Kenen unelmia lapsesi toteuttaa? Joukkueurheilun uusi aikakausi
Suomalaisten lasten urheiluharrastukset ovat viime vuosina muuttuneet: monissa lajeissa kilpaillaan yhä nuorempina ja harjoittelun määrä kasvaa nopeasti. Samalla huoli lasten jaksamisesta, motivaatiosta ja jopa liikunnan ilon katoamisesta on noussut esiin.
Vastauksena tähän urheiluyhteisö on laatinut yhteisen viitekehyksen lasten joukkueurheiluun 2025, jonka tavoitteena on ohjata toimintaa lapsen parhaaksi – ei menestyksen ehdoilla, vaan elinikäisen liikunnan ilon kautta.
Lapsen etu edellä
Uudistettu viitekehys on rakennettu laajassa yhteistyössä eri lajiliittojen kanssa, ja se koskettaa kaikkea lasten joukkueurheilutoimintaa Suomessa. Sen ydinsanoma on selvä: lapsi on toiminnan päähenkilö, ei aikuisten odotusten tai tulospaineiden jatke.
Harjoittelussa tämä tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa osallistua, pelata ja kehittyä omassa tahdissaan. Kaikki lapset, riippumatta taustastaan tai taitotasostaan, ovat tervetulleita harrastamaan, ja heitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Pienilläkin yksityiskohdilla, kuten tasaisella peliajalla ja valmentajan aidolla läsnäololla, on iso merkitys.
Leikki, ilo ja yhdessäolo keskiöön
Viitekehyksessä tunnistetaan, että eri ikäisillä lapsilla on erilaiset kehitysvaiheet ja tarpeet. Pienten lasten (6–9-vuotiaat) harjoittelun tulisi perustua ennen kaikkea leikkiin, iloon ja yhdessäoloon. Vasta vanhempana, noin 10–12-vuotiaana, voidaan lisätä selkeämpää rakennetta ja pelinomaista harjoittelua, mutta silloinkin tärkeintä on monipuolisuus ja osallistuminen.
Yksilölliset erot voivat olla suuria, ja siksi samanlaista polkua ei voida pakottaa kaikille.
Harjoittelun laatu määrää tärkeämpää
Toinen keskeinen muutos liittyy harjoittelun määrään ja sisältöön. Viitekehyksen mukaan lasten harjoittelussa korostetaan mieluummin laatua kuin määrää.
Pitkien treeniviikkojen sijaan kaksi hyvin suunniteltua harjoitusta voivat riittää, jolloin aikaa jää myös levolle, koululle ja perheelle. Harjoituksissa taas pyritään siihen, että suurin osa ajasta kuluu aktiiviseen tekemiseen, ei ohjeiden kuunteluun tai jonottamiseen.
Mitä enemmän lapsi pääsee liikkumaan, kokeilemaan ja tekemään päätöksiä itse, sitä enemmän hän kehittyy, ja sitä enemmän hän nauttii.
Enemmän peliaikaa, vähemmän tapahtumia
Myös pelitapahtumien rakenteeseen on haettu tuoretta näkökulmaa.
“Paljon peliä päivään” -malli tarjoaa enemmän peliaikaa vähemmillä tapahtumilla. Samalla vältetään toistuvaa matkustamista ja arjen kuormitusta.
Pelimuotoja muokataan lapsen koon ja taidon mukaan, ja esimerkiksi kentän koko, peliaika ja säännöt sovitetaan kehitysvaiheeseen. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kokea onnistumisia ja olla aktiivinen toimija kentällä.
Monilajisuus kunniaan
Yksi tärkeimmistä viitekehyksen painotuksista liittyy monilajisuuteen.
Lapset eivät hyödy varhaisesta erikoistumisesta, vaan liikunnallinen monipuolisuus tukee niin fyysistä kuin henkistä kehitystä. Usean lajin harrastaminen ehkäisee yksipuolista rasitusta ja antaa enemmän mahdollisuuksia löytää oma intohimo.
Viitekehyksessä suositellaan, että lapsi liikkuisi eri muodoissa jopa 20 tuntia viikossa – ei kilpailuhenkisesti, vaan arjen eri tilanteissa: koulussa, vapaa-ajalla, ulkoleikeissä ja ohjatussa harjoittelussa.
Valmentajasta kasvattajaksi
Valmentajien rooli on muuttunut asiantuntijasta kasvattajaksi.
Enää ei riitä valmentajan lajiosaaminen tai pelitaktiikan tuntemus: tarvitaan kykyä kohdata lapsi kokonaisuutena. Hyvä valmentaja osaa kuunnella, innostaa, antaa rakentavaa palautetta ja huomioida lasten yksilölliset erot.
Samalla vanhemmilta odotetaan aktiivista, mutta kannustavaa roolia: tukea liikuntaa, arvostaa monilajisuutta ja ennen kaikkea ylläpitää positiivista ilmapiiriä niin kentän laidalla kuin kotonakin.
- Lue myös: Kun lapsi hermostuu häviämiseen
Kenen unelmia lapsi toteuttaa?
Uusi viitekehys on myös vahva kannanotto koko suomalaisessa urheilukulttuurissa.
Se haastaa aikuiset ajattelemaan uudelleen: miksi lapsi liikkuu, ja kenen unelmia hän harrastuksessaan toteuttaa? Lapsen oikeus liikunnan iloon, leikkiin ja kehitykseen ei saisi koskaan jäädä aikuisten tavoitteiden varjoon.
Viitekehyksen voima on sen konkreettisuudessa ja yhteisessä linjassa. Kun seurat, valmentajat ja vanhemmat sitoutuvat samoihin periaatteisiin, voidaan rakentaa liikuntakulttuuri, jossa jokainen lapsi saa kasvaa, kehittyä ja nauttia omalla tavallaan.
Samalla luodaan pohja paitsi terveelle keholle ja mielelle, myös liikunnan ilolle, joka kantaa aikuisuuteen asti.
Suomen Olympiakomitea sekä Jalkapalloliitto, Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Lentopalloliitto ja Salibandyliitto ovat yhdessä luoneet ja julkaisseet laajan “Joukkuepelien lasten urheilun viitekehyksen 2025”. Viitekehysmateriaaliin voi tutustua täältä.
Jaa artikkeli ystävillesi, jonka lapset harrastavat joukkueurheilua!
Teksti: Jenni Siikaniva, kuva: Unsplash
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
