Kirja-arvio: Joogaleikki innostaa luovaan liikkumiseen ja haastaa aikuisenkin leikkimään lokkia

Tänä kesänä naapurin mökkirannasta kantautuva karjahtelu saattaakin olla uhmaikäisen kiukuttelun sijasta leijona-liikettä harjoitteleva joogaava perhe. Toukokuussa ilmestynyt Joogaleikki vie lapset ja vanhemmat joogan maailmaan monenkarvaisten eläinten avulla.

Joogaleikki on luovuuteen, läsnäoloon ja leikkiin rohkaiseva teos. Kirjan tekijä Lorena Pajalunga on kasvatustieteilijä ja lapsijoogan ammattilainen. Yli kaksikymmentä vuotta lasten joogatietoisuuteen keskittynyt Pajalunga on kirjoittanut useita joogakirjoja, joista Joogaleikki on ensimmäinen suomennettu teos.

Unelmoivia kissoja ja verkkaisia kilpikonnia

Pörröiseksi, vikkeläksi tai verkkaisesti haukottelevaksi eläimeksi mukautuminen inspiroi lasta ja kirjan lähtökohta onkin kiehtova. Kilpikonna opettaa viisasta hitautta, kissa unelmointia ja lokki vapaudentunnetta. Lapselle tuttujen eläinten takaa löytyy suurempia merkityksiä.

Kohderyhmäänsä kirja kiehtoi suuresti ja testiryhmä rakensikin nopeasti pienen joogastudion mattoineen olohuoneen lattialle. Parhaimmillaan kirja onkin ehkä lasten itseohjautuvassa joogaleikkihetkessä, jossa kirjan ohjeet inspiroivat luovaan leikkiin. Kouluikäiset kehittivät kirjasta pelillisen pantomiimileikin, jossa asanoissa esiintyviä eläimiä arvaillaan vuorotellen. Kolmevuotiaalle osa liikkeistä tuntui vielä liian vaikeille, mutta suosikiksi nousseessa Norsu-asanassa leikki-ikäinen nautiskeli pitkään ja tömisteli norsumaisesti.

Aikuiselle kotijoogille monet kirjan liikkeistä ovat tuttuja. Asanoista ei varsinaisesti synny soljuvaa sarjaa, mutta aikuinenkin pääsee kokeilemaan keskittymisen taitoa haastavampien asanoiden kanssa. Rentoon lomapäivään kirja tuo sopivasti liikettä ja vetreyttä. Äidin joogahetki rauhoittuu, kun perheen pienet joogaavat eläimien inspiroimana.

Kikatuskohtauksia joogamatolla

Joogatunneilla rohkaistaan joogeja unohtamaan suorittaminen ja keskittymään hetkeen ja omaan tapaan liikkua. Joogaleikissä tämä korostuu erityisesti ja onkin hauskaa kuinka erilaisia leijonia, norsuja ja perhosia lapsista kuoriutuu. Pajalunga korostaa kirjan esipuheessa että lapsi voi viipyä liikkeessä aluksi vain hetken, mutta harjoittelemalla pienikin joogaaja kehittyy keskittymisen mestariksi.

Parhaimmillaan kirja luo kehykset perheen yhteiselle hetkelle, jossa venytään, kikatetaan ja uskalletaan olla alligaattoreita. Kirja lupaa kehittää lapsen itsetuntoa ja keskittymiskykyä. Kirjasta saakin paljon irti, jos malttaa tehdä toistoja ja rakentaa arjen keskellä säännöllisiä, pieniä joogahetkiä. Pienempinäkin annoksina kirja on innostava.

Unkarilaisen kuvittajan Anna Langin kuvitus on pehmeää ja lempeästi venyvää eli täydellistä lasten joogakirjan sivuille. Lapset eivät tarvitse edes tekstiä tehdäkseen joogaliikkeitä sillä lempeät kuvat ja liikkeiden nimet riittävät ja visualisoivat asanat selkeästi. Taaperokin voi siis innostua kirjasta ja joogaleikkiä omatoimisesti.

Koko perheen joogakesä

Toisin kuin aiemmat käsissäni olleet lasten joogakirjat, Joogaleikki keskittyy asanoihin eikä kirjasta löydy tarinallista punaista lankaa. Kirjan kohderyhmä ei osannut edes kaivata satua, mutta vanhempana kaipaan tarinallisuutta. Tällaisenaan kirja poimitaan hyllystä leikki- tai jumppahetkeä varten. Tarinan kutominen kirjan liikkeisiin olisi monipuolistanut kirjaa ja antanut sille paikan myös iltasatuhetkissä tai lukemisena sateisena kesäpäivänä.

Leikkisä ja innostava kirja sopii koko perheelle. Taapero voi hapuilla kissan liikeratoja, koululainen saa kirjasta irti parhaimmillaan kokonaisen jumppahetken verran ja aikuinen innostuu yhteisestä tekemisestä joogamatolla. Leikkisä joogakesä voi alkaa!

Leikkijoogaa testattiin neljän 3-8 vuotiaan elämännälkäisen seikkailijan ja yhden melkein kolmekymppisen kotijoogaäidin tiimillä.

Pajalunga Lorena: Joogaleikki. Rohkea leijona ja kepeä perhonen. Nemo. 2018.

Teksti ja kuvat: Susanne Suvilaakso