Kolumni: Lapsilisät menevät elämiseen – alkuun se nolotti
Minulle on kuopuksemme syntymän jälkeen muodostunut uusi tapa: olen alkanut merkitsemään lapsilisien maksupäivät kalenteriini.
Avopuolisoni hoitaa reilu yksivuotiasta lastamme kotona ja saa kotihoidontukea. Kun perheen toisen aikuisen tulot ovat yleensä alle 350 euroa kuussa, saa kulutuksen kanssa olla erityisen tarkkana ja lapsilisien merkitys osana perheemme toimeentuloa on kasvanut huomattavasti.
Tutkin Google Adsin Keyword Plannerillä, kuinka usein ihmiset kirjoittavat ”lapsilisä maksupäivät” -hakutermin Googlen hakukenttään. Selvisi, että joka kuukausi tuhannet ihmiset tarkastavat lapsilisän tai -lisien maksupäivän kyseisellä hakulausekkeella (esimerkiksi heinäkuussa tehtiin keskimäärin 8100 hakua). Näille ihmisille lapsilisällä todennäköisesti on tuntuva merkitys perheen taloudessa.
Omassa perheessämme lapsilisät (kahdesta lapsesta yhteensä 199,72 euroa) tulevat tarpeeseen loppukuusta. Niillä katetaan tavanomaisia elämisen menoja: ostamme esimerkiksi ruokaa, hygieniatuotteita ja vaippoja.
Yle uutisoi viime viikolla, että yksivuotiaiden määrä päiväkodeissa on kasvanut huimasti. Yhtenä selittäjänä on juuri perheiden aiempaa tiukempi taloustilanne. Muutos tarkoittaa myös sitä, että päiväkoteihin tarvitaan lisää henkilökuntaa, pieniä ryhmiä ja sopivia tiloja – alan kärsiessä samalla henkilöstöpulasta ja vaihtuvuudesta.
Myös me harkitsimme, että aikaistaisimme kuopuksemme päivähoidon aloitusta. Koska selviämme kuitenkin arjen menoista jotenkuten nipistämällä kulutuksestamme, päätimme pitää lapsemme kotihoidossa puolitoistavuotiaaksi asti. Yhdenkään perheen päätöstä päivähoidon aloitusiästä ei mielestäni tule kuitenkaan arvostella.
Lapsilisien maksupäivät kiinnostavat vanhempia
Lainojen korkojen jyrkkä nousu ja energian ja ruoan hinnan kallistuminen ovat iskeneet monen lapsiperheen toimeentuloon. Kun rahaa jää aiempaa vähemmän käteen, on luonnollista, että lapsilisät ovat yhä useammalle odotettu tuki arjen menoista selviämiseen. Tämän puolesta puhuvat myös tilastot ”lapsilisä maksupäivät” -hakutermillä tehtävistä Google-hauista: tämän vuoden touko-heinäkuussa hakulausekkeella tehtiin huomattavasti enemmän Google-hakuja kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2020. Esimerkiksi heinäkuussa 2023 hakuja tehtiin keskimäärin 8100 kertaa, kun taas vastaavana ajanjaksona vuonna 2020 hakuja tehtiin keskimäärin 3600 kertaa. Näin ollen lapsilisien maksupäiviin liittyvät Google-haut ovat yli kaksinkertaistuneet tänä aikana.
Meitä lapsiperheitä, joiden toimeentulolle lapsilisillä on tuntuva merkitys, on luonnollisesti enemmän kuin mitä tilastot ”lapsilisä maksupäivät” -hakutermillä tehtävistä Google-hauista kertovat. Moni esimerkiksi hakee Googlesta saman tiedon muilla hakutermeillä, osa tarkastaa maksupäivän OmaKela-palvelusta ja osa puolestaan voi merkitä yhdellä kertaa muistiin koko vuoden lapsilisien maksupäivät.
Osa vanhemmista pystyy säästämään lapselleen ja esimerkiksi ohjaamaan lapsilisät suoraan säästötilille. Pohdin ennen tämän kirjoituksen tekemistä, olenko jostain syystä nolostunut siitä, miten suuri merkitys lapsilisillä on nyt perheellemme. Pitäisikö kolmekymppisenä olla siinä asemassa, ettei 199,72 eurolla ole väliä toimeentulon kannalta?
Suomessa lapsiperheitä on tuettu lapsilisällä vuodesta 1948 lähtien. Lapsilisän tehtävänä oli alun perinkin tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä, sillä lapsen elättäminen vaatii rahaa. Tulin siihen tulokseen, ettei vaikkapa ruoan tai vaippojen ostamisella lapsilisien avulla ole mitään hävettävää myöskään nykypäivänä – olipa maailmantilanne millainen tahansa.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
