Mitä lapsen painajaisista tulee tietää? Kaksi pelon aihetta yleisiä
Lapsi voi alkaa nähdä painajaisia noin kahden vuoden iästä lähtien. Turvallisuuden tunteen palauttamiseen on olemassa monia hyödyllisiä keinoja.
Herääkö lapsi hätääntyneenä painajaiseen yöllä tai aamuyön tunteina? Lapsen painajaiset mietityttävät monia vanhempia ja on hyvä muistaa, että ne kuuluvat normaaliin kehitykseen. Kerromme tässä artikkelissa, missä iässä lapsen painajaiset yleensä alkavat, mikä niihin vaikuttaa ja miten auttaa lasta tuntemaan olonsa jälleen turvalliseksi.
Milloin painajaiset alkavat?
Osa vanhemmista pohtii, voiko vauva nähdä painajaisia. Vauva voi herätä itkemään tavallista voimakkaammin, ja joskus pienokainen voi nukkuessaan vaikuttaa tuskastuneelta ääntelynsä ja elekielensä perusteella.
– Yleisesti ottaen vauvat eivät näe painajaisia, uniasiantuntija Alanna McGinn kertoo Today’s Parent -lehdelle.
Vauvoilla ei ole kehityksellisiä valmiuksia painajaisten näkemiseen eivätkä he vielä ymmärrä, että joitain asioita on syytäkin pelätä. Vauva voi herätä yöllä tyytymättömänä monista syistä, kuten yliväsymyksen, nälän tai märän vaipan takia.
– Painajaisia voi ilmaantua, kun lapsi on noin kahden vuoden iässä, McGinn selventää.
Painajaiset yleistyvät, kun lapsen mielikuvitus, tunteiden käsittely ja verbaaliset taidot kehittyvät. Moni 3—6-vuotias lapsi näkee silloin tällöin painajaisia ja tuossa iässä lapsi ymmärtää enemmän ympäröivästä maailmasta ja voi esimerkiksi myös pelätä pimeää tai hirviöitä. Tuossa ikävaiheessa lapsilla on eniten myös kauhukohtauksia.
Näin ollen lapsen painajaiset ovat yleisiä, ja lapset näkevät pahoja unia aikuisia enemmän. Tavallisesti painajaiset kuitenkin vähenevät iän myötä.
Tiesitkö? Lapsilla yleinen uhkaava taho painajaisissa on hirviö tai jokin eläin. Pahojen unien sisällöt kuitenkin vaihtelevat suuresti myös lapsilla.
Mistä lapsen painajaiset johtuvat?
Kuten mainittua, painajaiset ovat osa lapsen normaalia kehitystä eikä niitä voi täysin ennaltaehkäistä.
Painajaisia esiintyy kuitenkin usein silloin, kun lapsi käy läpi muutoksia, stressiä tai kokee jotakin pelottavaa. Useimmat lapset kasvavat ohi painajaisten vaiheesta kouluikään mennessä, mutta painajaiset voivat toki jatkua myös aikuisuudessa.
Vanhempien on hyvä huolehtia, että lapsi katsoo kehitystasoonsa sopivaa viihdettä, kuten elokuvia tai tv-ohjelmia. Myös esimerkiksi liian hurjat pelit voivat heijastua uniin painajaisina.
Vanhemman muistilista
Kokosimme alle vinkit vanhemmille lapsen rauhoittamiseen ja painajaisten käsittelyyn.
Kun lapsi herää painajaiseen, tärkeintä on olla rauhallinen ja lohduttava. Halaus, silittely ja vanhemman syli tarjoavat turvaa ja auttavat lasta tuntemaan, ettei hän ole yksin.
Jos lapsi haluaa kertoa painajaisestaan, kuuntele lempeästi ja myötätuntoisesti. Mahdollisuuksien mukaan unen tarkemman käsittelyn voi jättää seuraavaan päivään.
Kerro lapselle, että painajaiset ovat vain mielikuvituksen tuotetta, eivätkä ne voi vahingoittaa häntä. Tämä voi helpottaa pelon käsittelyä, kun hän ymmärtää, että kyseessä on vain uni.
Painajaista voi käsitellä yhdessä lapsen kanssa. Pyydä häntä kuvittelemaan uneen onnellinen loppu tai kannusta häntä juttelemaan unen hahmojen kanssa. Painajaisesta voi myös piirtää kuvan tai siitä voi kirjoittaa tarinan.
Kovin pienten lasten kohdalla vanhempi voi pyytää lapsen unikaveria, esimerkiksi nallea, pysymään hereillä ja vartioimaan lasta.
Voit ehdottaa, että lapsi kuvittelee jotain mukavaa ja turvallista – esimerkiksi lempipaikkansa tai jotakin, mikä tekee hänet iloiseksi. Tämä auttaa kääntämään ajatukset pois pelottavasta unesta.
Himmeä yövalo ja lapsen huoneen oven jättäminen raolleen voivat lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta.
Moni lapsi rauhoittuu nopeammin, kun vanhempi pysyy hetken huoneessa hänen kanssaan.
Yhtenäiset ja rauhalliset iltarutiinit voivat auttaa ehkäisemään painajaisia, sillä lapsi menee nukkumaan rentoutuneena. Esimerkiksi iltasatu, pehmeä musiikki tai rauhoittava hengitysharjoitus voivat olla osa rutiinia.
Jaa tämä artikkeli lapsen painajaisista somessa ystävillesi ja tutuillesi!
Lähteet: Today’s Parent, Terveyskirjasto, Duodecim: Painajaiset – psyykkinen oire, Mannerheimin lastensuojeluliitto: Lapsen painajaiset
Artikkelin lähteenä on hyödynnetty myös tekoälyn luomaa sisältöä, jonka Mutsimedian toimitus on tarkastanut.
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
