Lapsen öiset kauhukohtaukset – Mistä oikein on kyse?
Lapsi huutaa hädissään keskellä yötä, nousee ylös tyhjyyteen tuijottaen eikä häneen saa minkäänlaista kontaktia – onko paikalle syytä kutsua manaaja vai lääkäri? Hyvä uutinen on, että lapsi harvemmin on pahan hengen riivaama, vaan kyseessä on niin sanottu kauhukohtaus.
Kauhukohtauksessa lapsi – kohtauksen nimen mukaan – vaikuttaa olevan kertakaikkiaan kauhuissaan jostakin. Yölliset kauhukohtaukset ovat yleinen ilmiö pikkulapsilla, mutta kohtaukseen ensimmäistä kertaa törmätessä voi se olla vanhemmalle hyvinkin pelottava.
Mikä on kauhukohtaus?
Kauhukohtaus on unenaikainen, voimakas pelkotila. Se on vaaraton ns. havahtumishäiriö, joka alkaa usein 1–2 tunnin jälkeen nukahtamisesta, kun syvästä unesta siirrytään kevyempään. Kauhukohtauksen aikana osa aivoista havahtuu syvästä unesta, kun taas osa on jäänyt nukkumistilaan. Kauhukohtauksen saanut voi nousta ylös ja kävellä ympäri huonetta silmät auki, samalla huutaen ja raajoilla huitoen – vähemmästäkin kohtausta ensi kertaa todistava säikähtää!
Kauhukohtauksia voi esiintyä lapsilla puberteetti-ikään asti, aikuisilla ne puolestaan ovat harvinaisia. Samoin kuin lapsen painajaisia, myös kauhukohtauksia esiintyy eniten 3-6 vuotiailla. Kohtaus voi kestää sekunneista jopa lähemmäs puoleen tuntiin. Taipumus kauhukohtauksiin on myös perinnöllistä.
Mistä kauhukohtaus johtuu?
Esimerkiksi stressi, kuume, kasvukivut tai tulehdussairaudet altistavat kauhukohtauksille. Jos päivä on ollut kovin tapahtumarikas, alkavat lapsen aivot työstää päivän asioita nukahtamisen jälkeen. Tämä voi olla osasyynä kauhukohtauksen syntyyn.
Tutkimusten mukaan lasten unihäiriöiden yleinen syy voi löytyä myös kookkaista nielu-tai kitarisoista jotka tukkivat hengitysteitä. Suurista risoista johtuvat hengityskatkokset aiheuttavat öisin happivajausta, joka aiheuttaa myös erinäisiä päiväsaikaisia ongelmia, kuten väsymystä, ylivilkkautta, keskittymiskyvyn puutetta ja käytöshäiriöitä.
Mitä tehdä jos lapsi saa kauhukohtauksen?
Suositus on, että lasta ei yritetä herättää kohtauksen sattuessa. Lapsi ei tiedä missä on tai mitä tapahtuu ja tässä tilassa väkisin herättäminen johtaa lapsen hätääntymiseen. Yritykset rauhoittaa lasta kosketuksen avulla voivat provosoida kohtausta, sillä lapsi ei ole kohtauksen aikana tietoinen ympäristöstään. Lapsi voi taistella vastaan ja jopa satuttaa joko itseään tai häntä auttavaa henkilöä.
Kauhukohtaus menee ohi itsestään, mutta vahdi, ettei lapsi pääse satuttamaan itseään. Jotkin lapset saavat apua rauhoittavasta puheesta, “Äiti/isi on tässä, ei mitään hätää. Sait kauhukohtauksen, mutta se menee ihan pian ohi”.
Onko kauhukohtaus vaarallinen?
Kauhukohtaus ei ole vaarallinen, kunhan lapsi ei pääse satuttamaan sen aikana itseään. Kauhukohtauksilla ei ole myöskään tekemistä mahdollisten psyykkisten ongelmien kanssa. Pieni lapsi ei muista kohtauksia jälkikäteen eikä traumatisoidu niistä, isommille lapsille voi jäädä jokin painajaisunen tyyppinen mielikuva yöltä.
Joskus taustalla voi olla migreeniä tai uniapneaa. Jos siis lapsi kärsii kohtausten yhteydessä päänsärystä kannattaa asiasta puhua lääkärille. Useimmiten kyseessä on kuitenkin täysin normaali, lapsen kehitykseen liittyvä asia, josta suurin harmi koituu kohtauksen aikana itsensä avuttomiksi tunteville vanhemmille.
Lähteet: Nieminen P, Tolonen U, Löppönen H. Snoring and obstructive sleep apnea in children: a 6-month follow-up study. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2000;126:481, hyvaterveys.fi
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Suvi Honkanen, kuva: Unsplash
