Kokeeko lapsesi eroahdistusta, kun et ole paikalla? Psykologi: ”Anna lapsen tankata läheisyyttä”

Päivähoidon aloitus, yökyläily isovanhemmalla, harrastukseen tai kaverisynttäreille jääminen ilman vanhempaa. Useimpien lapsiperheiden arjessa tulee ennen pitkää eteen tilanteita, joissa lapsi kokee eroahdistusta vanhemmistaan. Kerromme tässä artikkelissa, mitä lapsen eroahdistuksesta on hyvä tietää ja miten sitä voisi hiljalleen pyrkiä helpottamaan.

– Lapsen eroahdistuksella tarkoitetaan sitä, että hänen turvallisuuden tunteensa on riippuvainen vanhemman fyysisestä läsnäolosta. Kun vanhempi ei ole näköpiirissä, lapsi hätääntyy. Hän ei saa muodostettua mielikuvaa siitä, että vanhempi on olemassa, vaikka ei ole fyysisesti läsnä, psykologi ja psykoterapeutti Leea Stenvall (ent. Mattila) kertoo.

Monen ikäisillä lapsilla esiintyy eroahdistusta vanhemmistaan. Ensimmäistä kertaa näin on jo varhain: Vauvan vierastaminen on erityisen yleistä noin 6-8 kuukauden iässä.

– Noin vuoden iässä taapero voi puolestaan monesti olla aika rohkea ja saattaa tulla ja mennä ilman vanhempaansa melko huoletta. Noin 1,5-2-vuotiaana lapselle saattaa kuitenkin tulla uudelleen eräänlainen takertumisvaihe läheisiin aikuisiinsa. On toki kovin yksilöllistä, minkä verran eroahdistusta esiintyy ennen kahden vuoden ikää ja sen jälkeen.

Lapsen temperamentti ja perimä vaikuttavat osaltaan siihen, missä vaiheessa voimakkain eroahdistusvaihe alkaa helpottamaan.

Lapsen eroahdistus päivähoidon alkaessa

Päivähoidon aloitus on aina valtava mullistus lapsen elämässä. Moni lapsi kokee ensimmäisinä kuukausina voimakastakin eroahdistusta vanhemmistaan. Vaikeat tunteet heijastuvat usein myös koti-iltoihin ja yhteiseen aikaan vanhemman kanssa.

– Päivähoidossa kertynyt eroahdistus vanhemmasta tuo mukanaan kokonaisvaltaista kuormitusta, kun sykkeet ovat olleet pidempään korkealla, hermosto virittynyt ja mieli huolestunut, Stenvall kuvailee.

– Hoitopäivän jälkeen lapsi voi olla väsynyt ja harmitus voi purkautua esimerkiksi protestoimisena vanhemmalle. On tärkeää, että vanhempi vastaanottaa lapsen kielteiset tunteet ja niitä käsitellään yhdessä.

Joskus lapsen eroahdistus vanhemmistaan oireilee yksinomaan nukahtamisvaikeuksina. Nukahtaminen on Leea Stenvallin mukaan lapselle eräänlainen psyykkinen eron hetki vanhemmista, kun silmät tulisi sulkea ja mieli rauhoittaa unta varten.

Mistä apua eroahdistukseen?

Lapsen eroahdistus voi herättää monenlaisia tunteita vanhemmassa. Niin kutsuttu pakkoreipastaminen ei koskaan kannata eroahdistuneen lapsen kanssa, painottaa Stenvall.

– Lapsen tunteita ei tule vähätellä ja siksi ei ehkä kannata yrittää ratkaista tilannetta alleviivaamalla esimerkiksi päivähoidon myönteisiä puolia, kuten uusia kavereita ja mukavaa tekemistä.

– Sen sijaan vanhemman kannattaa hyväksyä tilanne ja pyrkiä aivan ensimmäisenä vahvistamaan suhdetta lapseen. Annetaan lapsen esimerkiksi olla sylissä mahdollisimman paljon ja tankata läheisyyttä. Tilanteen helpottaminen vaatii ymmärtävää vanhemmuutta ja kykyä sietää jonkin aikaa lapsen takertuvaa käyttäytymistä.

Vanhemman on aina hyvä puhua vaikeista tunteista vanhemmuudessa matalalla kynnyksellä esimerkiksi neuvolassa. Moni kokee myös vertaistuen erittäin tärkeäksi.

Erossaoloa vanhemmasta on hyvä harjoitella pienin askelin. Lapselle voi luoda halutessaan motivaation tueksi palkkiosysteemin, kuten tarrataulun.

– Erossaoloa voi lähteä harjoittelemaan alkuun matalalla kynnyksellä leikkien kautta. Esimerkiksi kukkuuleikissä lapsen ja vanhemman yhteys palaa lyhyen erossa olon jälkeen. Piiloleikki toimii samaan tapaan.

Kun erossaoloa vanhemmasta harjoitellaan askel askeleelta, lapsi oppii hiljalleen säilyttämään mielikuvan vanhemmasta erossaolon aikana, rauhoittamaan itsensä ja luottamaan, että yhteys aina lopulta palaa.

– Lapset vasta harjoittelevat tätä kaikkea. Joskus lapsi voi hyvänä päivänä sietää erossaoloa vanhemmasta, mutta esimerkiksi huonosti nukutun yön tai jonkin harmituskohtauksen jälkeen tilanne voi olla toinen.

Muistathan! Lapsi kannattaa aina hyvästellä avoimesti, kun olet lähdössä pois hänen luotaan. Harhautukset ja salaa lähteminen eivät kasvata luottamusta.

Joskus helpotus lapsen eroahdistukseen voi löytyä kodin ja vanhempien tutuista tavaroista. Päiväkodin henkilökunnalta voi tarvittaessa kysyä, voisiko lapsi esimerkiksi nukkua päiväunet lempipetivaatteissaan. Myös valokuvat vanhemmista tai vaikkapa vanhemmalta tuoksuva käytetty paita voivat tuoda lohtua ja auttaa käsittelemään ikävän tunteita yhdessä aikuisen kanssa.

– Lapsi saa lisäkapasiteettia tunnesäätelyynsä joka kerta, kun aikuinen käsittelee vaikeita tunteita hänen kanssaan. Aikuisen tulee sallia lapselle myös ikävät tunteet ja auttaa häntä pääsemään eteenpäin.

Lapsen voimakas eroahdistus voi väliaikaisesti hankaloittaa perheen arkea. Psykologi ja psykoterapeutti Leea Stenvall muistuttaa, että tietynlaisen erillisyyden tunteen vaaliminen on kuitenkin tärkeää.

– Kun vanhempi pääsee työpaikalle, voi aivan rauhassa keskittyä työntekoon ja nauttia päivästä. Siitä ei ole apua, että murehtisi koko ajan, miten päivähoidossa menee. Ammattilaiset ovat kyllä hoitamassa lasta sillä välin.

Liity mukaan Mutsimedian yhteisöihin Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala, kuvat: Shutterstock, Niki Strbian