Lelukuvasto opettaa lasta haaveilemaan

Moni vanhempi saa näin joulun alla päänsärkyä miettiessään tulevaa jouluaattoa ja sitä, kuinka paljon lahjoja lapsille tulisi jakaa ja mitkä joulupukille kirjatuista toiveista toteutetaan. Joskus lahjojen ostaminen ja jakaminen voi olla suorastaan helppoa. Pieni kolmevuotias ilmoittaa, että hän haluaa joulupukilta lahjaksi nuken, eikä mitään muuta. No, nukke tietysti ostetaan ja lapsi on siitä ikionnellinen.

Mutta mitä tehdä lapsen kanssa, joka selaa lelukuvastoa ja haluaa sieltä kaiken minkä näkee? Lapsi selaa sivuja ja kertoo vanhemmalle haluavansa sieltä toinen toistaan hienomman lelun yksi toisensa jälkeen. On selvää, ettei kaikkia toiveita ole mahdollista, eikä syytäkään, toteuttaa.

Lapset saavat olla myös ahneita, toteaa lastenpsykiatri Janna Rantala. Lelukuvastot tarjoavat lapselle mahdollisuuden haaveiluun.

Aivan samoin kuin aikuinen, joka tutkailee vaikkapa äkkilähtöjä aurinkoon synkkänä marraskuun päivänä, myös lapsi saa haaveilla kaikesta ihanasta mitä maailmalla on tarjota. Myös omista, ehkä joskus epärealistisistakin haaveista, kannattaa kertoa lapselle, eikä olettaa hänen tietävän niistä automaattisesti. Jokaisella meistä on lupa haaveilla, myös niistä asioista, mitä ei oikeasti voisikaan saada.

Haaveilu opettaa lasta paitsi haluamaan, mutta myös luopumaan sellaisista asioista joita ei voi saada, sekä suremaan elämän rajallisuutta.

Anna silti lapsen haluta myös asioita, joita hän ei voi saada. Haluamisen ja siitä seuraavan pettymyksen tunteet ovat tärkeitä tunteita opetella kestämään, eikä siitä pidä syyllistää lasta. Ei myöskään kannata tuntea itse huonommuutta siitä, ettei voi kaikkia maailman leluja ostaa omalle lapselleen. Aikuisen tulee kestää lapsen pettymys ja tällöin myös lapselle on turvallista haluta erilaisia asioita.

Vähän isompana lapsi alkaa ymmärtää rahan arvoa ja häntä voi opettaa myös säästämään johonkin haluttuun isompaan ostokseen tai tekemään niiden eteen esimerkiksi kotitöitä. Omalla esimerkillään kannattaakin opettaa lasta ostamaan tavaroita harkitusti ja myös perustelemaan omia valintojaan.

Teksti: Riikka Harju