Koetko syyllisyyttä, jos lapsesi ruutuaika ylittyy selvästi? Itsemyötätunto auttaa, lue psykologin neuvot!

Itsemyötätunto on yksi tärkeimpiä tunnetaitoja. Se on taito, jota pitää opetella, opiskella ja jota kannattaa myös opettaa omille lapsilleen tai nuorilleen, koska sitä tarvitaan todella paljon, kuvaili lastenpsykiatrian erikoislääkäri Raisa Cacciatore jo viisi vuotta sitten Väestöliiton julkaisemassa videossa.

Nyt koronapandemian aikana itsemyötätunnon taitoa tarvitaan uudenlaisen arjen keskellä. Poikkeuksellisina aikoina lempeä suhtautuminen itseensä voi lisätä jaksamista.

Itsemyötätunto auttaa arjen haasteissa

Cacciatoren mukaan itsemyötätunto liittyy siihen, mitä tunnemme itseämme kohtaan mokatessamme. Taitoa tarvitaan jatkuvasti arkisten virheiden ja erehdysten kohdalla.

Itseään olisi hyvä kohdella kuin sydänystävää.

Mutsimedia kokosi yhteen monille vanhemmille tuttuja haasteita, jotka voivat aiheuttaa ristiriitaisia tunteita ja syyllisyyttä. Näitä haasteita ei ole tarkoitus määritellä virheiksi, vaan oleellista on niiden käsitteleminen rakentavasti lempeyden kautta.

Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen kertoo puhelimitse Mutsimedialle, miten vanhempien voisi olla hyvä suhtautua näihin yleisiin haasteisiin. On tärkeää muistaa, ettei yhtä oikeaa vastausta ole olemassa.

Haaste 1: Läsnäolo lapsen kanssa herpaantuu

Vanhemmista voi tuntua hetkittäin vaikealta olla henkisesti läsnä lapsensa kanssa. Ajatukset voivat karkailla esimerkiksi töihin tai tekemättömiin askareisiin leikkeihin heittäytymisen sijaan.

Osa saattaa tuntea tästä pistoksen sydämessään.

– Omat vaatimukset läsnäolon määrältä voivat joskus tuntua kohtuuttomilta. Vanhempi voi tuntea voimakasta syyllisyyttä siitä, ettei pysty täyttämään vaatimuksiaan. Silloin on kyse ristiriidasta omien voimavarojensa ja vaatimustensa välillä, Ojanen toteaa.

– Omaa vaativuuttaan ei välttämättä ole helppoa vähentää, mutta ymmärtäväinen ja myötätuntoinen suhtautuminen itseensä voi ehdottomasti olla hyödyllistä näissä tilanteissa.

Haaste 2: Vanhemmalta palaa pinna

Koronapandemiasta johtuvat rajoitukset ovat muuttaneet perheiden arkea, ja monet vanhemmat saattavat ajoittain tuntea olonsa tavallista kuormittuneemmaksi.

Pinna voi kiristyä tavallista herkemmin, ja jotkut ovat voineet äyskiä turhan voimakkaasti tai huutaa lapselle arjen haastavissa tilanteissa.

– Olisi hyvä kohdata syyllisyyden tunteensa, sillä se kertoo, että vanhempi on toiminut toisin kuin haluaisi ja miten omien arvojen mukaan tulisi toimia, psykologi Jaana Ojanen sanoo. Vanhemman tulee käsitellä ikävä tilanne saman tien lapsen kanssa, jotta tälle ei jää turvatonta oloa.

– Tunneyhteys lapsen ja vanhemman välille tulee palauttaa mahdollisimman pian. Lasta ei saa jättää epävarmuuden ja pelon tunteeseen, mitä huutaminen hänessä aiheuttaa. Vanhemman tulee pyytää anteeksi ja myöntää käyttäytyneensä huonosti. Jaana Ojanen muistuttaa, että virheiden tekeminen on inhimillistä.

– Kaikillahan meillä palaa pinna jossain vaiheessa, se on väistämätöntä. Tärkeintä on, miten jälkipyykki hoidetaan. Käyttäytymistään voi myös pyrkiä muuttamaan jatkossa.

Haaste 3: Lapsen ruutuaika ylittyy selvästi

Koronan aikana lasten ruutuaika on voinut ylittyä monissa perheissä.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa 2-4-vuotiaille enintään tunnin ruutuaikaa päivässä. Alle kaksivuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. THL:n mukaan kouluikäisten lasten ruutuaika tulisi rajata enintään kahteen tuntiin.

• Lue myös: Ruutuaika – kuinka paljon on liikaa?

Psykologi Jaana Ojanen muistuttaa, että poikkeuksellisina aikoina omien vaatimusten höllentäminen voi olla hyvä ajatus.

– Jos pitää tiukasti kiinni ruutuajasta ja kasaa samalla hirveää kuormaa itselleen, vanhemman olotila muuttuu herkästi hyvin stressaantuneeksi ja se voi purkautua kiukkuisena tai vaativana käyttäytymisenä suhteessa lapseen.

– Mielestäni tärkeämpää on, millainen mieliala vanhemmalla on ja miten hän suhtautuu lapseen kuin se, jos lapsi vaikka katsoisikin Pikku Kakkosta tunnin enemmän kuin normaalisti.

Ojanen suosittelee vanhempia pohtimaan, millaisia hyviä ja huonoja seurauksia lasten ylittyneellä ruutuajalla voi olla.

– Mikä on seuraus, jos lapsen annetaan katsoa tunnin sijaan kaksi tuntia ohjelmia padiltä? Onko se lopulta niin iso asia, jos se tuo helpotusta vanhemmille ja mahdollisuuden vaikkapa valmistaa ruokaa, levätä tai auttaa toista lasta koulutehtävissä?

Tasapaino digilaitteiden käytön ja sosiaalisen kanssakäymisen välillä tulee kuitenkin säilyä, psykologi painottaa.

– Jos lapsi on esimerkiksi leikkinyt monta tuntia ulkona naapurin lasten kanssa ja katsoo kotiin tultuaan kaksi tuntia padia, voidaan pohtia, onko siitä lopulta suurta haittaa.

Vanhempien kannattaa kuitenkin huolehtia, että lapsi kuluttaa ikätasoonsa sopivia digisisältöjä.

– Parhaimmillaan kyse voi olla erinomaisesti käytetystä ajasta.

Haaste 4: Töihin ja lapseen keskittyminen samanaikaisesti on lähes mahdotonta

Keväällä useimmissa perheissä pidettiin lapset kotihoidossa hallituksen suositusten mukaisesti. Monet vanhemmat kuormittuivat yhdistäessään samalla työnteon ja lastenhoidon.

Osa perheistä pitää lapset yhä kotona, vaikka suositus lasten kotihoidosta on sittemmin purettu. Lastenhoidon ja etätyön yhdistäminen on tullut monilla jälleen ajankohtaiseksi, kun koululaisten kesälomat alkoivat.

Myös mahdollisten kotikaranteenien aikana monet voivat yhä yhdistää etätyön ja lastenhoidon.

Osa saattaa kokea syyllisyyttä, kun työntekoon ja lapseen keskittyminen samanaikaisesti on vähintäänkin haastavaa.

– Suosittelen olemaan rohkeasti yhteydessä työnantajaan ja keskustelemaan tilanteesta, kuin uuvuttaa itsensä täysin. Itseään ei kannata vetää tässä kohtaa piippuun, se voi kääntyä kaikkien tappioksi tulevaisuudessa.

Jaana Ojanen muistuttaa, että koronapandemia ja sen vaikutukset ihmisten arkeen ovat ennenkuulumattomia. Silloin ei tarvitse jaksaa entiseen tahtiin.

– Jos työnantaja on ymmärtäväinen, on hyvä säästellä voimavarojaan ja tehdä vaikkapa vain minimin, mitä vaaditaan.

Haaste 5: Mitä jos vanhemmuutta ei toteuta odotusten mukaisesti?

Toisinaan muilla ihmisillä on kirkas visio, miten vanhemmuutta tulisi toteuttaa. Jos omat valinnat eivät vastaa näitä odotuksia, voi tilanne aiheuttaa vanhemmassa ristiriitaisia tunteita.

– Olisi hyvä pyrkiä vaihtamaan ajattelutapaa, vaikka se ei olisi helppoa. Sen sijaan mitä muut ajattelevat, tärkeintä olisi, että lapsi on hyvinvoiva.

– Luotettaisiin omaan vanhemmuuteen sen sijaan, että lähdettäisiin mukaan joihinkin villityksiin. Erityisesti perfektionistit ovat vaarassa suorittaa myös vanhemmuutta.

Ojanen lisää, että vanhemmuudesta saa nauttia.

– Jos vanhemmuus muuttuu suorittamiseksi ja aiheuttaa uupumista, ei se lisääkään hyvinvointia. Tosiasiassa sen kuuluisi vahvistaa sitä.

NEUVO! Lapselle voi opettaa itsemyötätuntoa ja armollisuutta itseään kohtaan näyttämällä mallia. Lapset oppivat esimerkin kautta ja aistivat ilmapiirin herkästi.

Jos huomaat vaativasi lapselta liikaa, pysähdy hetkeksi. Onko tärkeämpää, että lapsi menestyy vai että hän voi hyvin? Aikuiset pystyvät tunnesäätelynsä avulla tarpeen tullen peittämään toiveensa, että lapsi menestyisi erinomaisesti. Suhtaudu tilanteeseen lempeyden kautta.

Itsemyötätunto vaatii harjoittelua ja voit vahvistaa sitä neljän askeleen avulla. Katso alla oleva video, ja ota vinkit talteen.

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Teksti: Senni Loikala