Miten opettaa lapselle mediataitoja? Vuorovaikutuksella tärkeä rooli: ‘‘Kerro, mitä mukavia asioita olet itse nähnyt mediassa’’
– Medialukutaito on kansalaistaito vähän samalla tavoin kuin lukutaito, sillä sitä tarvitaan joka päivä arjessa, kun toimimme median parissa ja liikumme sosiaalisessa mediassa. Taitoa tarvitaan myös esimerkiksi työpaikoilla, harrastuksissa ja vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, kertoo toiminnanjohtaja Christa Prusskij Mediakasvatusseura ry:ltä.
– Media on koko ajan läsnä arjessamme. Mediataitoja tarvitaan monissa eri yhteyksissä ja niitä harjoitellaan ja ylläpidetään läpi elämän, sillä mediaympäristöt, -alustat ja -toimijat muuttuvat jatkuvasti.
Näitä tärkeitä taitoja on hyvä harjoitella ikätasoisesti yhdessä lapsen kanssa jo pienestä pitäen. Joskus puhutaan diginatiivien sukupolvesta, mutta Prusskij muistuttaa kuitenkin, ettei kukaan ole diginatiivi syntyessään.
– Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan vanhemman opastusta ja läsnäoloa mediataitoja kartuttaessa. Pyrkimyksenä on, että ajan myötä lapselle kasvavat sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän oppii käyttämään mediaa turvallisesti, omaa hyvinvointiaan ja kokemuksellisuuttaan tukien.
Innostavaa ja myönteistä mediankäyttöä
Vanhemman on hyvä pistää merkille, millaiset asiat mediankäytössä kiinnostavat lasta. Joku voi olla erityisen innoissaan tutustuessaan emojeihin, toinen haluaa lähettää usein ääniviestejä ystävilleen tai sukulaisilleen ja kolmas katsella suosikkitubettajiensa videoita.
– Mediataidot voivat myös tuoda itselle tärkeitä asioita lähemmäksi.
Tällaiseen myönteiseen mediankäyttöön voi olla hyvä tarjota lapselle mahdollisuuksia. Aikuisen tehtävänä on kuitenkin huomata, jos mediankäytöllä ennemmin tai myöhemmin on kielteisiä vaikutuksia lapsen hyvinvointiin tai arjen sujuvuuteen.
– Joskus lapselle voi tulla esimerkiksi univaikeuksia tai pelkotiloja mediassa näkemiensä tai kokemiensa asioiden vuoksi eikä hän itse välttämättä ymmärrä, mistä ne voivat johtua. Näihin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota ja keskustella niistä.
Joskus lapsi voikin nähdä median kautta erityisen ahdistavia tai surullisia asioita tai kohdata kiusaamista. On hyvä käydä ennalta läpi lapsen kanssa, miten ikävissä tilanteissa toimitaan. Media on tuonut nyt sodan kuvat lähelle ja vanhempi voi miettiä, auttaisiko, jos esimerkiksi sosiaalisen median kanavat laitetaan hetkeksi kokonaan pois.
- Lue myös: Ensimmäinen puhelin lapselle
Kaikkia riskejä ei luonnollisesti pysty ennakoimaan, mutta lasta voi esimerkiksi kannustaa kertomaan haastavista tilanteista aina pikaisesti vanhemmalle tai muulle turvalliselle aikuiselle. Kun lapsi tuntee verkkomaailman riskit, hän osaa toimia todennäköisemmin järkevästi, jos jotakin ikävää sattuu.
Oikeaa ruutuaikaa on vaikea määrittää
Christa Prusskij muistuttaa, että teemme paljon asioita ruudulla ja on oleellista tunnistaa, mitä ruudulla tehdään.
– Ruutuaika on jo aika vanhentunut käsite, koska ei ole mahdollista antaa mitään yleispätevää ohjetta sopivalle ajalle medialaitteiden äärellä. Ruudulla voi tehdä niin monenlaisia asioita ja sopiva määrä tällaista aikaa vaihtelee yksilöllisesti ja ikätasoisesti.
– Oleellista on, mitä muuta tekee elämässä: ulkoileeko riittävästi, nukkuuko hyvin, millaisia sosiaalisia suhteita on, onko ehkä jokin harrastus ja niin edelleen. Liika on aina tietysti liikaa myös medialaitteiden parissa ja vanhempien on hyvä olla valppaina tässäkin asiassa.
Säännöistä kannattaa sopia yhdessä perheen kesken. Esimerkiksi siitä voi keskustella, annetaanko mediankäytölle aikaa vasta läksyjen jälkeen ja kannattaisiko medialaitteet laittaa sivuun jonkin tietyn kellonajan jälkeen illalla. Jokainen perhe löytää kuitenkin juuri omaan tilanteeseensa ja toiveisiinsa parhaat toimintatavat.
– Yhdessä sovittuihin sääntöihin voi vedota aina tarpeen tullen, sillä harvemmin ne sisäistetään yhden keskustelun jälkeen. Sekin kuuluu asiaan, että sääntöihin voi joutua palaamaan usein.
On hyvä muistaa myös, että aikuiset näyttävät esimerkkiä lapsille omalla mediankäytöllään. Tällöin myös omia tottumuksiaan kannattaa tarkkailla ja tarvittaessa muokata.
Mediataidot karttuvat tiiviissä vuorovaikutuksessa
Median äärellä vietetty aika tarjoaa parhaimmillaan mukavia yhdessäolon hetkiä. Vanhemman ja lapsen sujuva vuorovaikutus myös mediaan liittyvissä asioissa voikin edistää merkittävästi mediataitojen kehittymistä.
– On tärkeää olla kiinnostunut niistä asioista, joiden kanssa lapsi on tekemisissä median kautta. Häneltä voi kysellä esimerkiksi, mihin hauskoihin asioihin hän on törmännyt vastikään. Lasta voi kannustaa näyttämään vaikkapa päivän parhaan kissavideon tai kertomaan jostakin mieluisasta pelistä.
– Vanhempi voi myös kertoa lapselle, millaisia mukavia asioita hän on itse nähnyt mediassa. Se voi olla esimerkiksi jokin meemi, jonka haluaa jakaa lapsen kanssa.
Aikuinen voi joskus myös pyytää lasta opettamaan hänelle jotakin mediankäytöstä. Nuori voi opastaa vanhempaa esimerkiksi TikTok-videoiden tekemisessä, valokuvien muokkaamisessa tai jossakin muussa hyvin hallitsemassaan asiassa.
– Medialaitteilla voi kokeilla ja testata uusia asioita, eikä aikuisenkaan tarvitse osata kaikkea valmiiksi.
- Lue myös: Lapsen kuvien julkaiseminen somessa
Aina nuori ei välttämättä haluaisi puhua mediankäytöstään kotona. Toiminnanjohtaja Christa Prusskij Mediakasvatusseura ry:ltä kannustaa vanhempia ylläpitämään sinnikkäästi vuorovaikutusta lapsen kanssa, vaikka tämä ei alkuun haluaisi jutella aiheesta.
– Kun vanhemman ja lapsen välille on lapsuudesta asti rakentunut hyvä vuorovaikutteinen suhde mediaan ja mediankäyttöön liittyvissä asioissa, voi niistä keskusteleminen olla helpompaa myös lapsen kasvaessa.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
