Mikä ihmeen shippaus? Poliisi nuorten someilmiöstä: ”Muuttuu rikokseksi siinä vaiheessa…”

Sosiaalisessa mediassa leviää useita vakavia ilmiöitä, joihin osallistumalla lapset ja nuoret voivat syyllistyä jopa rikokseen. Vanhempi konstaapeli Pirita Lång Helsingin Poliisilaitoksen Valvonnan ja ennalta ehkäisevästä toiminnosta avasi perjantaina Lapsimessuilla pitämässään luennossa, millaisista lasten ja nuorten someilmiöistä poliisi on huolissaan. Näitä ovat erityisesti shippaus, vaaralliset somehaasteet ja väkivaltavideoiden leviäminen.

Shippaus

Shippaus eli shippaaminen tarkoittaa sitä, kun henkilö yhdistää kahden ihmisen valokuvat yhdeksi kuvaksi ja muodostaa heistä ikään kuin pariskunnan. Näitä kuvia keksityistä pariskunnista jaetaan eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

– Shippaus muuttuu rikokseksi siinä vaiheessa, kun pariksi yhdistetyt henkilöt kokevat tilanteen halventavaksi tai loukkaavaksi, Lång totesi.

Långin mukaan shippaukseen osallistuneet nuoret voivat syyllistyä kunnianloukkaukseen.

– Kunnianloukkauksessa henkilö keksii jostain toisesta henkilöstä valheellisen tiedon ja jakaa sitä suurelle porukalle. Jos tämä halventaa ja loukkaa uhria, voi siinä täyttyä kunnianloukkauksen tunnusmerkistö.

Vaaralliset somehaasteet

– Somehaasteet voivat olla myös positiivisia asioita, mutta esimerkiksi jotkin TikTok-haasteet ovat vaarallisia. Se, mikä näyttää helpolta TikTokissa, voi oikeassa elämässä aiheuttaa vaaran. Voi olla tällaista, että mennään vaikkapa junan katolle tai junan raiteelle, Pirita Lång kuvaili.

Långin mukaan jokin aika sitten poliisi puuttui siihen, kun kaksi nuorta oli kiivennyt korkealle radiomastoon somehaasteen innoittamana.

– Aivan hengenvaarallista kiivetä sinne monen kymmenen metrin korkeuteen.

Väkivaltavideot

Vanhempi konstaapeli Pirita Lång Helsingin Poliisilaitokselta nosti luennossa esille myös väkivaltavideot, joille lapsi tai nuori voi altistua tahtomattaan.

– Nykyään väkivalta tulee suoraan lapsen tai nuoren puhelimeen. Ja mikä siitä tekee vielä huolestuttavampaa, on se, että kyseessä voi olla esimerkiksi pahoinpitelyvideo, jossa pahoinpidellään lapsen jotakin kaveria. Väkivalta tulee entistä lähemmäs ja videoilla näkyvät henkilöt ovat oikeita ihmisiä.

Väkivaltavideot voivat kiertää muun muassa WhatsApp-ryhmissä.

– Lapset ja nuoret eivät yleensä ymmärrä, että he voivat syyllistyä rikokseen jakaessaan tällaisia videoita eteenpäin.

Tiesitkö? Joskus lapset ja nuoret voivat jakaa somessa kuvia, videoita tai muuta sisältöä, joka loukkaa toisen henkilön yksityisyyttä. Esimerkiksi toisen ihmisen terveydentilasta, vaikkapa jostakin sairaudesta, saatetaan levittää tietoa luvatta. Tällaisessa tilanteessa tietoa levittänyt ihminen on voinut syyllistyä rikokseen.

Vanhemman rooli

Vanhemman on ensiarvoisen tärkeää olla perillä siitä, millaista materiaalia lapsen tai nuoren puhelimessa on. Osa vanhemmista voi jättää jälkikasvun puhelimen tarkastamatta sen vuoksi, että ajattelee sen loukkaavan lapsen tai nuoren yksityisyyttä.

– Jos vanhempi ei katso mitä puhelin sisältää, kuka tietää, mitä siellä on? Siellä voi olla väkivaltavideoita, seksuaalisia ehdotuksia, mitä vaan, Pirita Lång sanoi.

Lång kertoi pitävänsä tärkeänä myös, että somealustojen ikärajoja noudatettaisiin nykyistä tiukemmin. Uutisoimme Mutsimediassa aiemmin lasten mediataitojen kehityksestä. Kerroimme monista keinoista, joilla vanhempi voi opettaa lasta turvallisempaan mediankäyttöön.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan vanhemman opastusta ja läsnäoloa mediataitoja kartuttaessa. Pyrkimyksenä on, että ajan myötä lapselle kasvavat sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän oppii käyttämään mediaa turvallisesti, omaa hyvinvointiaan ja kokemuksellisuuttaan tukien, kertoi toiminnanjohtaja Christa Prusskij Mediakasvatusseura ry:ltä.

Liity mukaan Mutsimedian yhteisöihin Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa!

Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock