Miten unikoulu kannattaa toteuttaa? Unikonsultti kertoo, miten paremmat yöunet saavutetaan

Monet vauvan ja taaperon vanhemmat pohtivat, toisiko lapsen unikoulu perheeseen paremmat yöunet. Unikonsultti Liisa Niskakangas Unijunasta vastaa Mutsimedialle yleisiin kysymyksiin, jotka mietityttävät monia unikoulusta kiinnostuneita vanhempia.

Missä iässä unikoulun voi aloittaa?

Unikoulu kannattaa yleensä aloittaa aikaisintaan kuuden kuukauden ikäisen vauvan kanssa.

– Joissain tapauksissa ehkä jo viisikuisen lapsen unta voi alkaa hiljalleen muokata hellästi, mutta ensikuukausien aikana vauvalla ei vielä ole valmiuksia oppia rauhoittumista. Kovin määrätietoista unikoulua en alle puolivuotiaalla lähtisi pitämään, Niskakangas sanoo.

Mitä kannattaa huomioida ennen aloitusta?

Unikoulu on hyvä aloittaa lapsen ollessa täysin terve. Jos perheessä on esimerkiksi flunssaa, tulee siitä toipua rauhassa.

• Lue myös: White noise eli valkoinen kohina vauvan nukutuksessa

Ihanteellista olisi, ettei lapselle olisi juuri puhkeamassa hammasta. Noin kahden viikon ajan perheen kannattaa myös elää mahdollisimman normaalia ja tasaista arkea.

– Tuolle ajalle ei kannata esimerkiksi varata ainakaan sellaisia matkoja, joille lapsi tulee mukaan.

Millainen unikoulu sopii omaan perheeseen?

On olemassa monenlaisia unikouluja. Osa niistä on hellempiä ja tulosten saamiseen voi mennä hieman pidempään. Joillain metodeilla pyritään puolestaan muuttamaan lapsen nukkumistottumukset mahdollisimman nopeasti.

Jos perhe ei ole varma, kumpi lähestymistapa sopii heille paremmin, suosittelee unikonsultti Liisa Niskakangas valitsemaan alkuun hellemmän vaihtoehdon.

– Jo vaikka seuraavana yönä voi halutessaan siirtyä siihen, että rauhoitteleekin lasta vain tietyin väliajoin.

Entä millaisia metodeita lapsen unen muokkaamiseen unikonsultti ei pidä ihanteellisina?

– En yleisesti ottaen suosittelisi unikoulua, jossa vauva jätetään illalla sänkyyn ja aamulla haetaan sängystä eikä välissä käydä katsomassa ja rauhoittelemassa ollenkaan, vaikka lapsi itkisi pitkän aikaa. Joskus lapsi voi tarvita vanhemman apua yöllä esimerkiksi myös sen takia, että vaippa on vuotanut läpi tai hän on tulossa kipeäksi.

Parhaimmat unikoulut?

Liisa Niskakangas on auttanut satoja lapsiperheitä parempien yöunien saavuttamisessa ja niinpä hänellä on paljon kokemusta siitä, millaiset unikoulut toimivat parhaiten monissa perheissä. Toki on hyvä muistaa, että jokaisen perheen tilanne ja tarpeet ovat yksilöllisiä.

– Tuoliunikoulu sellaisena versiona, jossa lasta saa välillä silitellä ja tarvittaessa jopa ottaa syliin, on monelle todella toimiva ja sen voi toteuttaa vauvasta leikki-ikäiseen saakka.

Perinteisessä tuoliunikoulussa ajatuksena on, että vanhempi istuu samassa huoneessa lapsen kanssa, mutta ei rauhoittele häntä aktiivisesti. Vanhempi siirtyy vähitellen kauemmas lapsen sängystä ja lopulta poistuu huoneesta.

– Tuoliunikoulun voi aloittaa joko hyvin rauhallisesti ja esimerkiksi silitellä lasta alussa paljon tai sitten voi pyrkiä siihen, että kosketusta on alusta lähtien vähemmän ja vanhempi siirtyy ripeämmin lapsen sängystä kauemmas.

Myös hellempi versio pistäytymisunikoulusta toimii monilla, kertoo Niskakangas. Perinteisessä pistäytymisunikoulussa uninen, mutta valveilla oleva vauva laitetaan sänkyynsä, vanhempi toivottaa hyvät yöt ja poistuu huoneesta. Jos vauva vastustelee tai itkee, vanhempi palaa rauhoittelemaan ennalta päättämänsä ajan kuluttua, mutta rauhoittelun tulisi tapahtua yksinomaan sanallisesti.

– Muokatussa pistäytymisunikoulussa lasta rauhoitellaan sanallisesti, mutta tarvittaessa häntä voi silloin tällöin myös silitellä tai jopa nostaa syliin. Unikouluja voikin aina tuunata oman lapsen tilanteeseen sopivammaksi.

Miten lapsen itkuun kannattaa suhtautua?

Useimmissa unikouluissa pyrkimyksenä on, etteivät vanhemmat saman tien reagoi lapsen vastustukseen tai itkuun. Hiljalleen esimerkiksi yöllä herännyt vauva oppii rauhoittumaan myös itsekseen. Liisa Niskakangas suosittelee kuitenkin, että itkevä vauva saa lohdutusta jossain vaiheessa, mikäli itku ei lopu.

– On tärkeää, että vanhempi pysyy itse rauhallisena. Olisi hyvä pyrkiä ottamaan itku vastaan ja lohduttaa lasta. Hänelle voi kertoa esimerkiksi, että tästä selvitään ja tämä on molemmille suuri muutos. Kun vanhempi ei mene mukaan lapsen negatiiviseen tunteeseen, voi itkua monesti olla vähemmän.

Kuinka nopeasti tulokset näkyvät?

Perheen kannattaa varautua, että muutama ensimmäinen yö unikoulun käynnistyttyä voi olla tavallista vaikeampi. Vanhemmilla olisi hyvä olla aito halu muuttaa tilannetta paremmaksi, jotta he jaksavat jatkaa alun haasteista eteenpäin. Hiljalleen lapsen unitottumukset kuitenkin muovautuvat suotuisammiksi.

– Yleensä vauvan tai taaperon nukkumisessa on jo viikossa havaittavissa selkeitä parannuksia. Mitä vanhempi lapsi on, sitä pidempään tämä voi kuitenkin kestää. Suurin osa perheistä pääsee kahden viikon kuluessa hyviin tuloksiin.

Miksi toivottuja tuloksia ei aina saavuteta?

Joskus voi käydä niin, että unikoulusta huolimatta yöunet eivät parane. Unikonsultti Liisa Niskakangas kannustaa pohtimaan, onko nukkumistottumuksia pyritty muovaamaan lapsen näkökulmasta loogisesti vai voisiko jo pienistä muutoksista olla apua.

– Välillä unikoulussa ei edistytä sen vuoksi, että vanhemmat ovat päättäneet, että vauva saa esimerkiksi aamuneljän tai -viiden jälkeen maitoa, mutta ennen sitä maitoa ei anneta. Vauva ei ymmärrä, miksi lopulta saakin maitoa ja tämä voi lisätä heräilyjä ja itkua yöllä.

Kun yösyötöistä pyritään eroon, Niskakankaan mukaan olisi hyvä odottaa maidon antamista aamuun asti. Jos yösyöttöjä halutaan jatkaa, kannattaa suosia unisyöttöä. Tällöin lapsen yölliset ruokailut eivät välttämättä vaikuta kielteisesti nukkumistottumuksiin.

• Lue myös: Vauvan napatynkä, napasieni ja napatyrä – lue kiinnostavat faktat

Jos unikoulu ei tuo parannuksia lapsen nukkumiseen kahdessa viikossa, voivat vanhemmat pohtia muun muassa:

• kuinka itsenäisesti lapsi nukahtaa yöunille
• laitetaanko vauva kovin unisena yöunille
• kuinka aktiivisesti ja nopeasti vauvan heräilyihin tai itkuun reagoidaan yöllä
• tukeeko uniympäristö hyvin nukkumista
• voiko jatkuvan heräilyn takana olla jokin terveydellinen syy (jos sinulla on tästä huoli, ota yhteys neuvolaan tai lääkäriin)

Entä jos myöhemmin tulee takapakkia?

Lapsen motorisen kehityksen pyrähdykset voivat sekoittaa jo opittuja nukkumistottumuksia. Esimerkiksi seisomista ja kävelemistä harjoitteleva lapsi voi alkaa heräillä yöllä, vaikka aiemmin hän olisi nukkunut hyvin. Monilla myös esiintyy puolentoista vuoden iässä unitaantumaa.

– Taantumat ovat ohimeneviä ja kestävät yleensä pari viikkoa, jos niihin ei yhdisty uusia uniassosiaatioita. Lasta kannattaa rauhoitella mahdollisuuksien mukaan maltillisesti yöllä, ettei uusia tapoja pääsisi syntymään.

– Toki esimerkiksi kipeää lasta tulee rauhoitella ja lohduttaa, mutta myöhemmin tarpeen hiipuessa tätä kannattaa jälleen vähentää.

Unikonsultti Liisa Niskakankaalla on kannustava viesti huonosti nukkuville lapsiperheille.

– Perheillä on paljon toivoa saavuttaa keskimäärin hyvät yöunet, huolimatta ohimenevistä sairasteluista ja taantumista. Kun asennoituu unikouluun rauhallisesti ja suunnitelmallisesti, onnistuu yleensä hyvin.

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuvat: Shutterstock