Lapsi pelkää pimeää – näin autat pimeän pelosta kärsivää lasta

Pimeän pelko tulee tutuksi monelle jo lapsuudessa. On erittäin tavallista, että lapsi pelkää pimeää ja tämä aiheuttaa perheissä joskus myös haastavia tilanteita.

Mitä pimeän pelosta on hyvä tietää? Entä miten aikuisen kannattaa toimia, kun esimerkiksi nukkuminen pimeässä pelottaa lasta? Vastaamme näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.

Selvitä, onko kyse todella pimeän pelosta

Lapsilla voi ilmetä monenlaisia haasteita nukkumaanmenon yhteydessä ja yöllä. On selvää, etteivät nuo haasteet aina liity pimeän pelkoon. Joskus lapsessa voi herätä ikäviä tuntemuksia esimerkiksi sen vuoksi, että hän joutuu viettämään yön erillään vanhemmistaan. Myös esimerkiksi painajaiset saattavat vaivata pikkuista.

Yleisesti ottaen lapset omaksuvat herkästi uusia pelkoja. Tämän vuoksi lapselta ei aina välttämättä kannata kysyä, pelkääkö hän pimeää. Tällöin lapselle voi syntyä käsitys, että pimeässä olisi jotakin pelottavaa ja tämä voi joissain tapauksissa jopa olla yhteydessä pelon syntyyn.

Havainnoi ja tarkkaile lastasi erilaisissa tilanteissa. Pyri selvittämään, pelkääkö lapsesi todella pimeää. Osoittaako hän pelkoa pimeitä paikkoja (esimerkiksi pimeää huonetta tai komeroa) kohtaan päivällä? Vältteleekö hän menemästä pimeisiin pakkoihin? Haluaako lapsi aina nukkua yövalo päällä?

Miksi lapsi pelkää pimeää?

Pimeän pelko ei ole sisäsyntyistä, vaan opittua. Jo sikiöaikana vauva kasvaa pimeässä ympäristössä äitinsä kohdussa ja tuo ympäristö on hänelle tuttu ja turvallinen.

Lapsen kasvaessa pimeän pelko voi kuitenkin tulla tutuksi. Pelon syntyyn voi riittää pelkästään yksi ikävä tapahtuma (kuten jokin yllättävä ääni valojen sammumisen jälkeen) tai esimerkiksi se, että lapsi huomaa jonkun toisen ihmisen pelkäävän pimeää. Lapsi alkaa assosioimaan pimeän johonkin ikävään ja haitalliseen.

Monet biologiset tekijät, kuten lapsen ikä, geeniperimä, näkökyky ja varhaislapsuudessa koettu stressi, voivat vaikuttaa pimeän pelon syntyyn, ja myös lapsen kokemat huolet voivat pahentaa pelkoa.

Joskus lapsi voi alkaa pelkäämään pimeää esimerkiksi sen vuoksi, että vanhemmat saattavat nukahtaa ennen häntä. Lapsen mieltä voi vaivata ajatus siitä, kuka huolehtii hänestä tuolloin.

Erityisen yleistä esikouluikäisillä

Pimeän pelko voi koskettaa monen ikäisiä lapsia ja myös aikuisia, mutta erityisen yleistä se on esikouluikäisillä lapsilla. Yleinen ajoitus voi johtua siitä, että kasvaessaan lapsi todennäköisemmin ajautuu tilanteisiin, joiden kautta hän omaksuu pimeän pelon.

Lapsi saattaa nähdä esimerkiksi televisiosta tai muualta mediasta jotakin pelottavaa ja hänen ikätasoonsa sopimatonta. Vanhempien on hyvä pyrkiä siihen, ettei näin kävisi. Lapselle voi ajan mittaan tulla myös ilmi, että moni ihminen pelkää pimeää.

Pelon vallassa pieni lapsi ei aina erota fantasiaa ja todellisuutta toisistaan. Aikuinen tietää järjen tasolla kauhuelokuvan katsottuaan, ettei zombeja ole olemassa. Pimeää pelkäävä lapsi puolestaan voi kuvitella, että huoneessa todella on hirviö tai kummitus.

Näin autat pimeää pelkäävää lasta

Aikuisen on tärkeää hallita omat tunteensa, vaikka lapsen pimeän pelko voi joskus herättää monenlaisia tuntemuksia ja haasteita. Vanhemman tehtävänä on auttaa lasta hiljalleen askel askeleelta ymmärtämään, ettei pimeää ole syytä pelätä. On myös hyvä kiinnittää huomiota, ettei tarjoa lapselle uusia syitä aktivoida pelkoa.

Kun tilanne on päällä ja lapsi pelkää pimeää, kiinnitä huomiota sanavalintoihisi ja koko olemukseesi äänensävyäsi ja ilmeitäsi myöden. Pyri rauhoittamaan lasta ja tekemään tilanteesta turvallinen välittämällä lapselle seuraavat viestit:

• Olet turvassa. Minä olen täällä sinua varten.
• Kuuntelen, mikä sinua huolettaa. En kiusoittele tai vähättele sinua.
• Haluan auttaa sinua vakuuttumaan siitä, ettei täällä ole mitään uhkia.
• Olen varma, että tulet pääsemään yli tästä. Kaikki järjestyy.

Auta lasta omaksumaan hiljalleen rauhallinen ja luottavainen asenne pimeää kohtaan. Voit hyödyntää konkreettista harjoitetta, jossa lapsi aluksi altistetaan vain vähäiselle määrälle pimeyttä. Kun lapsi tuntee olonsa luottavaiseksi ja turvalliseksi, lisää hieman pimeyden määrää. Jatka tätä samaan tyyliin, mutta muistathan aina varmistua lapsen turvallisuuden tunteesta.

Lähde: Parenting Science

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock