Miten kertoa lapselle sodasta? Neuvot eri ikävaiheisiin
Viime aikojen kammottavat uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ovat huolestuttaneet ja järkyttäneet aikuisia ympäri maailman. Samalla monissa kodeissa pohditaan sopivaa tapaa kertoa sodasta lapselle. Onkohan lapsi jo kuullut jotain? Mitä pitäisi kertoa hänelle? Mutsimedia kokosi vinkkejä, miten äärimmäisen vaikeaa aihetta voi käsitellä yhdessä lapsen kanssa.
Uutisia sodasta on kaikkialla: televisiossa, radiossa, iltapäivälehtien lööpeissä. Koska tieto leviää nopeasti, on moni lapsi jo tahtomattaan kuullut tai nähnyt jotain sotaan liittyvää. On hyvä muistaa, että myös lasten ja nuorten suosimilla sosiaalisen median alustoilla ja erilaisissa viestintäpalveluissa leviää aiheesta runsaasti kuvia ja videoita – ja joskus valitettavasti myös valheellista tietoa. Koska sotaa ei voi peitellä lapselta ikuisesti, on sitä tärkeää käsitellä yhdessä hänen kanssaan ikätasoisesti.
Suojaa pientä lasta pelottavilta uutisilta
On aikuisen tehtävä punnita, missä oman lapsen raja menee ja millaista tietoa hän pystyy käsittelemään. Pieniä lapsia on mahdollisuuksien mukaan hyvä suojata uutisilta, jotka voivat järkyttää. He voivat säikähtää uutiskuvissa näkyvää hätää tai kokea rajut kriisialueen äänet pelottavina. Kannattaakin pohtia, onko kodissa hyvä pitää tv-uutisia päällä lapsen seurassa vai voisiko aikuinen lukea uutiset itsekseen esimerkiksi puhelimestaan?
Kouluikäinen osaa jo lukea lööpeistä hirmuotsikoita, muttei välttämättä vielä käsitä, mitä ne todella tarkoittavat tai kuinka todennäköisesti kuvatut tapahtumat voisivat toistua Suomessa. Lapsi tarvitsee vanhemman vahvaa tukea ja apua sodan käsittelemiseen ja oman turvallisuuden tunteensa säilyttämiseen.
Kerro lapselle totuus ikätaso huomioiden
On hyvä kertoa lapselle todenmukaisesti tapahtumista. Tietämättömyys tai hyvin hajanaiset tiedot voivat lisätä pelkoja turhaan. Pienelle lapselle voi kuitenkin riittää, että kerrot sodan olevan kaukana ja että lapsi ja oma perheenne on turvassa.
Kouluikäinen lapsi törmää moniin uutisiin omatoimisesti ja myös ymmärtää enemmän tilanteesta. Keskity kertomaan varmistettuja faktoja ja vältä dramatisointia. Painota, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka tekevät parhaansa auttaakseen sodasta kärsiviä ja lopettaakseen kriisin. Kerro, ettei sodan jatkuminen ole kenenkään etu. Alakoululainen ei välttämättä vielä ymmärrä täysin maantieteellisiä etäisyyksiä tai esimerkiksi Suomen rajanaapuruus Venäjän kanssa voi pelottaa lasta suhteettoman paljon.
Esitä lapselle kysymyksiä ja anna tilaa tunteille
Vaikeista asioista puhumisen voi aloittaa kysymällä ensin ja kertomalla sitten. Lapsi voi olla huolestunut yllättävistäkin asioista ja aivan eri tavalla kuin aikuinen. Kysy myös, mitä lapsi ajattelee sotauutisista ja miten hän kokee ne.
Jos lapselta tulee vaikeita kysymyksiä, joihin et tiedä vastausta, älä puhu ohi suusi. Kerro rehellisesti, ettet tiedä ja lupaa palata asiaan, kun olet saanut selvitettyä vastauksen. Lapsella voi herätä kysymyksiä esimerkiksi sodan syystä tai muista aiheista, joista parhailla asiantuntijoillakaan ei ole varmoja vastauksia.
Anna lapselle tilaa reagoida uutisiin ja hyväksy lapsen kaikenlaiset tunteet sotaan liittyen. Älä vähättele lapsen huolta, vaikkei se kohdistuisi todelliseen ongelmaan. Lapsi voi myös vitsailla asiasta, mikä voi tuntua aikuisesta asiattomalta. Tämä on yleinen reaktio, eikä siitä kannata suuttua. Huomaa, etteivät kaikki lapset halua keskustella tunteistaan. Tällaisessa tilanteessa lapsi voi myöhemmin käsitellä tunteitaan esimerkiksi piirustusten tai leikkien kautta. Käy asiaa uudelleen lapsen kanssa läpi aina, kun siihen herää tarvetta.
Luo toiveikkuutta
On tärkeää tuoda esiin, ettei sotatilanne ole normaali. Voit kertoa, että nykypäivänä sotien ja konfliktien määrä on vähentynyt, kun ihmiset ympäri maailman tekevät yhteistyötä.
Kerro lapselle myös asioita, jotka ovat hyvin. Esimerkiksi juuri nyt monet ihmiset tekevät töitä hyvän huomisen eteen etsien ratkaisua tilanteeseen, muualla maailmassa on rauha ja että kaikki täällä meillä toimii. Tuo esiin myös, että aikuiset tekevät kaikkensa suojellakseen lasta ja jos jotain pahaa tapahtuisi, siitäkin selvittäisiin.
Pysy itse rauhallisena
Omalla toiminnallasi näytät esimerkkiä lapselle. Jos olet itse huolestunut ja ahdistunut, varsinkin pieni lapsi omaksuu tunteesi helposti. Pyri aloittamaan keskustelu vasta, kun pystyt pysymään rauhallisena. Rauhallinen käytös viestii lapselle turvallisuuden tunteesta ja siitä, ettei hänellä ole hätää.
On luonnollista, että sotauutiset järkyttävät myös aikuista. Voi olla vaikeaa pysyä kiinni arjen rutiineissa ja hillitä omat tunnereaktiot lapsen seurassa. Tällaisessa tilanteessa omia tuntemuksiaan on hyvä purkaa toisen aikuisen kanssa, mutta muista tehdä se niin, ettet samalla tule siirtäneeksi pelkojasi lapseen. Jätä siis mahdollisten skenaarioiden läpikäyminen ja omista huolista keskusteleminen sellaiseen hetkeen, jolloin lapsi ei ole kuuntelemassa.
Arvioi nuoren somen käytön pelisäännöt uudelleen
Varsinkin nuorten suosimassa TikTokissa leviää valtava määrä hyvinkin rajua kuvamateriaalia Ukrainasta. Siinä missä aikuiset näkevät uutisvirrassa jo kertaalleen suodatettuja kuvia sodan keskeltä, lapset katsovat live-videota keskeltä pommituksia. Somessa leviää myös valtava määrä tietoa kriisistä ja siitä osa on eritahojen levittämää propagandaa tai virheellisiin oletuksiin perustuvia mielipiteitä.
Kannattaa pohtia tarkkaan, millaiset ovat sopivat sosiaalisen median käytön pelisäännöt nuorelle juuri nyt. Olisiko hänen hyvä pitää sometaukoa tai onko käyttöä tarvetta rajoittaa? Keskustelkaa sotaan liittyvistä julkaisuista ja tuo esiin, ettei kaikki tieto somessa ole totta. Muistathan, ettei nuori välttämättä osaa suodattaa lukemiaan asioita kovin lähdekriittisesti ja voi tarvita siihen apua.
Lähteet: [Unicef] (https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/hataapu/miten-toimia--kun-katastrofi-pelottaa-lasta/), Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mieli
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Anni Virtanen, kuva: Shutterstock
