Koulu alkaa, miten valmistautua ekaluokkaan? Opettaja: ”Puhu rohkaisevasti ja kannustavasti”

Koulu alkaa uusilla ekaluokkalaisilla elokuussa. Ennen sitä vanhempien mielessä voi pyöriä monenlaisia kysymyksiä. Onko lapsen luokalla tuttuja kavereita? Miten koulumatka sujuu tarvittaessa itsenäisesti? Pärjääkö lapsi yksin kotona koulun jälkeen? Entä tarvitseeko pieni koululainen oman puhelimen?

– Koulun aloitusta ja oppisisältöjä ei kannata etukäteen stressata. Lapsen ei myöskään tarvitse koulun alkaessa osata lukea yhtään. Kouluunhan tullaan oppimaan ja harjoittelemaan, kannustaa 16 vuotta alkuopetuksessa työskennellyt luokanopettaja Niina Bitter Riihimäen Eteläiseltä koululta.

– Tärkeää on olla siirtämättä omia huoliaan lapselle. Sen sijaan kannattaa puhua rohkaisevasti ja kannustavasti.

Jo esikouluvuonna lapset pääsevät tutustumaan koulumaailmaan. Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti peruskoulun ensimmäisen luokan kanssa. Yhteistyön laajuus voi vaihdella riippuen esiopetuspaikasta. Osalle lapsista koulunkäynti voi olla entuudestaan tuttua myös isosisarusten kautta.

• Englannin opiskelu aikuisena: WordDive-kokemuksia

Koulu alkaa – mikä muuttuu?

Peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan opetusta kutsutaan alkuopetukseksi. Koulun aloitus on aina suuri muutos lapsen elämässä, vaikka hän toki saa totutella uudenlaiseen arkeen kaikessa rauhassa.

– Yksi merkittävistä eroavaisuuksista esikoulu- ja kouluarjen välillä on aikuisten määrässä: koulussa oppilaiden kanssa luokassa on tavallisesti yksi aikuinen, kun taas esimerkiksi päiväkodin yhteydessä olevassa esikoulussa samankokoisessa ryhmässä voi olla kolmekin aikuista. Tämän vuoksi esikoulussa on enemmän resursseja järjestää pienryhmätoimintaa jopa päivittäin, Bitter toteaa.

Osa lapsista saattaa koulun alettua reagoida totuttua suurempaan ryhmäkokoon tehtävätyöskentelyssä.

– Koulun alkaessa osalla oppilaista havaitaan joskus keskittymisvaikeuksia ja osa väsyy verrattain nopeasti. Opettaja tukee pienten koululaisten jaksamista työskentelytapoja sopivasti vaihdellen ja rytmittäen, kertoo Bitter.

– Ja esimerkiksi pieni taukojumppa sopivassa kohdassa tukee koko ryhmän keskittymistä jälleen rauhalliseen kynätyöskentelyyn. Onhan tärkeää, että lapsi tulee kouluun mielellään ja saa onnistumisen kokemuksia.

Vaikka koulu alkaa, lapsen ei tarvitse vielä olla valmis koululainen.

– Tavoitteena on, että alkuopetusajan päättyessä, eli toisen luokan lopussa, lapsella on suhteellisen sujuva luku- ja kirjoitustaito tulevia luokkia ajatellen. Ekaluokan alkaessa siihen on onneksi lähes kaksi vuotta aikaa harjoitella säännöllisesti, sanoo Bitter.

Alkuopetuksessa leikkihetkille ja etenkin vapaalle leikille ei ole yhtä paljon aikaa kuin esikoulussa. Lapsen näkökulmasta muutos tarkoittaa, että hänen tulee pystyä keskittymään opetukseen aiempaa pidempiä aikoja.

– Jo ensimmäisellä luokalla annetaan hieman myös läksyjä kotiin. Esimerkiksi lukuläksyt tulee hoitaa opettajan ohjeistuksen mukaisesti. Kouluun kannattaa kuitenkin olla yhteydessä, jos läksyjen tekemiseen menee säännöllisesti yli puoli tuntia, luokanopettaja Niina Bitter sanoo ja lisää:

– Koulunkäynnin vastapainoksi lapsen päivässä pitäisi olla myös riittävästi aikaa vapaaseen leikkiin.

Koulussa ruokailun ajankohta voi vaihdella päiväkohtaisesti ja joskus lapset syövät vasta kello 11.30 aikoihin. Kotona kannattaa syödä riittävästi ravitsevaa aamupalaa, jotta nälkä ei iske liian aikaisin.

– Myös päivän ensimmäisen oppitunnin aloitusaika vaihtelee lukujärjestyksessä, ja tunti voi alkaa esimerkiksi kello yhdeksän tai kymmenen aamulla. Vaihtelevat ajat voivat vaatia perheiltä käytännön järjestelyitä, jos lapsi ei vielä vaikkapa kulje itsenäisesti koulumatkoja.

Vanhempien on hyvä varautua, että koulun aloitus voi alkuun myös kuormittaa lasta.

– Jos lapsi tsemppaa erityisen kovasti koulussa, hän voi olla kotona aiempaa väsyneempi ja se voi purkautua myös kiukutteluna. Se ei ole lainkaan epätavallista koulun aloituksessa. Silloin on erityisen tärkeää pitää kiinni hyvistä nukkumistottumuksista.

Millaisia sääntöjä puhelimen käyttöön? Monessa perheessä hankitaan ensimmäinen puhelin tai kellopuhelin lapselle ennen koulun alkua. Säännöt niiden käyttöön voivat olla koulukohtaisia. Riihimäen Eteläisellä koululla puhelinta ei saa käyttää koulun alueella, vaan se tulee pitää äänettömällä repussa.

Opettajan vinkit valmistautumiseen

Koulun aloitus sujuu omalla painollaan, mutta perheissä on hyvä myös hieman valmistautua etukäteen muutokseen. Lue alta luokanopettaja Niina Bitterin vinkit!

1. Harjoitelkaa hyvissä ajoin yhdessä lapsen kanssa kulkemaan koulumatka turvallisesti. Voitte halutessanne myös kellottaa, miten kauan matka kestää rauhallisesti kävellen.

2. Anna lapsen pukeutua ja riisuutua itsenäisesti. Varmista, että lapsi opettelee riisumaan ulkovaatteet niin, että ne jäävät oikein päin. Takin ripustaminen lenkistä ja toppahanskojen pukeminen itsenäisesti tulisivat niin ikään olla hallussa. Lapsella on hyvä olla tarrakengät, jos kengännauhojen solmiminen ei suju itsenäisesti. Yleisesti ottaen lapsen tulee osata huolehtia itsestään ja omista tavaroistaan koulussa.

3. Varmista, että ruokailut ja wc-käynnit sujuvat lapselta itsenäisesti. Onhan lapsella myös käsienpesurutiinit hallussa vessakäyntien jälkeen ja ennen ruokailua?

4. Lue lapselle ääneen kirjoja, vaikka hän osaisi jo itse lukea. Tällöin lapsi oppii hiljentymään kuuntelemiseen, sanavarasto karttuu, kiinnostus kirjoihin herää ja empatiakyky ja kuullun ymmärtäminen kehittyvät.

5. Voitte pelata yhdessä lauta- ja korttipelejä, joissa pitää jaksaa odottaa omaa vuoroa ja kestää välillä pettymys häviöstä. Yleisesti ottaen oman vuoron odottaminen, malttaminen esimerkiksi jonottaessa ja pienten pettymysten sietäminen ovat tärkeitä taitoja koulussa.

6. Keskustele yhdessä lapsen kanssa aina tilaisuuden tullen, miksi kaikki otetaan mukaan leikkiin ja miten olla reilu kaveri. Koulussa on tärkeää ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta.

7. Sovi yhdessä lapsen kanssa rutiineista jo etukäteen. Olisiko koulupäivän jälkeen esimerkiksi hyvä syödä ensin välipala ja tehdä läksyt ja sitten vasta olla kavereiden kanssa?

8. Kynäote, saksien ja paperiliimapuikon käyttö ovat hyvä olla hallussa ennen koulun alkua. Varmista, että lapsi muistaa rullata liiman lopuksi alas ja laittaa korkin päälle. Kynän teroittamista on hyvä harjoitella.

9. Jos lapsi harjoittelee kotona kirjainten tai numeroiden piirtämistä, aikuinen voi hienovaraisesti yrittää ohjata, että niiden piirtosuunnat ovat ylhäältä alaspäin.

10. Koulunaloitus voi jännittää lasta paljonkin, vaikka hän ei sitä oma-aloitteisesti kertoisi. Juttele lapsen kanssa kannustavasti ja käykää mahdollisuuksien mukaan kesälomalla koulun pihalla leikkimässä. Halutessasi voit myös paljastaa sellaisen salaisuuden, että jopa opettajaa voi vähän jännittää ensimmäinen koulupäivä ja uusi ryhmä, joten opettaja ymmärtää aivan varmasti, jos ensimmäinen koulupäivä jännittää ja osaa ottaa sen huomioon.

Muistathan myös! Reppu on ainoa välttämätön hankinta koulua varten. Moni haluaa kuitenkin tuoda kotoa esimerkiksi omia kyniä, kumeja ja puuvärejä. Niitä varten on hyvä olla oma penaali. Jos lapsi haluaa taukotyönä piirrellä ja väritellä erityisen paljon, voi kotoa tuoda pulpettiin myös oman piirustusvihon. Kaikki kouluun tuodut omat tavarat ja vaatteet on tärkeää nimikoida.

Myös kotona tulee olla välineitä läksyjä varten: lyijykyniä, kumi, teroitin, viivain ja puuvärikyniä. Kotona voi halutessaan myös päällystää koulukirjat.

Sisäkengät voivat usein tulla koulussa tarpeeseen erityisesti silloin, kun sade- ja loskasäällä käytäville kulkeutuu kengistä vettä. Repussa voi vaihtoehtoisesti kuljettaa varasukkia sukkien kastumisen varalta.

Miten koulun aloitus yleensä sujuu?

– Ekaluokkalaiset ovat pääsääntöisesti hyvin innokkaita, he ovat odottaneet koulun alkamista jo pitkään, joten ilmapiiri on positiivinen ja motivaatio esimerkiksi myös kynähommiin on monella kohdallaan, kuvailee luokanopettaja Niina Bitter Riihimäen Eteläiseltä koululta.

Luokan kokoonpano vaikuttaa jonkin verran koulunkäynnin alkutaipaleeseen, kertoo Bitter. On hyvin tavallista, että ekaluokkaan tulee lapsia vähintään kahdesta eskariryhmästä, joskus jopa viidestä. Silloin luokalla on myös enemmän toisilleen ennalta tuntemattomia lapsia.

– Ei kannata murehtia, jos oma lapsi ei tunne tulevalta luokalta ennalta ketään. Opettaja varmasti panostaa luokan ryhmäytymiseen erityisesti ensimmäisinä viikkoina, ja lapset tutustuvat toisiinsa usein varsin nopeasti ja luontevasti.

– Opettaja voi myös tukea uusien kaverisuhteiden syntymistä määrittämällä tietyt kokoonpanot esimerkiksi pelaamisen ja ruokailun ajaksi ja parityöskentelyyn.

Koulun alkaessa myös luokan rutiineihin tottuminen ja sääntöjen sisäistäminen ottavat oman aikansa.

Ekaluokan tavoitteita

Peruskoulun ensimmäisellä luokalla tavoitteena on, että lapsi oppii hallitsemaan koululaisen tärkeitä taitoja. Niitä ovat esimerkiksi työskentelytaidot, itsestään huolehtiminen ja vastuunkanto, ryhmän jäsenenä toimiminen ja kouluarjen rutiinien sisäistäminen.

– Suomen kielessä tavoitteena on etenkin virketasoinen lukeminen ja kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen, summaa Niina Bitter.

Vaikka lapsi osaisi jo lukea koulun alkaessa, on lukemista tärkeää harjoitella edelleen.

– Välillä käy niin, että jo hieman lukemaan oppinut lapsi jättää lukemisen harjoittelun vähemmälle. Jossain kohtaa lukuvuotta voidaan havahtua siihen, että lukuvuoden alussa lukutaidottamat lapset lukevat jo sujuvammin kuin he, jotka osasivat lukea ennen koulun alkua.

Liity mukaan Mutsimedian yhteisöihin Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa!

Teksti: Senni Loikala, kuvat: Shutterstock