Miten opettaa lapselle rahan arvo?

Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu, ettei rahasta juuri puhuta. Kirjoittamaton sääntö on, ettei toisen palkkaa kysytä ja moni hautoo talousongelmia itsekseen vaikka apuakin olisi tarjolla. Moni meistä vanhemmista osannee samaistua siihen, että omassa lapsuudessa käteen lyötiin ennalta sovittu viikkoraha (joka kiikutettiin välittömästi läheiselle kioskille), mutta rahan arvoa, merkitystä sekä fiksua tapaa käyttää sitä ei juurikaan muuten avattu. Kasarilla tai ysärillä ei ollut internettiä loputtomine kulutushoukutuksineen tai joka kanavasta tulvivia pikavippimainoksia, mutta nämä ovat todellisuutta tämän päivän lapsille.

Jo taapero osaa pyytää vanhempiaan ostamaan mieluisiaan asioita. 4-vuotiaalla alkaa olla ymmärrystä kuluttajuudesta, joten rahan arvon opettelu olisi hyvä aloittaa jo tässä vaiheessa. Rahan arvon ymmärtäminen sekä sen järkevä käyttö vaatii, kuten muutkin taidot, opettelua. Maksuhäiriömerkinnät koskettavat Suomessa jo huomattavaa määrää alaikäisiäkin, eikä kukaan toivo että oma lapsi joutuu vaikeuksiin rahankäyttönsä takia tai pilaa mahdollisuuksiaan menettämällä luottotietonsa. Tämän estämiseksi järkevää rahankäyttöä kannattaakin opetella pienestä pitäen.

Viikkorahan avulla vastuulliseksi rahan käyttäjäksi

Viikkoraha on oiva tapa opettaa lapselle oman rahankäytön hallintaa sekä sitä, mihin tietty rahasumma riittää. Rahan määrä on rajallinen; kun raha on loppu, se on loppu. Viikkorahan avulla lapsi oppii, että kuluttaminen on valintojen tekemistä: jos koko rahan tuhlasi kerralla karkkiin ei saa ostettua enää muuta. Hyvätuloiset perheet voivat miettiä josko lapselle opettaisi rahan arvon ohella myös empatiaa jakamalla viikkorahan kolmeen osaan. Yhden osan lapsi saa käyttää heti haluamallaan tavalla, yksi osa menee säästöön (vaikkapa jotakin tiettyä, korvamerkittyä asiaa varten) ja yksi osa lapsen itse valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

Monissa perheissä viikkoraha on vastikkeellista, eli sen maksu on riippuvainen tiettyjen kotitöiden tekemisestä. Kaikkia lapsia raha ei kuitenkaan motivoi. Vastikkeellisessa viikkorahassa piilee myös riskinä, ettei lapsi suostu tekemään mitään ilman rahallista korvausta. Viikkoraha voi aivan hyvin olla myös vastikkeetonta, työn arvon voi opettaa muillakin tavoin. Lisäksi sovituista kotitöistä voi maksaa vaikkapa ekstraa.

Viikkorahan määrään vaikuttaa tietysti perheen taloudellinen tilanne sekä lapsen ikä. Lisäksi huomioon tulee ottaa se, mihin kaikkeen rahan tulisi riittää. Jos teini-ikäisen tulee hankkia rahalla esimerkiksi omat vaatteensa ja maksaa muita menoja, tulee rahan myös realistisesti riittää tähän. Teini-ikäiselle kuukausiraha voikin olla hyvä vaihtoehto. Rahasumma on isompi, mutta sillä tulee tehdä enemmän sellaisia hankintoja, joita vanhemmat ovat ennen maksaneet. Näin tulee otettua enemmän vastuuta omasta talouden hallinnasta.

Osallista lapsi päätöksiin kauppareissulla ja ostoksilla

Ota lapsi mukaan ostoksille ja kerro, mistä raha tulee sekä mihin kaikkeen rahaa tarvitaan. Kerro miten kaupassa on erilaisia tuotteita, mutta kaikkea ei voi saada, vaan täytyy tehdä fiksuja valintoja. Vertailkaa yhdessä hintoja ja ota lapsi mukaan myös päätöksentekoon. Perustele, miksi mitäkin tarvitaan sekä miksei koko rahalla voi ostaa leluja ja karkkia.

Yhteinen kaupassakäynti luo myös hyvää pohjaa kiinnostukselle erilaisia ruoka-aineita kohtaan. Vinkki: Anna lapselle vapaat kädet valita vihannesosastolta mitä tahansa vihanneksia tai hedelmiä ja tehkää niistä yhdessä erilaisia ruokia. Loistava tapa innostaa maistelemaan terveellisiä herkkuja!

Kannusta lasta säästämiseen

Tavoitteiden asettaminen näyttelee suurta roolia säästämisen opettelussa sillä niiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Lapsi kannattaa ottaa mukaan pankkiin ja avata yhdessä hänelle säästötili. Jos lapsi haluaa säästää jotakin isompaa asiaa varten, voivat vanhemmat tulla tässä vastaan ja luvata kaksinkertaistaa säästetyn summan. Tämä toimii lisämotivaationa. Jos lapsi haluaa nostaa omat säästönsä, älä vastusta tätä. Anna lapsen tehdä omia päätöksiä säästöjensä käytön suhteen.

Voitte myös tehdä yhdessä aikataulun säästämiselle, jossa on otettu huomioon lapsen viikkorahan määrä. Miettikää, paljonko viikkorahasta laitetaan viikottain säästöön ja voisiko esimerkiksi kotitöillä tai muilla tavoin tienata ekstraa.

Järkevä taloudenhoito opitaan kotoa

Opeta lapselle miten tärkeää on, että laskut tulee maksaa ajoissa. Kerro myös konkreettisin esimerkein, kuinka paljon työtä vaatii, että saa ostettua jonkin tietyn asian, esimerkiksi uuden kännykän. Tärkeää on oppia, että ensin tyydytetään tarpeet ja vasta sitten halut sekä se, että nämä kaksi ovat eri asioita. Teini-ikäiselle kannattaa myös kertoa lainojen koroista sekä siitä, miten ilmaisia lainoja esiintyy vain saduissa.

Anna lapsesi tehdä itse kulutusvalintoja. Myös – ja erityisesti – niistä huonoista valinnoista oppii. Kun lapsesi haluaa jotakin, kysy häneltä perusteita miksi hän haluaa käyttää rahansa juuri siihen. Voitte myös yhdessä miettiä, mitä muuta samalla rahasummalla olisi mahdollista ostaa, sekä vertailla hintoja. Kiinnitä myös huomiota siihen mihin sävyyn rahasta puhut. Rahaongelmat eivät kuulu lapselle, eikä niistä tule puhua lapsen läsnäollessa. Jos rahaa on puolestaan käytössä runsaasti, on vanhempien vastuulla opettaa ettei se ole missään nimessä itsestäänselvyys.

Lähteet: kuluttajaliitto.fi, kauppalehti.fi ja varapuu.fi

Teksti: Suvi Honkanen