Miksi leikkiminen on lapselle tärkeää?

Leikki on lapsen työtä, sanotaan. Sanonnassa piilee totuus, sillä leikin tärkeyteen tulee suhtautua vähintäänkin samalla vakavuudella kun aikuisten työelämän koukeroihin. Edellinen lause sisältää toki paradoksin, sillä leikki ja vakavuus ovat käytännössä vastakohdat toisilleen. Jokaiselle elämäänsä kyllästyneelle ja itsensä liian vakavasti ottavalle aikuiselle tulisikin määrätä lääkkeeksi ajanviettoa lasten kanssa, niin muistaisi taas että ei elämä ole niin vakavaa ja nauru pidentää ikää.

Miten leikki vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Leikki ei ole lapsille vain mukavaa ajanvietettä, vaan välttämätöntä niin emotionaaliselle kuin sosiaaliselle ja kognitiivisellekin kehitykselle. Leikin varjolla lapsi harjoittelee myös tärkeitä taitoja ilman pelkoa epäonnistumisesta. Leikkiä ei voi väärin. Lapset rakastavat oppia uutta ja omaksuvat taitoja nopeasti. Leikkiessä lapsen kanssa aikuinen voi hyödyntää näitä ominaisuuksia opettaessaan esimerkiksi hyviä käytöstapoja, kotitöitä, arjessa tarvittavia taitoja ja tietoja. Leikeille on luontaisesti ominaista, että mikäli jotakuta satutetaan, loppuu leikki siihen paikkaan.

Kognitiivisiin – eli tietoon perustuviin – taitoihin lasketaan esimerkiksi kieli, ajattelu ja muisti. Moni leikki tai peli vaatii erilaista ongelmanratkaisua, kokeilemista, ajattelua ja ymmärtämistä, eli kaikkea sitä mitä oppiminen ylipäätään on. Muistipelit, palapelit, korttipelit ja palikoilla rakentelut ovat oiva tapa harjoittaa muistia ja tarkkaa keskittymistä. Näitä löytyykin eri ikäluokille jo taaperosta lähtien.

Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot harjaantuvat leikkien parissa kuin itsestään. Lapsi oppii elämässä tarvittavia taitoja, sääntöjä ja vuorovaikutusta, niin kuuntelemista kuin omien asioiden kertomistakin. Leikit opettavat neuvottelemaan, kommunikoimaan, asettumaan toisen asemaan ja olemaan empaattinen. Rooli- ja nukkeleikit ovat loistava tapa oppia miten muut ihmiset toimivat sekä asettua toisen ihmisen asemaan. Leikkiessä on myös turvallista käsitellä erilaisia tunteita, niin positiivisia kuin ikäviäkin. Erityisen tärkeä rooli on itsesäätelyn kehittymisessä – leikkiessään muiden kanssa lapsi oppii odottamaan omaa vuoroaan, neuvottelemaan säännöistä ja ratkaisemaan ongelmia. Leikkiessä kaikki on mahdollista, joten näin lapsi vahvistaa myös itseluottamustaan ja uskoa omiin kykyihinsä.

Leikki eri ikävaiheissa

Kaikki lapset vastasyntyneestä koululaiseen tarvitsevat leikkejä ja vuorovaikutusta kasvaakseen tasapainoisiksi aikuisiksi. Leikit vaihtelevat lapsen iän mukaan ja myös se, mikä leikissä on tärkeintä vaihtuu iän myötä.

Vauvavuonna opitaan tuntemaan omaa kehoa, sen ääriviivoja ja liikkeitä. Omat vanhemmat ovat vauvan parhaat leikkikaverit ja ihan vastasyntyneelle leikiksi riittääkin vanhempien sylissä oleminen ja heidän äänensä kuuntelu. Palloleikit, lorut, kukkuu-leikit ja vaikkapa keittiövälineiden kolistelu ovat vähän isommalle vauvalle mieluisia leikkejä.

Vuoden ikäinen siirtyy tutkimaan ympäristöä sekä esineitä ja niiden erilaisia ominaisuuksia. Leikin rinnalla kehittyvät tärkeät toiminnot kieli sekä muisti, mahdollistaen monimutkaisemmat leikit ja mielikuvituksen käytön. Ongelmanratkaisukyky kehittyy.

Kaksivuotias osaa jo tuoda leikkiin erilaisia päivän tapahtumia, esimerkiksi kaupassa käynnin tai ruuan laiton. Tämän ikäinen leikkii kaverin kanssa samaa leikkiä rinnakkain, ja hieman myöhemmin leikki muuttuu sosiaaliseksi niin, että leikki onkin yhteinen.

Kolme-neljävuotias osaa leikkiä jo roolileikkejä. Viisi-kuusivuotiaan leikit ovat jo hyvinkin monimutkaisia sekä loogisia eikä leikin alkaessa ole etukäteen päätetty miten se loppuu. Isomman lapsen leikin aikana voikin tapahtua mitä vaan! Teemat ovat moninaisia.

Aikuinen, ain leikkien työtäs tee

Siinä missä lasten leikki mielletään hauskaksi ja vapaaehtoiseksi, aikuinen elää luulossa, että työn – ja elämän ylipäätään – kuuluu olla tietyllä tapaa kaavoihin kangistunutta, turhauttavaa ja tylsää. Tylsistyminenhän johtuu käytännössä haasteen puuttumisesta, kun taas turhautuminen liian suurista haasteista. Lapset pyytävät luonnostaan apua vanhemmilta, mikäli eivät osaa jotakin ja näin tulisikin toimia myös aikuisena. Mikäli puolestaan tylsistyttää, pyydä tai hoida itsellesi lisää haasteita sekä tavoitteita jotka saavuttaa. Näin mahdollistuu myös onnistumisen tunteiden kokeminen.

Leikkisyys on keskeinen tekijä työn flowssa, luovassa ajattelussa ja aikaansaamisessa. Filosofian tohtori ja tutkija Frank Martela on todennut että “Mitä enemmän työstä pystyy tekemään leikin kaltaisen, sitä parempia tuloksia ihminen saa aikaan”. Tätä tukevat tutkimustulokset. Kun työ on innostavaa ja leikin kaltaista on se ihmiselle mielekkäämpää ja ajaa tätä kautta kokonaisvaltaisesti parempiin tuloksiin.

Lähteet: kielipolku.fi ja leikkipäivä.fi

Teksti: Suvi Honkanen