lapset voivat hyötyä siitä, että esimerkiksi vessanpöntön kannen sisäpuolelle on liimattu laminoidut kuvalliset ohjeet vessassa käyntiin vaihe vaiheelta.
10. Harjoitus tekee mestarin
Jokainen tarvitsee harjoitusta oppiakseen, ja harjoitus yhdistettynä aikuisen myötätuntoiseen ohjaukseen johtaa lopulta hyvään lopputulokseen. Vaikka lapsen vessareissut olisivat nyt sotkuisia, voi tilanne olla täysin eri esimerkiksi kuukauden tai kahden päästä.
Lähteet: Today’s Parent, Potty Genius. Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty myös tekoälyä.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
